”Köyhyys aiheuttaa lapsille toksista stressiä”

Suomessa 120 000 lasta elää köyhyydessä. Se on ongelma niin lasten aivoille kuin kansantaloudelle, kirjoittaa ekonomisti Sixten Korkmanin ja professori Kai Kailan kokoama poikkitieteellinen asiantuntijaryhmä.

Julkaistu: , Päivitetty:

Tammikuun alussa neurobiologian akatemiaprofessori Kai Kaila luki ekonomisti Sixten Korkmanin kolumnin Helsingin Sanomista. Siinä Korkman kirjoitti, että panostukset lapsiin ja lapsiköyhyyden torjumiseen ovat ratkaisu suomalaisen hyvinvointivaltion edessä häämöttävään umpikujaan.

Ennalta ehkäisevät toimet lapsiperheiden tukemiseksi parantavat merkittävästi lasten terveydentilaa ja koulu­tuloksia sekä myöhempää työllistymistä ja menestymistä elämässä.

Korkman toivoi, että lapsipolitiikka nousisi vaalikeskusteluiden keskiöön. Korkman viittasi kirjoituksessaan amerikkalaiseen talousnobelisti James Heckmaniin, joka aikoinaan esitti, että yhden dollarin panostus ongelmaperheiden lasten varhaiskasvatukseen antaa jopa kahdeksan dollarin tuoton – jos panostukset kohdennetaan hyvin. Korkman oletti, että oikein kohdennetut panostukset olisivat Suomessakin tuottoisia.

Kaila tunsi Heckmanin näkemykset ja päätti ottaa yhteyttä Korkmaniin. Kaila ehdotti Korkmanille yhteisartikkelin kirjoittamista lapsipolitiikasta ja lapsiköyhyydestä siten, että siinä yhdistyisivät sekä taloustieteelliset että aivojen kehitystä koskevat näkökannat.

Korkman vastasi myöntävästi, mutta ehdotti vieläkin poikkitieteellisempää otetta. Hän toivoi, että aihetta laajennettaisiin myös psykologiaan, sosiaalipolitiikkaan ja terveydenhuoltoon.

Niinpä mukaan tulivat oikeuspsykologian dosentti Taina Laajasalo, THL:n tutkimuspäällikkö ja sosiaalipolitiikan tohtori Tiina Ristikari ja filosofian tohtori Anne Patana Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksesta.

Ryhmä kokoontui pariin otteeseen keskustelemaan aiheesta. Kaikki toivat kokonaisuuteen omaa erityisosaamistaan, Kai Kaila korostaa. ”Uskon, että meistä jokainen myös oppi jotain uutta.”

Yhteistyöstä syntyi poikkeuksellinen artikkeli.

Se julkaistaan tässä:

Lapset politiikan keskiöön

Mahdollisuuksien tasa-arvo on Suomessa yhteisesti omaksuttu tavoite, mutta se ei toteudu, sillä köyhien perheiden lapsilla ei ole samoja eväitä elämässä menestymiseen kuin muilla.

Suomessa elää 120 000 lasta köyhyydessä. Heidän osuutensa ikäisistään on yli kymmenen prosenttia. Eriarvoisuudesta seuraa nuorten syrjäytymistä ja yhteiskunnan polarisaatiota sekä ylisukupolvista köyhyyttä ja sosiaalisen liikkuvuuden vähenemistä.

Erityisen haitallista köyhyys on kahden ensimmäisen ikävuoden aikana, jolloin aivojen kehitys on kriittisessä vaiheessa. Silloin luodaan perusta ihmisen kehittymiselle.

Lapsiköyhyys on Suomessa kasvava ongelma

Lapsiköyhyys Suomessa on kansainvälisesti alhaista, mutta se kolminkertaistui vuodesta 1995 vuoteen 2007. Toisin kuin useimmissa OECD-maissa alle 6-vuotiaiden köyhyydessä elävien määrä on edelleen kasvanut.

Kotimaiset kohorttitutkimukset, joissa on seurattu ikäluokkia lapsuudesta aikuisikään, osoittavat lasten huostaanottojen ja mielenterveysongelmien olevan vahvasti yhteydessä vanhempien toimeentulovaikeuksiin.

Suomessa sijoitetaan enemmän lapsia kodin ulkopuolelle kuin missään muussa Pohjoismaassa. Monet sijoitetuista lapsista pärjäävät myöhemmin huonosti, heikoimmin ne, jotka on sijoitettu vasta teini-ikäisenä.

On hälyttävää, että 16–24-vuotiaista nuorista yhä useampi joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Vuosina 2004–2016 mielenterveyssyistä sairauspäivärahaa saaneiden 18–24-vuotiaiden lukumäärä kasvoi 65 prosenttia, eikä tässä trendissä ole havaittu laskua.

Erityisen haavoittuvassa tilanteessa ovat lapset, joiden kohdalla aineellinen köyhyys on seurausta vanhempien elämänhallinnan haasteista, esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmista.

Köyhyys koettelee rankimmin yksinhuoltajaperheitä, joissa yllättävä taloudellinen takaisku tai sairastuminen voi helposti johtaa erittäin vakaviin ongelmiin.

Sikiöaikana koettu köyhyys aiheuttaa lapselle ”toksista stressiä”

Sikiö- ja vauva-aikana koetun köyhyyden vaikutukset ulottuvat pitkälle aikuisuuteen ja vanhuuteen.

Äidin kokema jatkuva stressi ”ohjelmoi” kohdussa olevan sikiön aivoja kohtaamaan syntymän jälkeen epäturvallisen tai jopa vihamielisen ympäristön, mikä vaikuttaa psyyken kehitykseen jo ennen syntymää.

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsiköyhyys tuottaa syntymän jälkeen ns. toksista stressiä, joka häiritsee voimakkaasti aivojen normaalia kehitystä ja jopa kasvua.

Tunne-elämän kehityksen häiriöt näkyvät lapsuudessa esimerkiksi vaikeuksina kaverisuhteissa ja heikkona koulumenestyksenä. Ne myös lisäävät riskiä myöhempään syrjäytymiseen, mielenterveyshäiriöihin ja päihteidenkäyttöön sekä varhaiseen kuolemaan.

Köyhyys eristää lapsen ikätovereistaan jo päiväkodissa

Pitkittyvä köyhyys eristää lapsen ikätovereista ja aiheuttaa osattomuuden kokemuksia.

Jo päiväkoti-ikäiset kiinnittävät huomiota muiden lasten varallisuudesta tai varattomuudesta kertoviin seikkoihin, kuten vaatetukseen. Syntymäpäivälahjojen, kesälomamatkojen tai älypuhelinten vertailussa köyhyydestä kärsivä lapsi jää ulkopuoliseksi. Ulkopuolisuus ja itsensä erilaiseksi kokeminen aiheuttavat häpeää ja altistavat kiusaamiselle.

On myös havaittu, että lapset murehtivat vanhempien toimeentuloa ja aktiivisesti välttelevät tilanteita, joissa joutuisivat pyytämään vanhemmiltaan rahaa esimerkiksi harrastuksiin.

Kaikki tämä on vahingollista minäkuvan ja itsetunnon kehityksen sekä opinnoissa ja myöhemmässä työelämässä tarvittavan stressinsietokyvyn kannalta.

Köyhyys ja huoli toimeentulosta heikentää vanhemmuutta

Monilla edellä mainituista ongelmista on lisäksi ylisukupolvisia seurauksia, koska vaikeaa köyhyyttä ja siihen liittyviä muita ongelmia lapsuudessaan kokeneella ihmisellä ei välttämättä ole edellytyksiä hyvään vanhemmuuteen.

Köyhyys sekä toimeentulosta koettu jatkuva huoli ja ahdistus heikentävät myös suoraan lapsen vanhemmiltaan saaman hoivan laatua.

Stressi kaventaa ajattelua ja huomiokykyä sekä vaikuttaa negatiivisesti lapsen ja vanhempien väliseen varhaiseen vuorovaikutukseen, jonka tiedetään olevan tärkeimpiä ihmiselämän onnellisuutta ennustavia tekijöitä.

Ongelmien ennaltaehkäisy on avainasemassa, jos lapsiköyhyyden ja sosiaalisen eriarvoisuuden tuottamat suuret inhimilliset ja taloudelliset haitat halutaan minimoida.

Sujuva arki kodin ulkopuolella, erityisesti päivähoidossa ja koulussa, voi suojata lasta silloin, kun kotona on ongelmia. Lisäksi tulisi panostaa ehkäisevään sosiaali- ja terveydenhuoltoon, tarjota matalan kynnyksen palveluita ja taata riittävän nopea avun saanti sekä lapsille että pikkulasten vanhemmille.

Myös varhaiskasvatukseen tarvitaan psykologista tukea

Olennaista on myös parantaa palvelujen koordinointia, vastuun jakoa ja johtamista.

Koulutus-, työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalveluissa tulisi huomioida perhetilanne kokonaisuutena. Nykyiset kirjavat tukipalvelut pyrkivät usein auttamaan joko lapsia tai vanhempia, mutta tukijärjestelmä, jossa huomioitaisiin koko perhetilanne, puuttuu monin paikoin.

