Sunnuntai

Yksi kysymys yritystuista

Aki Kangasharju on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen uusi toimitusjohtaja. Hänen tulevat alaisensa ovat hieman huolissaan. Mukava mies, mutta onko selkärankaa?

Tiedossa on poikkeuksellinen haastattelu, sillä kysymyksiä on oikeastaan vain yksi. Haastateltava on Aki Kangasharju, joka aloittaa maanantaina Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajana.

Se on merkittävä tehtävä. Etla on kiistatta Suomen suurin ja arvostetuin yksityinen taloustieteellinen tutkimuslaitos.

Kangasharju ottaa vieraat vastaan Nordean pääkonttorissa Helsingin Vallilassa, sillä seitsemän viime vuotta hän on toiminut pankin pääekonomistina.

Näinä vuosina Kangasharju on esiintynyt tiedotusvälineissä taajaan, tullut tutuksi myös suurelle yleisölle ja aiheuttanut lausunnoillaan välillä jopa kohua.

Ennen kysymyksen esittämistä juodaan kahvit ja rupatellaan mukavia. Kangasharju kertoo viihtyneensä Nor­deassa hyvin ja olevansa innoissaan uudesta pestistä.

”Etla on sen verran iso tutkimuslaitos ja sen yhteiskunnallinen merkitys on suuri, joten onhan se hyvin houkutteleva paikka”, Kangasharju sanoo.

Se on totta. Etlassa työskentelee noin 40 ihmistä, ja heistä noin 30 on taloustieteilijöitä. Suomen päättäjät luottavat Etlan tutkijoiden tutkimustuloksiin ja näkemyksiin.

”Se on unelmien täyttymys ja myös paluu akateemisen tutkimuksen pariin”, Kangasharju sanoo.

Kaikki etlalaiset eivät kuitenkaan ole yhtä innoissaan. Jotkut tuntuvat olevan pikemminkin vähän huolissaan.

Kyse ei sinänsä ole Aki Kangasharjusta. Joitain taloustieteilijöitä vähän arveluttavat pankkien ekonomistit. Heitä ei pidetä kovan kaliiberin tieteilijöinä vaan pikemminkin pankkien myynnin edistäjinä ja pr-henkilöinä.

Tästä huoli ei kuitenkaan johdu. Kangasharju on kelpo ekonomisti, kollegat arvioivat.

Kangasharju väitteli kauppatieteen tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa kasvuteo­riasta vuonna 1998. Sen jälkeen hän työskenteli vuosina 2001–2012 Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin ylijohtajana, tutkimusprofessorina ja tutkimusjohtajana.

Kangasharjun tieteellinen tuotanto ei laajuudellaan häikäise, mutta eivät myöskään Etlassa hänen edeltäjinään toimineiden Vesa Vihriälän ja Sixten Korkmanin tieteelliset julkaisuluettelot olleet kovin pitkiä.

Ulkopuoliset arvioitsijat ovat todenneet, että Kangasharjulla on professorin pätevyys. Mistä huolessa on siis kyse?

Ekonomisteja on Suomessa vähän, ja lähes kaikki tuntevat toisensa. Omiensa parissa Kangasharju on mukavan miehen maineessa. Mutta jotkut pohtivat, onko hän liiankin mukava.

Pohdiskelu kuulostaa aika hassulta. Ovathan Vesa Vihriälä ja Sixten Korkmankin mukavia – eikä mukavuudesta varmastikaan ole haittaa tutkimuslaitoksen johdossa. Eivät asiat asiantuntija­organisaatiossa käskyttämisellä etene.

Kollegat miettivät kuitenkin sitä, onko Kangasharjulla kanttia puolustaa Etlan tutkijoiden tieteellistä vapautta ja riippumattomuutta. Se on tutkimuslaitoksen elinehto. Etenkin kun viime ajat ovat osoittaneet, että Etlan toimitusjohtajaan kohdistuvat kovat paineet.

Nyt on tarkoitus selvittää, millainen selkäranka Etlan uudella toimitusjohtajalla on. Sitä se haastattelun ainoa kysymyskin koskee.

Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen organisaatio, jonka toimintaa ylläpitää kannatusyhdistys. Kannatusyhdistyksen jäseninä ovat Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja TT-säätiö sekä Finanssiala, Kaupan liitto ja Teknologiateollisuus.

Taustayhteisöjen rahoitus kattaa noin kolmanneksen laitoksen kuluista. Yksittäisiin tutkimuksiin Etla hankkii rahoitusta esimerkiksi Suomen Akatemialta ja muilta tutkimusrahoittajilta sekä tutkimusten tilaajilta.

