Sturen suuri idea

Vaasalainen Sture Udd on entinen stalinisti, nykyinen miljonääri ja uuden ajan maakuntapatruuna. Hän sanoo, että maan elivoima syntyy alueilla, sillä ”Helsingissä sorvi ei pyöri”.

Tilaajille

Julkaistu: , Päivitetty:

Avajaisiin on enää kuusitoista tuntia, mutta paikka näyttää vielä työmaalta. Työmiehet ja siivoojat sukkuloivat rakennuspölyn keskellä. Aulassa asetellaan viimeisiä marmorilaattoja paikoilleen.

Touhun keskellä ohjeita jakaa harmaapartainen mies. Hänellä on yllään musta nahkaliivi ja valkoinen paita, jossa on mustetahroja.

Miehen nimi on Sture Udd, ja työmaa on hänen valtakuntansa viimeisin luomus, Wasa Innovation Center eli WIC. Se sijaitsee Pukinkulmassa, parin kilometrin päässä Vaasan ydinkeskustasta. Rakennuksesta on tarkoitus tulla Vaasan seudun kuhinakeskus, jossa keksijät, yrittäjät ja taiteilijat törmäävät toisiinsa ja luovat jotain aivan uutta.


Sture Udd vaihtaa pari sanaa latvialaisen laatoittajan kanssa.

”Laatat ovat sekundamarmoria”, Udd kertoo keskustelun jälkeen ja kuulostaa tyytyväiseltä. Hän on kuulemma saanut marmorierän edullisesti, koska laatat ovat vähän erikokoisia ja erivärisiä. Se ei haittaa. Rosoa saa olla, turha fiinistely ei kuulu tähän paikkaan.

Silti hankkeeseen on uponnut 3,5 miljoonaa euroa. Osa on pankkilainaa, osa Uddin omaa rahaa.

”Siinä ei ole euroakaan julkista rahaa”, Udd sanoo.

Basaariksi ristityssä puurakennuksessa on kaik­kiaan 1 700 neliötä ja lisäksi laajat kellaritilat edustussaunoineen ja taiteilijoiden työtiloineen.

Hiilineutraalin talon väliseiniin on puhkottu aaltoilevia aukkoja. Niitä Sture Udd kutsuu ”Barbapapa-ikkunoiksi”.

”Emme halunneet arkkitehtiä suunnittelemaan tätä rakennusta. Minä ja Jura kehittelimme perusratkaisut. Arkkitehti piirsi ne puhtaaksi”, Udd kertoo.

Jura Mikkonen on Uddin poika ja oikea käsi. Hän vastaa naapurissa sijaitsevasta olutpanimosta ja ravintolasta. Nekin kuuluvat Uddin valtakuntaan.

Päätyseinään on kaiverrettu erikoinen kuvio.

”Se on Yggdrasil”, Udd kertoo.

Yggdrasil on muinaisskandinaavisen mytologian maailmanpuu, jättiläissaarni, joka kannattelee koko maailmankaikkeutta.

Kun vaasalaisilta vaikuttajilta kysyy käsityksiä Sture Uddista, alkaa kehuryöppy:

”Erittäin rohkea visionääri, joka myös toteuttaa ideansa.”

”Varsinainen Vaasan puuhapete.”

”Hän on pistänyt vaasalaiset ajattelemaan isommin. Think big!”

”Hänen ajatuksensa ovat juurtuneet monelle poliitikolle. Sturea kuunnellaan, koska hänellä on näyttöjä.”

Jos saman kysymyksen esittäisi muualla Suomessa, seuraisi hölmistynyt vastakysymys: ”Kuka ihmeen Sture Udd?”

Muidenkin kuin vaasalaisten kannattaisi kenties perehtyä hänen ajatuksiinsa. Ne koskevat nimittäin koko Suomen ja Euroopan selviytymistä.

Puhutaan visioista hieman myöhemmin, sillä nyt Sture Udd istuu työhuoneessaan ja puhelin soi muutaman minuutin välein.

