Entä jos lentämisen sijasta matkustaisi Málagaan, Berliiniin tai New Yorkiin maitse ja meritse? Laskimme päästöt, hinnat ja matka-ajat

Moni haluaisi vähentää lentämistä. Mutta mikä olisi ilmaston kannalta kestävä tapa reissata?

Minne sitä matkustaisi tänä vuonna?

Jos vaikka ei minnekään. Se tulee mieleen, kun tutkii eri matkustustapojen hiili­jalanjälkeä.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n väliraportti syksyllä herätti monet huomaamaan myös lentoliikenteen suuret kasvihuonekaasupäästöt. Facebookissa perustettuun Maata pitkin matkustavat -ryhmään on liittynyt jo lähes 4 000 jäsentä. Tänä viikonloppuna ryhmän aktiivit ovat järjestäneet Matkamessuille varjotapahtuman, jossa esitellään ilmastoystävällisiä matkustustapoja.

Syytä onkin. Turismin on arvioitu aiheuttavan jopa kahdeksan prosenttia maailman kaikista hiilidioksidipäästöistä. EU:ssa liikenteen kasvihuonepäästöt ovat korkeammat kuin vuonna 1990, vaikka muut päästöt ovat vähentyneet.

Lentelyn puolustajat muistuttavat mielellään, että ilmailu aiheuttaa vain kolme prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Suomessakin henkilöautoliikenteen päästöt ovat kuusi miljoonaa tonnia ja lentoliikenteen kaksi miljoonaa tonnia vuodessa, mutta lentämisen ilmastoa lämmittävä vaikutus on noin kaksinkertainen.

Lomalennon jättäminen väliin on yksi tehokkaimmista ympäristötoimista, joita yksittäinen ihminen voi tehdä.

Sitra on arvioinut, että suomalainen voi vähentää hiilijalanjälkeään 37 prosenttia kulutusvalinnoillaan. Suomalainen tuuttaa vuodessa ilmaan keskimäärin 11,5 tonnia hiilidioksidia.

Asumisesta muun muassa energiaa säästämällä saa Sitran mukaan vähennettyä päästöjä pari tonnia. Liikenteen päästöistä voi nipistää tonnin esimerkiksi suosimalla työmatkoilla kävelyä, pyöräilyä ja julkisia liikennevälineitä. Ruuan ilmastokuormaa pystyisi niin ikään vähentämään tuhannella kilolla esimerkiksi lihan ja tuontihedelmien syöntiä vähentämällä.

Näihin toimiin verrattuna yhden lentomatkan merkitys on melkoinen. Esimerkiksi tässä jutussa käytetyn Atmosfair.de-laskurin mukaan edestakaisen New Yorkin -lennon hiilidioksidipäästöt ovat 942 kiloa ja ilmastovaikutus 2 750 kiloa.

Mikä sitten on ilmastoystävällistä matkailua?

Ja onko kaikki maata pitkin tapahtuva matkustaminen sellaista?

Matkustamisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen laskeminen ei ole ihan helppoa.

Netistä löytyy liuta erilaisia hiililaskureita, jotka antavat toisistaan poikkeavia tuloksia. Useimmat laskurit kyllä kertovat, mihin ne laskelmansa perustavat.

Lentojen osalta tässä jutussa on käytetty Atmosfair.de-laskuria, joka ottaa huomioon myös eri lentoyhtiöiden käyttämät konetyypit.

Junien osalta olemme käyttäneet Maailman rautateiden liiton UIC:n Ecopassenger.org-laskuria. Laivojen osalta on luotettu VTT:n Lipasto-tietokantaan.

Vertailu on ehdottoman epätieteellinen ja vain suuntaa-antava, ja sen tilalle voi vapaasti ehdottaa parempaa.

Laskelman perusteella näyttää selvältä, että juuri minnekään ei kannata lentää, jos haluaa säästää ilmastoa jälkipolville. Tämä taas rajaa huomattavasti matkakohteiden listaa.

Esimerkiksi Thaimaahan on hyvin vaikea päästä Suomesta maata pitkin, ellei matkaan käytä koko vuosilomaansa. Mahdollista se toki on: yhdeksässä päivässä junalla Siperian läpi Kiinan Kunmingiin, josta Laosin läpi bussilla Thaimaan puolelle.

Viikossa pääsee Helsingistä junalla Vladivostokiin, josta on puolestaan 1–1,5 vuorokauden lauttamatka Japaniin tai Etelä-Koreaan (parom.su).

Kaukokaipuuta olisi ilmastoystävällistä lievittää niin, että tekisi elämässään esimerkiksi yhden ison maailmanympärimatkan, jossa kiertäisi vaikka vuoden ajan Aasiaa ja Afrikkaa maata pitkin.