HS kertoi vuosi sitten metsäyhtiö UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen ja eräiden muiden metsäteollisuusjohtajien närkästyneen Etlan tutkijoiden yritystukia kohtaan esittämästä arvostelusta.

Kirjoituksessa kerrottiin, että UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos kutsui tammikuussa 2018 Etlan toimitusjohtajan Vesa Vihriälän puhutteluun. Viesti oli se, että eräät Etlan tutkijat voisivat pitää Twitterissä ja muualla julkisuudessa suuta vähän soukemmalla yritystukiasioissa.

Tosin Vihriälä kiisti tuolloin, että kyseessä olisi ollut puhuttelu. Tapaamisessa oli Vihriälän mukaan keskusteltu yleisemmin Etlan asioista. Hän kuitenkin myönsi, että tapaamisessa oli puhuttu myös yritystuista ja Etlan ekonomistien esittämistä kommenteista niihin.

”Meidän näkemyksemme yritystuista perustuvat siihen, mitä tieteellisissä tutkimuksissa on havaittu”, Vihriälä sanoi.

Taloustieteilijät ovat melko yksimielisiä siitä, että monet yritystuet eivät ole vain tehottomia vaan jopa haitallisia. Niiden katsotaan ylläpitävän keinotekoisesti olemassa olevaa yritystoimintaa ja vääristävän kilpailua. Ne hidastavat ja vaikeuttavat yritysten uudistumista ja uusien innovaatioiden syntymistä.

Kaikkiaan Suomen yritystukien määrä on noin neljä miljardia euroa vuodessa. Siitä suoria tukia on 1,1 miljardia euroa ja verotukia 2,9 miljardia euroa. Tämä on työ- ja elinkeinoministeriön arvio. Valtiovarainministeriön mukaan yritystukia on jopa seitsemän miljardia.

Se on valtava summa, kun otetaan huomioon, että valtion vuotuiset menot ovat noin 55 miljardia euroa.

Julkisessa keskustelussa tikunnokkaan on nostettu paljon energiaa kuluttavien yritysten energiaveron huojennus, jonka suuruus on yli 200 miljoonaa euroa vuodessa. Esimerkiksi vuonna 2016 julkaistun Vattin tutkimuksen mukaan mikään ei osoita energiaveron huojennuksen parantaneen yritysten kilpailukykyä.

Metsäjohtajia tämä näkemys riepoo. Heidän mielestään kyse on kansainvälisesti tasapuolisista toimintaedellytyksistä. Onhan samantapaisia energiahuojennuksia käytössä Saksassa ja muissa kilpailijamaissa.

Metsäyhtiö laskeekin jatkuvasti, kannattaako paperia tai sellua tehdä Suomessa. Jos Suomessa tukea leikataan, tuotantoa voidaan siirtää.

Yritystukien leikkaaminen tuntuukin olevan poliitikoille ylivoimaista, vaikka lähes kaikesta muusta on säästetty.

Surullisin esimerkki nähtiin vuosi sitten, kun kansanedustaja Mauri Pekkarisen (kesk) johtama parlamentaarinen yritystukityöryhmä päätyi mahalaskuun. Se ei pystynyt tekemään yritystuille mitään, mikä ainakin osittain johtui metsäteollisuuden vahvasta edunvalvonnasta.

Metsäyhtiöillä on vahva edustus Etlan kannatusyhdistyksessä. UPM:n hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin lisäksi siellä istuu Metsä Groupin entinen pääjohtaja Kari Jordan sekä valtiovarainministeriön osastopäällikkö Leena Mörttinen. Mörttinen on Metsäliiton hallituksen jäsen.

Etlan kannatusyhdistyksen puheenjohtaja on Carl Haglund, joka siirtyi vuonna 2016 eduskunnasta kiinalaisen Kaidin toimitusjohtajaksi. Kaidi suunnittelee rakentavansa ison sellutehtaan Kemiin. Viime syksynä Haglund vaihtoi konsulttiyhtiö Accenturen leipiin.

Useampikin Etlan tutkija kehuu Vesa Vihriälää. He tietävät, että toimitusjohtajaan kohdistui kovaakin painostusta. Vihriälä puolusti tutkijoitaan eikä päästänyt painetta suojauksen läpi.

Muuttuuko tilanne uuden toimitusjohtajan aikana? Huolta Etlassa on lisännyt se, että viime aikoina tutkimuslaitoksessa on tapahtunut paljon muutoksia.

Suomen kansainvälisesti merkittävin taloustieteilijä Bengt Holmström jätti vuodenvaihteessa Etlan kannatusyhdistyksen hallituksen. Holmström tunnetaan nimenomaan tinkimättömänä tieteenharjoittajana.