”Sori, tää mun on pakko ottaa… Hej, hur är läget?”

Työhuonetta hallitsevat täytetty karhu ja Buddha-veistos, jonka on lahjoittanut Kuala Lumpurin pormestari. Seinille on kiinnitetty valokuvia, jotka kertovat matkoista ja kohtaamisista päättäjien kanssa.


Yhdessä kuvassa Sture Udd seisoo ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin ja kauppavaltuuskunnan kanssa Brasiliassa, toisessa hän on presidentti Martti Ahtisaaren ja Eeva Ahtisaaren seurassa.

Muilla miehillä on kuvissa tummat puvut, mutta Sture Uddilla on yllään sama univormu: mustat housut, valkoinen paita ja musta nahkaliivi. Näyttää siltä kuin salkkuherrojen sekaan olisi eksynyt humppayhtyeen muusikko.

Uddin valtakunnan hermokeskus muistuttaa boheemin tutkijan kammiota. Pöydät ja hyllyt pursuavat papereita, kirjoja ja lehtileikkeitä.

Joka paikassa on painotuotteita: aikakauslehtiä ja mainoksia, australialaisia ja puolalaisia oppikirjoja, Neuvostoliiton miliisin historiateoksia, venäläisiä taidekirjoja, espanjankielisiä eroottisia pokkareita, Shakespearea ja muita englanninkielisiä klassikoita.

Kaikki ne on painettu Uddin kirjapainossa, jonka koneet jyskyttävät seinän takana.

Puhelu päättyy.

”Mistä aloitetaan?”

Sture Udd syntyi vaasalaiseen työläisperheeseen vuonna 1954. Isä oli kirvesmies, ja äiti oli töissä sairaalan pesulassa. Molemmat olivat kovia kommunisteja. Kodin kirjahyllyä hallitsivat Leninin, Stalinin, Marxin ja Engelsin kootut.

Kun Sture oli seitsemän, isä kuoli. Äiti elätti kolme lastaan tekemällä pesulapäivän päälle iltaisin ompelijan töitä.

Vanhemmat arvostivat koulutusta ja sivistystä. Sture lähti lukemaan lakia Helsinkiin, ja hänen Bjarne-veljestään tuli arvostettu neurologi ja professori.

Sture Udd liittyi Suomen kommunistisen puolueen Skp:n vähemmistöläisiin eli taistolaisiin. Ruotsinkielinen vaasalaisjuristi, joka kannattaa stalinistista ideolo­giaa. Miten siltä pohjalta päätyy kapitalistiksi? Kysymys naurattaa Uddia.

”En ole ainoa”, Udd sanoo. Hän kertoo tutustuneensa Björn Wahlroosiin jo 1970-luvulla. Nallesta tuli upporikas pankkiiri, mutta huonosti ei ole käynyt Sturellekaan.

Kun Udd palasi valmistuttuaan Vaasaan, hän päätyi mukaan pieneen kirjapainoon, joka teki muun muassa puhelinluetteloita Ruotsiin ja Norjaan. Paino sai 1980-luvun lopussa isoja tilauksia Neuvostoliitosta.

Kun Neuvostoliitto romahti, myös kirjapaino kaatui. Udd menetti sanojensa mukaan ”42 miljoonan markan saamiset”. Nykyrahassa summa vastaisi kymmentä miljoonaa euroa.

Konkurssin jälkeen Udd teki pankin kanssa maksuohjelman yritykselle takaamistaan veloista. Hän päätti jatkaa samalla alalla ja hankki painokoneen.

1990-luvun alussa tuli jättitilaus: brittiläinen kustantamo halusi painattaa Vaasassa viisi miljoonaa kappaletta kirjallisuuden klassikoita. Myös idänkauppa alkoi uudestaan. Vuosituhannen vaihteeseen mennessä Udd oli maksanut velkansa ja tienannut niin paljon, että olisi voinut jättäytyä vapaaherraksi.


Kissanpäivien sijasta Udd päätti laajentaa bisneksiään ja hankki uuden rotaatiopainokoneen. Pari vuotta myöhemmin hän perusti Upcode-nimisen yrityksen, joka alkoi kehittää paperille painettavaa älykoodia.

”Olen liikkunut 80 maassa ja tehnyt kauppaa 50 eri maan kanssa”, Udd kertoo.

Hän sanoo investoineensa voittovarat aina takaisin yrityksiinsä. Se on tarkoittanut kymmenien miljoonien eurojen investointeja parin vuosikymmenen aikana.

Nyt yritysrypääseen kuuluvat kirjapaino, lehtikustantamo ja älykoodiyritys. Niiden liikevaihto on yhteensä 23 miljoonaa euroa.

Pukinkulman alue on Uddin valtakuntaa. Hän on kunnostanut siellä vanhoja rakennuksia ja ryhtynyt rakentamaan uusia. Innovaatiokeskuksen jälkeen hän aikoo rakentaa Pukinkulmaan kahdeksankerroksisen ”puupilvenpiirtäjän”. Sen työnimi on Katedraali.

Udd omistaa melkein 3 000 hehtaaria metsää. Hän on kahdeksanneksi suurin yksityinen metsänomistaja Suomessa.


Sture Udd on virtuoosimainen verkostoituja, monet kertovat. Kun Vaasaan muuttaa kiinnostavia ihmisiä, Udd haluaa heti tutustua heihin. Hän kutsuu usein ihmisiä kotiinsa.

Niin nytkin. Toimittajan ja kuvaajan lisäksi matkalta on tarttunut mukaan pari professoria: fysiikan emeritusprofessori Risto Orava ja Vaasan yliopiston sähkötekniikan professori Timo Vekara.

Uddin hirsitalo sijaitsee meren rannassa Vaskiluodon saaressa. Talo on ollut aikanaan sokeritehtaan työläisten asuntona. Pihassa on leikkimökki, jossa asuu kaksi kanaa ja kukko. Kotiin tultuaan isäntä käy hakemassa tuoreet kananmunat ja jutustelee kanoille ruotsiksi.

Ei ihan tyypillinen edustuslukaali. Olohuonetta hallitsee kookas akvaario ja häkki. Siinä asuu harmaapapukaija Kalle, joka osaa puhua hämmästyttävän hyvää rannikkoruotsia. Lattialla kellii musta kissa Skurken. Hyllyissä on fossiileja ja seinillä kokoelma hyönteisiä ja perhosia.

Kirjastossa on mittava kokoelma histo­riaa, politiikkaa, tiedettä, tietosanakirjoja, romaaneja, sanakirjoja. Kunniapaikalla on lapsuudenkodin perintö: Marxit, Stalinit ja Leninit.


”Kiinnostuin tieteistä lukemalla isäni kirjoja. Hän yhdisti marxilaisuuteen yleistietämyksen. Piti olla perillä kaikista ­asioista, ei vain päivänpolitiikasta”, Udd sanoo.

Udd tarjoaa vierailleen serranonkinkkua, salamimakkaroita ja manchegojuustoa. Hän kaataa laseihin uruguaylaista punaviiniä ja alkaa grillata avotulella lampaankyljyksiä. Olohuoneesta kuuluu välillä Kalle-papukaijan puhetta. Niissä toistuu sana ”ekonomi”.

Yrittäjyys ei ole Uddin ainoa intohimon kohde. Hän on jo pitkään vaikuttanut politiikan kulisseissa.

”Pitää ymmärtää koko iso kuva”, Udd sanoo.

Uddin suuri visio koskee Vaasan seudun kehittämistä. Hän on kirjoittanut aiheesta laajan englanninkielisen selvityksen, joka vilisee taulukoita ja tilastotietoa.

Alueella toimii toistasataa yritystä, jotka ovat tekemisissä energiateknologian kanssa, tunnetuimpina Wärtsilä ja ABB. Seudun osuus Suomen energiateknologiaviennistä on jopa kolmannes. Lähes viisi miljardia euroa.

Uddin ja vaasalaisten visiot ulottuvat koko Merenkurkun alueelle, johon kuuluu Ruotsin Uumajaa ympäröivä Västerbottenin alue ja Norjan rannikolle ulottuva Helgeland. Kehityssuunnitelmissa avainasemassa ovat yritysten lisäksi yliopistot ja muut oppilaitokset.

”Kyse on uudentyyppisestä aluepolitiikasta, jossa ei yritetä ottaa muilta pois, vaan kehittää omaa itsenäistä osaamista. Kasvatamme kakkua, emme pyydä apua ja rahaa”, Udd sanoo.

Sitten Udd sanoo jotain, jota harvemmin kuulee. Hänen mukaansa elinvoima syntyy nimenomaan alueilla, ei pääkaupungeissa.

”Ei Peking ylläpidä muuta Kiinaa, vaan Guangdong ylläpitää Pekingiä. Ei Washington ylläpidä Kaliforniaa, vaan päinvastoin.”

Sama pätee Suomessa, Udd sanoo.

”Helsinkiläiset ovat minusta helvetin fiksuja ihmisiä, mutta he juoksevat toistensa järjestämissä seminaareissa päivät pitkät. Sorvi ei pyöri, eikä kukaan saa aikaan mitään. He ovat sellaisessa sopassa, jossa heistä tulee impotentteja”, Udd sanoo ja nauraa.

Hänen mukaansa pääkaupunkiseudun päättäjät mieluusti neuvovat muita, vaikka eivät ole itse luoneet mitään uutta.

”Juttu on se, mitä teet arjessa, miten saat toiminnan käyntiin niin, että alkaa tulla tuloksia. Alueilla on helpompi saada aikaan asioita kuin valtakunnan sopassa. Temistä [työ- ja elinkeinoministeriöstä] tulee kalvoja, joissa kerrotaan, miten asiat pitäisi tehdä. Mutta niiden tekijät eivät ole koskaan panneet yritystä kuntoon tai innovoineet mitään.”

Poliitikkojen tehtävänä olisi ymmärtää elinkeinoelämän tarpeita ja poistaa esteitä. Vaasassa viesti on mennyt Uddin mukaan perille. Hän kertoo tyytyväisenä, että jopa paikalliset perussuomalaiset äänestivät Uumajan ja Vaasan välille tulevan uuden laivahankkeen puolesta.

”Hekin ymmärsivät että se on strategisesti merkittävä.”


Sture Udd on luonut vaasalaisvaikuttajista epävirallisen ”Team Vaasan”, johon kuuluu eri puolueiden edustajia. Udd ei mielellään lahjoita poliitikoille vaalirahaa, vaan antaa heille palstatilaa ilmaisjakelulehdestään Megasta tai auttaa vaalitilaisuuksien järjestelyissä.

Hänen mielestään aika on ajanut perinteisen puoluepolitiikan ohi. Kun sosialismi kaatui Neuvostoliiton mukana, muutkin puolueet vanhentuivat ja menettivät merkityksensä.

Ei kaivata vasemmistoa tai oikeistoa, vaan niitä, jotka kulkevat eteenpäin, Udd sanoo.

Sama ongelma koskee koko Eurooppaa, joka on Uddin mukaan putoamassa muun maailman kyydistä.

Pulaa on esimerkiksi investoinneista ja keksinnöistä.

Udd korostaa kaikissa yhteyksissä juuri yksilöiden merkitystä. Uudet ideat eivät synny organisaatioissa, vaan ihmisten välillä. Pukinkulman ravintolasta ja innovaatiokeskuksesta voisi tulla sellaisten kohtaamisten areena.

Uddin mielestä Harry Harkimon perustama Liike Nyt on kiinnostava ilmiö. Se ei kuitenkaan ole ratkaisu ongelmaan, joka johtuu Uddin mukaan keskiluokasta. Runsaat sata vuotta sitten keskiluokka oli muutoksen moottori, mutta nyt opettajat ja lääkärit ovat niitä, jotka eivät välttämättä halua uudistua. Uddin mielestä koululaitos ja terveydenhuolto kaipaavat uudistamista.