Tällainen reissu todennäköisesti myös avartaisi maailmankuvaa eri tavalla kuin jokatalviset pyrähdykset Pattayalla.

Entä New York? Kannattaisiko sinne mennä laivalla, kuten joku kyseli maata pitkin matkustavien ryhmässä?

No ei todellakaan. Esimerkiksi VTT:n Lipasto-tietokannan mukaan laivojen päästöt voivat henkilökilometriä kohti olla jopa lentomatkustamista pahemmat.

Grafiikat kertovat, mitä matka Helsingistä New Yorkiin kestää, maksaa ja saastuttaa eri liikennevälineillä (lentomatkustamisen aikaan lisätty siirtymät ja odotus kentillä):


The Guardian -lehti laski vuonna 2016, että yksi maailman suurimmista risteily­aluksista, suomalaisia Wärtsilän moottoreita käyttävä Harmony of the Seas tuottaa saman verran hiilidioksidipäästöjä kuin 83 672 autoa. Täydellä teholla kulkiessaan se hörppää 500 000 litraa erittäin saastuttavaa dieseliä päivässä.

Silti risteilyjen suosio kasvaa koko ajan.

Amerikan mantereelta olisi siten ilmaston nimissä parempi pysytellä kokonaan poissa, ellei sitten onnistu liftaamaan purjeveneen tai ydinkäyttöisen aluksen kyytiin tai ylittämään Beringinsalmea jäitse.­

Myös saarille matkustaminen loppuisi. Hyvästi Kanaria, Madeira, Kreeta ja Kypros. On opeteltava pois ajatuksesta, että viikko kaukana lämmössä virkistää.

Grafiikat kertovat, mitä matka Helsingistä Tallinnaan kestää, maksaa ja saastuttaa eri liikennevälineillä:


Maata pitkin matkustaminen on hankalaa Suomesta, jota ympäröi meri. Itämerellä lento- ja laivaliikenteen vertailu antaa yllättäviä tuloksia.

Esimerkiksi Helsinki–Tallinna-matka kannattaisi tehdä mieluummin len­täen kuin laivalla. ATR 72 -potkurikoneella ilmastovaikutus on Atmosfair-sivuston mukaan matkustajaa kohden kahdeksan kiloa, kun lauttamatka tuottaa VTT:n Lipaston mukaan 25 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia. Auton otto lautalle tuottaisi vielä noin 20 kilon lisäpäästöt. Suomen Varustamot ry:n luvut laivamatkojen päästöille ovat tosin huomattavasti alemmat kuin VTT:n.

Mitä hitaammin laiva kulkee, sitä vähemmän se saastuttaa. Helsingin ja Tallinnan välillä vauhtia on kuitenkin lisätty, jotta matka-aika olisi lyhyempi.

Varsinainen ilmastopahis on Lipaston perusteella lauttamatka Helsingistä Saksan Travemündeen. Sen hiilipäästöillä lentäisi Hampuriin ja takaisin.

Tukholman osalta lentoyhteydet näyttäisivät tuottavan 105 kiloa hiilidioksidipäästöjä, kun laivalla pääsee 63:lla. Bussilla ja junalla Haaparannan kautta päästöjä syntyisi vain kahdeksan kiloa, mutta aikaa kuluisi vuorokausi.

Jos mahdollista, kannattaa valita uusi, nesteytetyllä lng-kaasulla kulkeva laiva, kuten Tallinkin Megastar tai Viking Grace, jolloin hiilipäästöt voivat olla jopa kolmanneksen pienemmät kuin dieselaluksilla.

Joka tapauksessa on selvää, mihin naapurustomme suurkaupungeista on ekologisinta matkustaa. Junamatkasta Pietariin selviää neljän hiilidioksidikilon ilmastovaikutuksella. Harmi vain, että Venäjän viisumin hinnalla poistaisi tuhat kiloa hiilidioksidia ilmakehästä (tosin hiilidioksidia ei vielä poisteta suoraan ilmakehästä, koska se on niin kallista).

Grafiikat kertovat, mitä matka Helsingistä Berliiniin kestää, maksaa ja saastuttaa eri liikennevälineillä:





Miten on Euroopan-matkojen laita?

Sanomattakin on selvää, että ilmastotietoinen voi unohtaa kaupunkiviikonloput ja pyrähdykset Etelä-Euroopan rannoille. Omaan maanosaamme on ilmastoystävällisintä tutustua pitkällä, vaikka kuukauden pituisella matkalla rauhallisesti junassa istuen. Tehdään matkustamisesta itsestään nautinto, ja interrail-perinteet kunniaan!

Eurooppaan pääsee noin 15–20 kiloa vähemmällä hiilidioksidilla Tallinnan kuin Tukholman kautta. Esimerkiksi Berliiniin kannattaa viikonlopun sijaan lähteä viikoksi, sillä matka Tallinnan kautta busseilla ja junilla kestää yli vuorokauden. Espanjan Aurinkorannikolle on köröteltävä kolme vuorokautta: ensin Tallinnasta Varsovaan bussilla ja sieltä edelleen busseilla tai junilla kohti määränpäätä.

Grafiikat kertovat, mitä matka Helsingistä Málagaan kestää, maksaa ja saastuttaa eri liikennevälineillä:





Kolme vuorokautta kestää myös matka Kroatian Splitin tai Bulgarian Varnan rannoille. Juna- ja bussimatka Turkin Anta­lyaan vie neljä ja puoli vuorokautta. Venäjän kautta pääsisi Georgian Batumiin Mustallemerelle kahdessa vuorokaudessa. Se on helppoa: Moskovasta junalla Vladikavkaziin ja sieltä edelleen bussilla perille.

Junaliikenne on pääsääntöisesti vähäpäästöisintä, mutta siinäkin on aste-eroja.

Helsingistä pääsisi Pietarin kautta Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan junalla vuorokaudessa, mutta neuvostotaustainen dieselveturi Tep-70 nostaa päästöt samaan luokkaan kuin junamatkalla Etelä-Espanjaan.

Useimmat veturit kulkevat sähköllä, jolloin ratkaisevaa on, kuinka sähkö on tuotettu. Suomessa VR käyttää vesivoimaa. Sen ansiosta Lappiin voi kolistella periaatteessa nollan kilon hiilidioksidipäästöillä. Puolassa 80 prosenttia sähköstä tuotetaan hiiltä polttamalla, minkä takia masurkan ja krakovanmakkaran maata kannattaa ihailla mieluummin bussin ikkunasta.

Yksityisautoilu on asia erikseen. Jos autossa tosiaan istuu yksin, ei kannata käynnistää moottoria. Mutta jos kyydissä on 4–5 ihmistä, henkilöauto alkaa muuttua joukkoliikenne­välineeksi. Lisäksi biopolttoaineilla tai sähköllä kulkevissa autoissa päästöt voivat olla alle puolet bensiini­autoon verrattuna.

Vielä järkevämpää on liftaaminen. Kyytejä voi kalastella myös Blablacarin tyyppisissä jakopalveluissa. Maata pitkin matkustavien Facebook-ryhmän perustanut Santeri Junttila kertoo saaneensa Blablacarin kautta suoran kyydin Helsingistä Anta­lyaan suomenturkkilaiselta kuljettajalta.

”Varsinainen joukkoliikenne on silti aina parempi vaihtoehto, jos yhteys on olemassa”, sanoo Lipaston laskelmista vastaava Kari Mäkelä.

Grafiikat kertovat, mitä matka Helsingistä Ylläkselle kestää, maksaa ja saastuttaa eri liikennevälineillä:





Matkailun päästömatematiikka on hankalaa ja monitulkintaista ja riippuu esimerkiksi kulkuneuvon täyttöasteesta. Vielä mutkikkaammaksi arviointi menee, jos haluaa ottaa huomioon liikennevälineen elinkaaren ja sen edellyttämän infrastruktuurin.

Tallinnaan pääsisi tunnelia pitkin no­peasti ja vähillä päästöillä, mutta kuinka paljon päästöjä tuottaa sen rakentaminen?

Johtopäätös vertailusta on kuitenkin se, että ainoa palkkio ilmastoystävällisestä matkustamisesta on hyvä mieli.

Maata pitkin mateleva käyttää matkoihinsa rutkasti enemmän aikaa ja rahaa kuin lentävä. Pidempiä maamatkoja on vaikea saada mahtumaan työehtosopimusten mukaisiin vapaisiin.

Lentämättä jättävät säästävät siis omilla uhrauksillaan ihmiskunnan jäljellä olevaa ”hiilibudjettia”, jota paljon lentävät sitten ilmaiseksi käyttävät.

Lentävä voi tietysti ostaa omaatuntoa nykyajan anekaupalla, maksamalla päästöjen kompensoinnista. Toisaalta parempi vaihtoehto olisi jättää lentämättä – ja lahjoittaa vielä enemmän rahaa hiilen sitomiseen.

Polkupyörällä viikonlopuksi Porvooseen. Kesäloma purje- tai soutuveneellä Ahvenanmaan saaristossa. Junalla ja bussilla vaeltamaan Saariselälle. Ei kuulosta lainkaan hassummalta.