Apua pitäisi olla lähellä ja helposti saatavilla, mutta esimerkiksi vain 20 prosentissa kunnista on riittävästi koulukuraattoreita ja yhdellä koulupsykologilla voi olla vastuullaan jopa 2 000 lasta. Varhaiskasvatuksessa, jossa useimmat alle kouluikäisistä viettävät suuren osan ajastaan, ei toistaiseksi ole ollut lakisääteisiä psykologin palveluja lainkaan.

Lisäksi henkilöstön vaihtuvuutta pitää vähentää. Kyse on myös lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten, esimerkiksi varhaiskasvattajien ja sosiaalityöntekijöiden, arvostuksesta – minkä tulisi heijastua myös palkkaukseen.

Lapsen ja perheen varhainen tuki on tuottava investointi

Lukuisat tutkimukset osoittavat, että suurin positiivinen kustannusvaikutus on riskiryhmiin kuuluvien lasten ja heidän perheidensä saamalla hyvin varhaisella tuella. Tämä on ymmärrettävää sen valossa, mitä aivojen ja psyyken kehityksestä nykyään tiedetään.

Toimet syrjäytymässä olevan nuoren auttamiseksi aiheuttavat huomattavia kustannuksia, ja pysyvä syrjäytyminen on paitsi inhimillinen tragedia myös erittäin suuri kustannusrasite yhteiskunnalle sosiaali- ja terveysmenojen sekä pois jäävien verotulojen muodossa.

Tehokkaiden, tutkimusnäyttöön pohjautuvien interventioiden käyttöönotto ja ylläpito vaatii resursseja, mutta tällaiset interventiot tuottavat huomattavia säästöjä varhaislapsuuden jälkeen. Oikein kohdennetun investoinnin tuotto on moninkertainen panostukseen nähden, koska se vähentää myöhempiä sosiaalimenoja ja parantaa lapsen kouluttautumista, työllistymistä aikuisiässä sekä terveyttä yksilön kaikissa ikävaiheissa.

Politiikan lähtökohtana tulee tietenkin olla lasten oikeudet ja etu. On kuitenkin selvää, että etenkin ongelmista kärsivien perheiden tukeminen näyttöön perustuvilla menetelmillä vähentää julkisen talouden rahoitusongelmia pitkällä aikavälillä.

Lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseen on keinoja

Lapsiperheiden köyhyys johtuu paljolti vanhempien työttömyydestä. Työttömistä yksinhuoltajaperheistä kaksi kolmasosaa on köyhiä.

Työttömyyttä voi vähentää vahvistamalla vanhempien ja eritoten yksinhuoltajien työllistymisen edellytyksiä ja kannusteita.

Varsin suoraviivainen keino lapsiköyhyyden vähentämiseksi on lapsilisien nostaminen, mikä lisäisi julkisen talouden kustannuksia. Lapsilisien korottaminen ja verollepano olisi kuitenkin tehokas keino kohdentaa lapsilisät uudelleen niitä kipeimmin tarvitseville, köyhille lapsiperheille.

Lapsipolitiikalla pystytään vähentämään kestävyysvajetta

Poliitikoille eri menojen priorisointi voi näyttäytyä puhtaana arvovalintana, jossa eri vaihtoehdot kilpailevat niukoista määrärahoista. Laitetaanko lisää rahaa vanhusten hoivaan tai lapsipolitiikkaan?

Tämä asetelma on harhaanjohtava.

Vanhusten hoiva on julkiselle taloudelle menoerä, jolle on vahvat arvoperusteet. Heikossa asemassa olevien lasten tukeminen on sekin arvovalinta, mutta se on lisäksi tuottava investointi yhteiskunnan tulevaisuuteen.

Paljon puhuttua kestävyysvajettamme voi vähentää investoimalla lapsiin, ja mitä varhaisempaan vaiheeseen investoinnit kohdistuvat, sitä suurempi on tuottavuuden kerroin.

Lapsipolitiikan tehostamisen välittömät kustannukset ovat joka tapauksessa maltillisia vaikkapa yritystukiin verrattuina.

Hyvä yhteiskunta asettaa lapset etusijalle. Mikään priorisointi ei voi olla politiikassa tätä tärkeämpi.

Kai Kaila, akatemiaprofessori, neurobiologi

Sixten Korkman, emeritusprofessori

Taina Laajasalo, psykologi, oikeuspsykologian dosentti

Anne Patana, FT, hallintopäällikkö, solubiologi

Tiina Ristikari, tutkimuspäällikkö, THL

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinki vartioi tyhjää puutaloa yötä päivää Kumpulassa – Operaation hinta jopa 60 000 euroa kuukaudessa, arvioi turvallisuusalan yritys

    2. 2

      Kartta näyttää, miltä Helsingin alueilta sijoittajat himoitsevat asuntoja

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin eteläiseen kärkeen suunnitellaan koteja yli 7 000 ihmiselle – Tie pois vie tuskaisen ruuhkasumpun kautta

    4. 4

      Kun lapsi raivoaa, vanhemman tehtävä ei ole ratkaista asiaa – on tärkeämmän oppitunnin aika

      Tilaajille
    5. 5

      Nuohous vapautuu ja markkinoille on jo tulossa yritys, joka viranomaisten mukaan kaupittelee remontteja lainvastaisesti

    6. 6

      Jatkuva hyvä päivä saattaa olla merkki toksisesta positiivisuudesta

    7. 7

      Lapsen raiskauksesta tuomittu selvisi ehdollisella tuomiolla, koska vankila olisi haitannut miehen ”sosiaalista selviytymistä”

      Tilaajille
    8. 8

      Yksi katse muistuttaa toivon heittäneestä lama-Suomesta – Iltalypsyn karjakko kertoo, miten syntyi armoton satiiriohjelma, jota ei enää voisi tehdä

      Tilaajille
    9. 9

      Tutkijat: Maapallon lähin naapuriplaneetta onkin Merkurius

    10. 10

      Roskiin hukkuva Moskova vie jätteensä satojen kilo­metrien päähän: ”Vaikka olen itse ollut miliisinä, yllätyin, millaista korruptiota tässä on”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    2. 2

      En pystynyt keskittymään, ja kaikki ylimääräinen aika oli maailmasta kadonnut. Löysin tähän syypään luikertelemasta sänkyni takaa.

    3. 3

      Kartta näyttää, miten ylivoimaisesti yksi automerkki on valloittanut Helsingin seudun

      Tilaajille
    4. 4

      Sairaaloiden Apotti-tietojärjestelmä on satoja miljoonia maksanut susi, jota ei olisi pitänyt päästää edes testikäyttöön

    5. 5

      Maailman ehkä harvinaisin muumimuki tulee myyntiin huhtikuussa huutokaupassa Turengissa

    6. 6

      Harvinainen möhkäkala ajautui rantaan Australiassa, jopa tuhat­kiloiseksi kasvavaa eläintä luultiin ensin laivan hylyksi

    7. 7

      Helsinkiläis­naisen patjan alta löytyi testamentti, joka käynnisti sotkuisen riidan: Korkein oikeus jätti rahoja vaatineet hyvän­tekeväisyys­järjestöt nuolemaan näppejään

    8. 8

      Legendaarinen Roudasta rospuuttoon -sketsi ei olisi syntynyt ilman Petteri Summasen omaa tragediaa: ”Lapsuuteni oli turvallinen ja ihana, ja yhtäkkiä se loppui”

      Tilaajille
    9. 9

      Tutkijat: Maapallon lähin naapuriplaneetta onkin Merkurius

    10. 10

      20 vuotta sitten The Matrix muutti tapaamme katsoa elokuvaa – Nyt feminismiä vihaava äärioikeisto käyttää sitä hyväkseen tavalla, jota tekijät eivät koskaan olisi uskoneet mahdolliseksi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lars Kihlström halusi uskoa hyvää isästä, mutta lopulta hän itki – Suomalaisen SS-miehen päiväkirjasta löytyi lause, joka kyseenalaistaa historian­kirjoituksen

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvilleni saa nauraa, sanoo Iiu Susiraja, mutta hiljenee kun katselee lukioaikaista valokuvaa itsestään

    3. 3

      Uuden-Seelannin terrori-iskusta epäilty sai murhasyytteen, ainakin 50 ihmistä kuollut

    4. 4

      Kun Siskonpedistä tuttu Niina Lahtinen vei yksivuotiaansa päiväkotiin, vanhempainiltaan kutsuttiin psykologi paikalle: ”Vastuu ja syyllistäminen lankeavat lähinnä naisille”

      Tilaajille
    5. 5

      Missä on nainen, joka hyppäsi takaisin autoonsa ja hylkäsi pyöräilijän kuolemaan suojatielle? Vantaan poliisilta on loppumassa keinot poikkeuksellisen yliajotragedian selvittämisessä

      Tilaajille
    6. 6

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    7. 7

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    8. 8

      Jussi Halla-aho ei ole muuttunut, mutta hän on oivaltanut jotain

    9. 9

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    10. 10

      ”Suurin osa ihmisistä ei tajua, mistä siinä puhutaan” – Satumaa-tango täyttää 20 vuotta ja nyt Maija Vilkkumaa kertoo, miksi biisi saattoi sanoittaa perussuomalaisten nousun

      Tilaajille
    11. Näytä lisää