Holmström oli istunut Etlan hallituksessa jo yli kymmenen vuotta. Siinä mielessä luopuminen oli ymmärrettävää. Etlalaisia kuitenkin ihmetytti, ettei Holmströmin väistymisestä sen kummemmin tiedotettu työntekijöille.

Myös Vesa Vihriälän lähtö oli monille yllätys. Toki Vihriälä on jo 63-vuotias, mutta moni etlalainen oletti hänen jatkavan vuoden tai pari. Myös Etlan kainalossa toimivan edunvalvontajärjestön Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) johtaja Matti Apunen kertoi joulukuussa jättävänsä tehtävänsä.

Samaan syssyyn hallituksen puheenjohtaja Carl Haglund kertoi, että Etlan strategiaa ollaan uudistamassa ja tutkimusta kohdistamassa uudella tavalla.

Mitähän se tarkoittaa?


Aki Kangasharjun nimitys julkistettiin 14. helmikuuta. Seuraavana päivänä Kangasharju oli Yleisradion haastattelussa.

Kun toimittaja kysyi haastattelussa yritystukien leikkaamisesta, Kangasharjun vastauksesta ei oikein ottanut selvää.

Kangasharju toisti useaan otteeseen, että yritystuet pitäisi asettaa laajempaan kontekstiin ja huomioida yritysten kilpailukykyinen ympäristö.

Tämä oli yllättävää, sillä vielä vuosi sitten Kauppalehdessä julkaistussa kirjoituksessaan Kangasharju ilmaisi näkemyksensä yritystuista hyvinkin selkeästi.

Kangasharju kirjoitti, että ”rakenteita ylläpitäviä ja muiden maiden tukitasoon reagoivia tukia tulisi selvästi vähentää”. Näin vapautuvia varoja pitäisi Kangasharjun mukaan suunnata yhteisöveron keventämiseen ja aidosti uudistumista edistäviin tukiin. Suomeksi tämä tarkoittaa esimerkiksi tutkimusta ja tuotekehitystä.

Metsäteollisuus ei tästä näkemyksestä tosiaan pidä, koska energiaveron huojennus hyödyttää raskasta teollisuutta. Onko Kangasharju työpaikkaa vaihdet­tuaan muuttanut näkemystään yritystuista?

Se on se tämän haastattelun kysymys.

Mitkä ovat mielestäsi vanhoja elinkeinorakenteita ylläpitäviä yritystukia?

”Yritystukien pitää uudistaa taloutta, mutta sitten on myös kansainvälinen ulottuvuus. Meidän täytyy siis miettiä yritystukia myös kansainvälisen kilpailun näkökulmasta.”

Hmm, tuo ei oikeastaan vastannut kysymykseen. Kysytään siis uudestaan:

Vuosi sitten kirjoitit Kauppalehdessä ”vanhoja rakenteita säilyttävistä yritystuista, joita voidaan leikata”. Mitä nämä tuet ovat?

”Yritystukia pitää voida uudistaa, mutta jos niitä uudistetaan liian nopeasti, vaarana on työpaikkojen menetys. Maailma muuttuu, eikä meidän pidä sitoutua vain vanhojen elinkeinorakenteiden säilyttämiseen.”

Kirjoitit Kauppalehdessä: ”Vanhoja rakenteita ylläpitäviä ja muiden maiden tukitasoon reagoivia tukia pitää selvästi vähentää.” Mihin viittaat – raskaan teollisuuden energiatukiinko?

”Tehän pidätte minua tiukoilla.”

Jankkaamiseksi menee, eikä selvää vastausta irtoa. Kangasharju selittää tätä sillä, ettei hän halua nimetä yksittäistä leikattavaa tukea, koska kyseessä on poliittinen päätös.

”Periaate on kuitenkin se, mitä olen kirjoittanut”, Kangasharju sanoo.

Eli yritystukia pitää leikata ja kompensoida se keventämällä yhteisöverotusta?

”Tuo on se periaate, jolla yritystukia pitää uudistaa. En halua sanoa, että kaikki uudistukset tehdään yhdellä kerralla, mutta suunta on tuo.”

Seisot siis edelleen Kauppalehdessä julkaistun vieraskynäkirjoituksesi takana?

”Olen edelleen samaa mieltä. Toki on otettava huomioon myös kansainvälinen verokilpailu ja kilpailu yritysten sijaintipaikoista. Muutokset yritystukiin pitäisi tehdä vaiheittain.”

Metsäteollisuus ei tästä ajatuksesta välttämättä pidä. Mitä teet, kun Björn Wahlroos soittaa ja...