Santeri Junttila ei ole lentänyt 27 vuoteen. Keväisin hän tykkää matkustaa Etelä-Eurooppaan. Maata pitkin matkustaessa kevään etenemisen näkee toisella tavalla kuin lentokoneella paikalle pölähtäessä.

Oikaistu 21.1. kello 15.20. Aiemmin kirjoituksessa väitettiin, että Harmony of the Seas -risteilyalus kuluttaa 17 000 litraa dieseliä päivässä. Oikea luku on 500 000 litraa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Venäjä aloitti jo hiostamisen – Kremlissä on ehkä laskelmoitu, että kiltti Suomi saadaan vetämään Venäjän vankkureita

    2. 2

      Selvitys paljasti lohduttoman tilanteen: Tuhansien Helsingin seudun talojen jätevedet valuvat suoraan luontoon

    3. 3

      Vauraaksi mielletyssä Töölössä yli puolet ihmisistä asuu vuokralla – HS kertoo, minne vuokra- ja omistus­asunnot kasautuvat ja paljastaa, miten naapurissasi asutaan

      Tilaajille
    4. 4

      Sadattuhannet suomalaiset kärsivät pakon­omaisen virtsaamisen tarpeesta, ja ihminen voi myös ehdollistaa itsensä pissahätään – Apu saattaa löytyä elin­tapojen muutoksesta

      Tilaajille
    5. 5

      Vuoden urheilija vuonna 2019 on jo valittu

    6. 6

      Vaateteollisuus tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin lentoliikenne ja rahtilaivat yhteensä – ja osuus kasvaa, jos kertakäyttö­shoppailu ei vähene

    7. 7

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    8. 8

      Presidentti Niinistö HS:lle: USA:n varapresidentti Pence antoi kylmää kyytiä eurooppalaisille liittolaisille Münchenissä – presidentti nostaa esille kolme kipukohtaa

    9. 9

      Oikeusoppineet joutuivat useiden kärki­poliitikkojen höykytettäväksi – ”Tämä on poikkeuksellista”, sanoo professori Martin Scheinin

    10. 10

      Vladimir Putin heitteli judon olympiavoittajaa ja loukkasi sormensa – naisjudokan kanssa selvästi tiukempaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    2. 2

      Suomen ”sorvi ei pyöri”, kun helsinkiläiset juoksevat toistensa järjestämissä seminaareissa – Muu maa elättää etelää, sanoo vaasalainen miljonääri

      Tilaajille
    3. 3

      Vanhuus on rikos, ja siitä mummia nyt rangaistaan

    4. 4

      Stella Karlsson hankki purkukuntoiseksi tuomitun talon ja asuu siinä ilman suihkua ja sisävessaa – ”Menoni ovat pienet enkä joudu elämään yli varojeni”

      Tilaajille
    5. 5

      Itkuinen perheenäiti pakkasi lapset ja tavarat Seppo Ylösen autoon, ja matka poliisien suojaamaan turva­kotiin alkoi – Taksin­kuljettajia koulutetaan kohtaamaan perhe­väkivaltaa

      Tilaajille
    6. 6

      ”Autot kuuluvat teille”, julistaa kokoomuksen Orpo tienvarsi­taulussa – HS kysyi, mitä mainos tarkoittaa

    7. 7

      Himoksella lasketellessa kuollut 15-vuotias oli rippileirillä Paraisilta – putosi kirkkoherran mukaan jyrkästä kohdasta

    8. 8

      Nimi tekee kenraalin – ja siksi yksi ehdokas on yli muiden, kun valitaan Puolustusvoimien komentaja

    9. 9

      Joutuuko perillinen hoitamaan vihaamansa vainajan kuolinpesän? Velvollisuudelta välttyy vain täysin välinpitämätön

    10. 10

      Oikeusoppineet joutuivat useiden kärki­poliitikkojen höykytettäväksi – ”Tämä on poikkeuksellista”, sanoo professori Martin Scheinin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    3. 3

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    4. 4

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    5. 5

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    6. 6

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    7. 7

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    8. 8

      Ostaja löi sokkona pöytään voittavan tarjouksen Kivihaan 100-vuotiaasta puutalosta – Kohta alkoi kaduttaa

    9. 9

      Teemu ja Sirpa Selänne kohahduttivat ystävyyssäännöllä ja paljastivat erikoisen ilmiön – miehen ja naisen välinen ystävyys ei ole aivan yksinkertaista, kertoi tuhat lukijaa

      Tilaajille
    10. 10

      ”Koen elämäni menneen hukkaan” – Lasten saamista katuvat naiset piilottavat ajatuksensa jopa puolisoiltaan

    11. Näytä lisää