”Meillä on hyvä koululaitos, mutta lapset oppivat asioita tehokkaammin koulun ulkopuolella. He oppivat englantia, kunhan ei tarvitse istua luokassa.”

Entä kielikysymys? Vaasan ympärillä olevat ruotsinkieliset kunnat ovat vastustaneet kuntaliitoksia, joita Udd on ajanut lehtensä avulla.

”Joillekin kieli voi olla kuin uskonto. Siitä tulee pyhä asia, ei käyttöväline.”

Hän on huolissaan siitä, että poliitikot ovat kiinnostuneempia esiintymistaidosta kuin aluekehityksestä tai kovasta substanssista. Miten Udd kuvaa omaa rooliaan Pohjanmaan kehittäjänä?

”En pyydä ketään tekemään mitään minun hyväkseni. Tavoitteeni on ollut, että ihmiset puhuisivat omalla suullaan, eivät jonkin organisaation tai tahon suulla.”

Tosin Vaasassa moni tuntuu toistavan lähes sanatarkasti Uddin ajatuksia.


Keskiviikkoaamuna Vaasassa sataa lunta. Wasa Innovation Centerin sotkuinen työmaa on siivottu ja somistettu. Aulassa parveilee toistasataa vierasta: yrittäjiä, oppilaitosten edustajia, kauppakamariväkeä. Avajaisiin on saapunut myös iso herra Helsingistä: elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk).

Sture Udd avaa tilaisuuden kahdella kielellä. Sitten hän kiittelee ministeri Lintilää, joka pitää puheensa paperista.

”Tarkan markan tai euron ministerinä olen ymmärtänyt, että tämä hieno rakennus ja tuleva innovaatiobasaari on rakennettu kokonaan ilman julkista tukea. Tätäkin saavutusta tervehdin suurella ilolla”, Lintilä sanoo.

Seuraavaksi puhuu Rkp:n kansanedustaja Joakim Strand. Hän on alueen poliittinen komeetta ja Uddin tärkein poliittinen kumppani.


Moni vaasalainen sanoo, että Strand on suorastaan Uddin luomus. Hän työskenteli runsaat viisi vuotta Uddin Upcode-firmassa. Strand on juristi ja kauppatieteiden maisteri, joka kertoo käyneensä ”kolmannen korkeakoulunsa” Uddin leivissä.

Nyt avajaisissa Strand puhuu Merenkurkun mahdollisuuksista, Sture Uddin lempiteemasta. Strandin kanssa keskustellessa ei voi välttyä vaikutelmalta, että miehen puheet ovat kuin suoraan Uddin poliittisesta käsikirjasta.

Uddin toinen lempiteema toistuu myös Vaasan yliopiston vararehtorin Annukka Jokipiin avajaispuheessa. ”Ytimessä ovat yksilöt, sinä, sinä ja sinä. Onnittelut Sturelle ja hänen tiimilleen. Maailma tarvitse teidän kaltaisianne visionäärejä ja rohkelikkoja”, Jokipii sanoo ja nostaa maljan.

Puheiden välissä lavalla pistäytyy liivimies, joka on päättänyt panna ison muutoksen liikkeelle. Se on selvää. Mutta mistä univormu on peräisin?

Kymmenisen vuotta sitten Buenos Airesin poliisilaitos päätti tilata ajokorttiensa valvontajärjestelmän Uddin Upcode-yritykseltä. Kaupan jälkeen Udd lähti kävelylle Buenos Airesin San Telmoon. Yhdessä porttikäytävässä nainen myi tekemiään nahkaliivejä. Udd osti liivin, joka on siitä lähtien ollut hänen yllään.

Udd on joutunut luopumaan univormustaan vain muutaman kerran. Kuten Vietnamissa, jossa Udd vieraili presidentti Tarja Halosen seurueessa. Kun suomalaiset olivat menossa tapaamaan Vietnamin presidenttiä, adjutantti veti Uddin sivuun.

”Hän sanoi, että nyt on pakko noudattaa protokollaa. Pistin päälle hänen takkinsa, kun kättelin Vietnamin presidenttiä.” 

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Länsi-Helsingissä on saari, josta valta­osan omistavat uskonnolliset yhteisöt: Nyt sen keskuksena 60 vuotta toiminutta ostos­keskusta uhkaa purkaminen

    2. 2

      Jatka kuluttamista ja istuta metsää – Tällaisten heittojen aika on ohi, sanoo professori Lassi Linnanen, sillä rikkaiden kuuluu nyt hävitä

      Tilaajille
    3. 3

      TV-tähti Pamela Anderson suuttui jalkapalloseuralle, joka lahjoitti keräysvaroja Notre Damen kirkon korjaamiseen

    4. 4

      Monta brändiä, samat omistajat – katso grafiikasta, kuinka vaate­kauppa keskittyy muutamalle suur­ketjulle

    5. 5

      Veren­myrkytys murentaa muistin, syylliseksi paljastui sokeri

    6. 6

      Salainen kikka salille – Puolitoistakertainen toisto parantaa leuanveto- ja penkkipunnerrustulosta

    7. 7

      Pitäisikö meidän oppia olemaan huonompia äitejä?

    8. 8

      Väitin, että vihreiden vaali­voitto ja Halla-ahon ääni­vyöry ovat merkkejä kahtia­jaosta – selitys on helppo mutta puutteellinen

    9. 9

      Facebook ja Attendo rakensivat bisneksensä oletuksille, jotka valtio voi nyt viedä pois

    10. 10

      Mitä puolueet vastaavat, kun Rinne kysyy? Hallituksen ovi aukeaa oikeilla vastauksilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vatsa oireilee, mieli on äreä ja elämä pelkkää pinnistelyä – Oravanpyörä ajaa ihmisen tuhoisaan ylivireystilaan, ja näin se katkaistaan

      Tilaajille
    2. 2

      Unkarilaisesta opetusmenetelmästä tuli matematiikanopettajille lähes kultti, ja nyt vanhempia ahdistaa – Testaa, osaisitko itse alakoulun läksyjä

      Tilaajille
    3. 3

      Keskusta on historiansa syvimmässä kriisissä – eikä puolueen suosituinta poliitikkoa haluttu pelastamaan puoluetta ahdingosta

    4. 4

      ”Palvelijanhuoneella on uusi elämä” – Varakkaat ikäihmiset varautuvat pahimpaan ja se näkyy jo Helsingin asuntomarkkinoilla, väittää kiinteistönvälittäjä

    5. 5

      Tällainen on Linnanmäen yli kymmenen miljoonaa euroa maksanut uusi vuoristorata

    6. 6

      Menestynyt avaruustutkija Sini Merikallio harjoitteli Mars-lentoa Utahin autiomaassa ja pärjäsi astronauttien valintakokeessa – Sitten hän sai tarpeekseen

    7. 7

      Kesken partioinnin torkahteleva hevonen valittiin Helsingin poliisilaitoksen kuukauden työntekijäksi

    8. 8

      Espoo sulki arkkitehtonisesti arvokkaan koulun ja jätti sen vuosikausiksi tyhjilleen: Nyt rappio on häkellyttävää

    9. 9

      Hotelliravintola Platta avasi Pasilassa – Pihvi oli syömäkelvottoman raaka ja perusasiat muutenkin hukassa

    10. 10

      Salainen kikka salille – Puolitoistakertainen toisto parantaa leuanveto- ja penkkipunnerrustulosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    3. 3

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    4. 4

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    5. 5

      ”Epämiellyttäviä tapauksia on ollut” – Kristina, 22, myy nettiseksiä suomalaistenkin suosimalla sivustolla

      Tilaajille
    6. 6

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    7. 7

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    8. 8

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    9. 9

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    10. 10

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    11. Näytä lisää