”Wahlroosin kanssa on hyvä keskustella, jos on riittävän vahvat argumentit. Hän kyllä kuuntelee argumentteja. Jos tutkimukset osoittavat jotakin, meidän täytyy se myös rehellisesti todeta. Siksi keskusteluyhteys hallituksen kanssa on erittäin tärkeää.”

Mitä teet, jos Etlan hallituksesta tulee viestiä, että sinun on hillittävä tutkijoiden kannanottoja yritystukien haitallisuudesta?

”Minun tehtäväni on luonnollisesti puolustaa tutkijoita ja tutkimuksen laatua ja riippumattomuutta. Elinkeinoelämällä on edunvalvontajärjestöjä, mutta Etla ei sellainen ole. Etla on tutkimuslaitos.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomen suosituin seksin­myynti­sivusto Sihteeri­opisto meni yllättäen kiinni netissä

    2. 2

      14-vuotiaan raiskannut tuomittiin 2,5 vuodeksi vankeuteen Oulussa

    3. 3

      Antti Rinne myönsi Ylen tentissä olleensa väärässä asiassa, jonka avulla hän syrjäytti Jutta Urpilaisen

    4. 4

      ”Epäilyttävien miesten” nähtiin piilottelevan jäte­säkkejä metsään Sipoossa – Poliisi sai kiinni kansainvälisen rikollisryhmän

    5. 5

      Pettynyt Kalle Korhonen, 3, oli jo pillahtamassa itkuun, kun lähikaupan myyjät riensivät apuun

    6. 6

      Stam1na esiintyy Casino Helsingissä, HS näyttää keikan suorana tilaajilleen ja ilmaisen näyte­tilauksen ottajille alkaen kello 19

      Tilaajille
    7. 7

      Uutuusdokumentti sai ihmiset kaduille Ruotsissa: 47-vuotiaana traagisesti kuolleen Josefin Nilssonin kohtalo kuohuttaa

    8. 8

      Antti Rinne takelteli eilen, aiheutti hämmennystä Ylen vaalitentissä silmälaseillaan ja väitti Sdp:tä nuorison suosikkipuolueeksi – tässä parhaat palat giffeinä

    9. 9

      EU hyväksyi uudet digi­tekijän­oikeudet: ”Haluaisin lyödä Googlea ja Facebookia”

    10. 10

      Tutkimus: Tasa-arvo ei muuta sitä, mistä naiset ja miehet pitävät toisissaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Älä Antti koske siihen” – Sipilä sätti Rinnettä Sdp:n verotushaluista, mutta hänen eleensä varasti huomion

    2. 2

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempi

      Tilaajille
    3. 3

      Miksi lapsuuden kesät tuntuivat kestävän ikuisesti ja vanhemmiten päivät kiitävät ohi? Amerikkalais­professori keksi selityksen

    4. 4

      ”Vaikuttaa naurettavalta, että Suomi olisi maailman onnellisin maa” – Amerikkalais­media selvitti, miksi voitamme vertailut, ja totesi, että käytämme väärää sanaa

    5. 5

      Katariina Souri on yksi näiden vaalien kuumimpia julkkisnimiä, vaikka puolueelle tuli yllätyksenä hänen tiedenäkemyksensä – lääkekritiikki ja ketodieetti

    6. 6

      EU hyväksyi uudet digi­tekijän­oikeudet: ”Haluaisin lyödä Googlea ja Facebookia”

    7. 7

      ”Epäilyttävien miesten” nähtiin piilottelevan jäte­säkkejä metsään Sipoossa – Poliisi sai kiinni kansainvälisen rikollisryhmän

    8. 8

      Noroviruskausi on nyt huipussaan eikä tautiin ole lääkettä: ”Se, että juo pelkkää vettä, on väärin”, kertoo asiantuntija

    9. 9

      Antti Rinne takelteli eilen, aiheutti hämmennystä Ylen vaalitentissä silmälaseillaan ja väitti Sdp:tä nuorison suosikkipuolueeksi – tässä parhaat palat giffeinä

    10. 10

      Miksi kodit ovat liian kalliita ja pieniä? Kolme väitettä Helsingin asunto­markkinoiden ongelmista ja kolme ratkaisua niihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    6. 6

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    7. 7

      ”Älä Antti koske siihen” – Sipilä sätti Rinnettä Sdp:n verotushaluista, mutta hänen eleensä varasti huomion

    8. 8

      Matkustajia nostettiin vinssillä korkeuksiin rajussa tuulessa – uusi video näyttää, miten merihätään joutuneen laivan pelastus­operaatio eteni Norjassa

    9. 9

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    10. 10

      Neljä vuotta KonMari-villityksen jälkeen: ”Överiksi meni”, sanoo yksi – mutta osalla elämä muuttui pysyvästi paremmaksi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää