Upeat naiset huipulla

Onko johtajanaisen oltava upea? Virpi Salmi vietti päivän seminaarissa, jossa sukupuolten eroja ei piiloteltu.

Julkaistu: , Päivitetty:

Musiikkitalon harjoitussalin seinälle on heijastettu seepra, gepardi ja savannimaisema.

”Levätkää ja laiduntakaa, kukoistakaa niin kuin seeprakin kukoistaa”, kehottaa nainen lavalla. Nainen kertoo, että seepralla on stressiä, koska gepardi voi hyökätä milloin tahansa. Siksi seepran täytyy levätä ja laiduntaa eli syödä.

Tämä on Huipulle naiset -tapahtuma, jonka tarkoituksena on auttaa naisia nousemaan bisneselämän johtopaikoille. Se on naisille yhä vain hankalampaa kuin miehille, eikä Suomi, jota hellimme mielikuvissa tasa-arvon mallimaana, mitenkään loista naisjohtajien määrässä. Meillä on johtajina naisia vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin, kertoo konsulttiyhtiö Grant Thorntonin vuosittainen Women in Business -tutkimus.

Suomalaisista johtajista 26 prosenttia on naisia, pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä 29 prosenttia ja pörssiyhtiöiden liiketoimintajohtajista 11 prosenttia. Nainen johtaa pörssiyhtiössä usein aputoimintoja, kuten henkilöstöä tai viestintää. Luvut ovat rumia siksi, että niihin tiivistyvät työelämän monet tasa-arvo-ongelmat.

Naisjohtajien määrää yritetään saada kasvuun erilaisilla virallisilla hankkeilla, tempauksilla, koulutusohjelmilla ja työryhmien mietinnöillä. Johtajanaisia esitellään kirjoissa, valokuvanäyttelyissä ja aiheelle omistetuilla nettisivustoilla.


Naisille järjestetään myös tällaisia tapahtumia.

Tai ei kelle tahansa naisille, vaan upeille, vahvoille naisille, jollainen seeproista luennoiva hyvinvointivalmentaja Pirkko Tavailakin on.

Nimittäin johtajanainen on upea! Aivan kuin valokuvamalli! Tapahtuman nettisivuille on mainostoimisto valinnut kuvan johtajanaisesta. Hän on pukeutunut vartalonmyötäiseen iltapukuun ja makaa viettelevästi nojatuolissa. Toisessa kuvassa myös punaiset korkokengät näkyvät.

Ehkä tämä stereotypia johtajanaisesta katsoo aamuisin peiliin, kuten Miss Suomi -kisojen järjestäjä, yrittäjä Sunneva Kantola kehottaa omassa puheenvuorossaan. Hän sanoo peilikuvalleen: minä olen kaunis, minä olen rohkea.

Mutta auttaako se naisia etenemään johtopaikoille?

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Anna-Maija Lämsä ei ole tässä tapahtumassa paikalla, mutta hän on osallistunut usein vastaaviin seminaareihin, joissa naisille tarjotaan skumppaa, vaahtokarkkeja ja voimaantumista.

”On näillä ehdottomasti merkitystä naisille. Tutkimusten mukaan naiset hakevat tällaisista verkostointitapahtumista ennen kaikkea roolimalleja ja enemmän ystävyyssuhteiden kaltaisia verkostoja kuin sellaisia suhteita, joista olisi puhtaasti hyötyä”, Lämsä sanoo.

Puhdasta hyötyä voi olla vaikeakin tavoitella tilaisuudessa, jonka osallistujia yhdistää lähinnä sukupuoli. Eikä kannata olla kovin herkkä sukupuolistereotypioille, jotka kukoistavat täällä Musiikkitalossa kuin kylläiset seeprat. Sukupuolineutraalius ei ole mennyt täällä liian pitkälle.


Aulassa on vaaleanpunaiseen tylliin verhottu pöytä. Sen vierellä seisoo kokovaaleanpunaiseen asuun pukeutunut Jaana Villanen. Hän on arvovalmentaja, tuotekehittäjä ja liiketoiminnan kehittäjä, joka on juuri julkaissut kirjan nimeltä #Nosta nainen päivässä – 365 voimaannuttavaa tarinaa naisista (Readme.fi). Kirjakin on vaaleanpunainen.

”Tämä on itse asiassa kolmen miehen ideoima väri”, Villanen kertoo innostuneena.

Kirjassa on upeiden naisten moninaisia tarinoita elämästä. Sen saa mukaansa jokainen tapahtumaan osallistunut.

”Naiset ja miehet ovat kuitenkin erilaisia. Meidän koostumus on erilainen. Vaikka naiset ovat miehistyneet ja miehet naisistuneet, me mennään edelleen vahvasti tunteella”, Villanen sanoo.


Niin, naiset ovat tunteellisia ja miehet ovat rationaalisia. Voisi kuvitella, että juuri tällaisten ajatusten ylläpitäminen olisi naisille este johtotehtäviin etenemiselle ja sen romuttamiseksi tehtäisiin hartiavoimin hommia.

Mutta tässä, niin kuin monessa muussakin asiassa, johtoasemiin pyrkivät naiset tasapainoilevat veitsen terällä, kuvailee johtajanaisten paineita tutkinut Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori Marjut Jyrkinen. Hän toimii myös työelämän tasa-arvoa tutkivan We All -hankkeen johtajana.

Ristipaineiden takia on järkeenkäypää, että naisia koetetaan voimaannuttaa samoilla stereotypioilla, jotka ovat esteenä heidän uralleen.

”Johtajanaisilla on monissa tilanteissa kaksoissidos, joka tarkoittaa, että pitää valita vaihtoehdoista vähiten huonoin ja silti menee aina vähän väärin. Pitää olla naisellisiksi määriteltyjä ominaisuuksia, mutta niitä ei kuitenkaan saa olla liikaa”, Jyrkinen sanoo.

Tästä on hyvänä esimerkkinä Sdp:n entisen puheenjohtajan Jutta Urpilaisen sukkakohu vuosikymmenen takaa. Hän oli vasta valittuna puolueen ensimmäisenä naispuheenjohtajana Iltalehden uudenvuoden haastattelussa punaisessa cocktailmekossa ja verkkosukkahousuissa.

Siitä nousi meteli. Monen mielestä verkkosukkahousut olivat Urpilaiselta suuri virhe, joka söi sekä puolueen että puheenjohtajan uskottavuutta. Sukkahousuista vinoiltiin vuosikausia, ja Urpilainen kommentoi Ilta-Sanomille vielä vuonna 2017, että hänen olisi pitänyt ymmärtää kieltäytyä niistä.


Myös tunteet, tai tunneäly, mainitaan usein naisjohtajan hyvänä, luontaisena ominaisuutena. Mutta on syytä varoa, ettei tunteile liikaa eikä käyttäydy tavalla, joka saatetaan tulkita turhaksi tunteiluksi. Siksi naiset joutuvat tarkkailemaan ominaisuuksiaan ja käyttäytymistään sekä säätelemään ja mukauttamaan itseään.

Se on johtajanaisille kasautuvaa ylimääräistä työtä varsinaisen työn lisäksi. Samoin on ulkoiseen olemukseen liittyvä työ.

Ulkonäöstä puhumisen sijaan tosin puhutaan mieluummin itsestä huolehtimisesta.

”Sillä tarkoitetaan kuitenkin käytännössä sitä, miltä ihminen näyttää”, Jyrkinen sanoo.

Professori Anna-Maija Lämsä muistelee kymmenen vuoden takaista Venäjällä tehtyä tutkimusta, jonka mukaan johtajanaisen on pärjätäkseen oltava hyvin naisellinen, siis tavalla, jolla tarkoitetaan hameita, korkokenkiä ja huulipunaa. Venäjä pitää vuodesta toiseen kärkisijaa naisjohtajatutkimuksissa, sillä johtajista naisia on yli 40 prosenttia.

”Nämä ulkoiset vaatimukset ovat valumassa myös Suomeen”, Lämsä arvelee.


Päivän päätteeksi on muotinäytös. Se on vähän erilainen, kertoo seminaarin järjestäjä, koska esittelyssä on vaatevuokraamon vaatteita ja malleina on tapahtumaan osallistuvia naisia. Upeita ja itsestään huolehtivia.

Lavalle juoksee mustaan muovi­asuun ja tyllisomisteeseen pukeutunut sähköviulisti. Hän soittaa viulullaan pätkiä taustanauhalta soivan We will rock you -kappaleen päälle.

Sivuovesta kävelee korkokengissä ja lainavaatteissa ”huippuleidejä”, kuten tällaisissa yhteyksissä naisia usein puhutellaan. Niin täälläkin.

Sana mietityttää kielentutkija Mila Engelbergiä, joka on juuri julkaissut yhdessä tasa-arvoasiain neuvottelukunnan kanssa kirjan Miehiä ja naisihmisiä – suomen kielen seksismi ja sen purkaminen.

”Englannin kielessä lady-sanasta on pyritty pääsemään eroon, koska sitä on käytetty nainen-sanan kiertoilmauksena kaunistelevaan ja sievistelevään sävyyn. Siinä on alentavia ja vähätteleviä sävyjä. Ei ole ihan täysin ongelmatonta suomeksikaan puhua leideistä sen sijaan, että puhuttaisiin naisista. Se myös tuntuu vähän vanhahtavalta.”


Yleisössä näkyy paljon korkokenkiä ja merkkilaukkuja. Menestyjänaisen vastine miesjohtajan harmaalle puvulle näyttäisi olevan kapea kynähame.

”Haluan näyttää naiselta, eikä minulle ole koskaan ollut haittaa siitä. En ole halunnut muuttaa tyyliäni ollakseni uskottavampi”, sanoo lakiyritys Fondian toimitusjohtaja Leena Hellfors puheenvuoronsa lopuksi. Hänen kapeat korkonsa ovat ainakin yhdeksänsenttiset.

Moni puhuja korostaa sitä, kuinka tärkeää on olla oma itsensä, sellainen kuin on. Toisaalta samat puhujat myös luettelevat sellaisia naisten ominaisuuksia, joita naiset voisivat itsessään muuttaa: naiset eivät hakeudu bisnesvastuullisiin tehtäviin, naiset tekevät asiat liian perusteellisesti, naisten pitäisi luopua täydellisyyden tavoittelusta, naiset ovat liian vaatimattomia osaamisensa suhteen, naiset ajattelevat liikaa pikkuseikkoja, naiset aiheuttavat draamaa.

Eräs johtajanainen naurahtaa, kuinka on oikeastaan helpompaa työskennellä organisaatiossa, jossa kaikki johtajakollegat ovat miehiä. Monet kertovat, etteivät ole myöskään kohdanneet sukupuoleensa liittyvää eriarvoista kohtelua.

”Se on erittäin tavallinen kommentti johtajanaiselta. Ylipäätään johtajanaiset eivät usein halua puhua tasa-arvosta. Se voi olla ihan sukupuolisokeutta, tai sitten halutaan olla lojaaleja työnantajaa kohtaan”, professori Lämsä sanoo.

Sukupuolisokeus tarkoittaa sitä, ettei haluta ajatella, että sukupuolella on merkitystä, tai ajatellaan, että tasa-arvo toteutuu, kun sukupuoleen ei kiinnitetä huomiota. Se ei kuitenkaan käytännössä pidä paikkaansa, sillä sukupuoliin suhtaudutaan kuitenkin eri tavalla, tiedostaapa sen itse tai ei.

Marjut Jyrkinen muistuttaa, että Suomessa ollaan kovasti sitä mieltä, että työelämä meillä on sukupuolineutraali.

”Naiset kohtaavat silti koko ajan sukupuolistavia käytäntöjä työelämässä. Mutta eivät johtajanaiset halua esiintyä uhreina.”


Skumppa on vähän väljähtänyttä, kulhon pohjalla on vielä muutama sydämenmuotoinen vaahtokarkki. Ravintola Teatterin baarissa olisi vielä jatkot, tietysti teemalla ”Korkkarit kattoon”, mutta suurin osa osallistujista on jo liuennut paikalta. Monet myös oikein tyytyväisinä tapahtuman tarjontaan.

”Odotan tällaisilta tapahtumilta, että saisin jotain käytännönläheisiä vinkkejä, edes yhden”, sanoo Eve Haavisto, 21, markkinoinnin opiskelija, yrittäjä ja Women of Aalto -verkoston puheenjohtaja.

Hän sai täältä sellaisen: ”Fondian toimitusjohtaja sanoi, ettei itseään tarvitse muuttaa ollakseen uskottava. Se on minusta hyvä tietää, sillä itse nuorena yrittäjänä olen pohtinut sitä.”

Haaviston mielestä naiset tarvitsevat tällaisia tapahtumia, sillä miehet ovat röyhkeämpiä ja naisilta puuttuu uskallusta. Kun kehittää itseään, hankkii mentoreita ja on rohkea, voi edetä urallaan mihin haluaa, uskoo Haavisto.

Onko tällaisista tapahtumista apua uralla?

”On tietysti oikein hyvä, että johtajanaisille on mentorointia, tapahtumia ja vertaistarinoita, mutta kaikki tällainen toiminta kohdistuu yksilöön eikä rakenteisiin ja yhtei­söihin, joissa ongelma oikeasti on”, sanoo professori Lämsä.

Ongelma ei siis ole siinä, etteivät naiset haluaisi, pyrkisi, olisi päteviä ja tarpeeksi hyviä jätkiä johtajiksi tai he eivät verkostoituisi tai eivät seisoisi päällään silloin, kun sitä odotetaan.

Ongelma on rakenteissa, organisaatioissa ja työyhteisöissä, joissa miesten urat kehittyvät ja naisten urat jäävät junnaamaan. Siinä ei isossa mittakaavassa auta se, että muutamat tarpeeksi sinnikkäät ja innokkaat, 110 prosenttia kaikestaan antavat naiset voimaantuvat ja raivaavat esteet tieltään huipulle. Esimerkiksi ei kelpaa, että meillä on ollut yksi naispresidentti, kun meillä on yksitoista miespresidenttiä.

Professori Lämsä on johtanut uransa aikana monia naisten urien edistämiseen pyrkiviä hankkeita. Niihin on ollut helppoa saada mukaan julkisen sektorin työpaikkoja, mutta yritysten houkutteleminen on vaikeaa. Yrityksissä myös vastustetaan usein valtiovallan tasa-arvotoimia, kuten sukupuolikiintiöitä.

”Jos työnantajat eivät herää huomaamaan, että naisten urakehitykseen pitää panostaa, asiat eivät muutu”, Lämsä sanoo.

Eve Haavisto, tulevaisuuden johtajanainen, on eri mieltä yhden naisen vallasta. Mutta hän onkin juuri voimaantunut seminaarissa.

”Yksilö voi hyvin vaikuttaa tähän, heistähän yhteisöt koostuvat! Jos itse pääsen asemaan, jossa saan rekrytoida, aion palkata naisia sellaisiin asemiin, joissa yleensä on ollut miehiä.”

Oikaisu 17. maaliskuuta kello 13.55: Suomalaisista pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä 29 prosenttia on naisia. Aiemmin artikkelissa kerrottiin virheellisesti prosenttiosuuden olevan 23.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suolistosyöpään kuolee vuosittain yli tuhat suomalaista: Sairaus on kavala ja oireet epämääräisiä

    2. 2

      Toimittaja Jorma Elovaara on kuollut

    3. 3

      Tähtihyökkääjän pelipaidan saaneen pojan riemu vaihtui itkuun, kun aikuiset miehet repivät paidan käsistä

    4. 4

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    5. 5

      ”Katsoin kuvaa ja ajattelin, että se oli oikeastaan aika hyvä ruutu”, sanoo rippileiriltä vuoden lehtikuvan ottanut Joonas Brandt – katso kaikki vuoden 2018 parhaat lehtikuvat

    6. 6

      Teuvo Hakkarainen teippasi auton kylkeen ”Matu, mistä tulet? Sinne menet” ja selitteli tarkoittaneensa maaseudun tulevaisuutta ja muitakin asioita – soitimme

    7. 7

      Helsingin seudun kouluissa leviää nyt villitys, joka saa lapset liikkumaan jopa kilometrejä tunnin aikana

    8. 8

      Poliisi: Utrechtin ampumisista epäilty on pidätetty, ainakin kolme kuoli luodeista

    9. 9

      Jörn Donnerin pitkä elämäntyö päättyi, mutta kukaan ei vain usko sitä

    10. 10

      HS:n kysely: Kokoomus käänsi takkinsa ja poikkeaa nyt sote-linjauksellaan kaikista muista puolueista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    2. 2

      Helsingin seudun kouluissa leviää nyt villitys, joka saa lapset liikkumaan jopa kilometrejä tunnin aikana

    3. 3

      Poliisi: Utrechtin ampumisista epäilty on pidätetty, ainakin kolme kuoli luodeista

    4. 4

      Kruununhaassa asuva Pekka Hietaniemi karsastaa joukkoliikennettä ja omistaa niin BMW:n katumaasturin kuin avomallisen Audinkin – Helsingissä se on jo kapinallista

    5. 5

      Helsinki vartioi tyhjää puutaloa joka päivä kellon ympäri Kumpulassa – ”Tässä ei ole mitään järkeä”

    6. 6

      Jörn Donnerin pitkä elämäntyö päättyi, mutta kukaan ei vain usko sitä

    7. 7

      Suolistosyöpään kuolee vuosittain yli tuhat suomalaista: Sairaus on kavala ja oireet epämääräisiä

    8. 8

      Teuvo Hakkarainen teippasi auton kylkeen ”Matu, mistä tulet? Sinne menet” ja selitteli tarkoittaneensa maaseudun tulevaisuutta ja muitakin asioita – soitimme

    9. 9

      Toimittaja Jorma Elovaara on kuollut

    10. 10

      Saharan metsittäminen ilmastosyntien vuoksi voi kuulostaa järjettömältä, mutta Israel onnistui kasvattamaan metsän aavikolle

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni käyttää astian­pesu­konetta väärin, ja välin­pitämättömyys voi aiheuttaa isot kulut: toimi näin, niin vältyt ikäviltä yllätyksiltä

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvilleni saa nauraa, sanoo Iiu Susiraja, mutta hiljenee kun katselee lukioaikaista valokuvaa itsestään

    3. 3

      Lars Kihlström halusi uskoa hyvää isästä, mutta lopulta hän itki – Suomalaisen SS-miehen päiväkirjasta löytyi lause, joka kyseenalaistaa historian­kirjoituksen

      Tilaajille
    4. 4

      Uuden-Seelannin terrori-iskusta epäilty sai murhasyytteen, ainakin 50 ihmistä kuollut

    5. 5

      Kenellä on vastuu, jos joku perheen­jäsenistämme sairastuu takkat­ulien polton takia Espoossa?

    6. 6

      Kun Siskonpedistä tuttu Niina Lahtinen vei yksivuotiaansa päiväkotiin, vanhempainiltaan kutsuttiin psykologi paikalle: ”Vastuu ja syyllistäminen lankeavat lähinnä naisille”

      Tilaajille
    7. 7

      Nuoret miehet eivät sitoudu, kun tinderöitynyt seurustelu­kulttuuri tarjoaa aina uuden vaihto­ehdon – Jaakko kertoo, miksi erosi, kun tyttöystävä alkoi vaatia lapsia

      Tilaajille
    8. 8

      Missä on nainen, joka hyppäsi takaisin autoonsa ja hylkäsi pyöräilijän kuolemaan suojatielle? Vantaan poliisilta on loppumassa keinot poikkeuksellisen yliajotragedian selvittämisessä

      Tilaajille
    9. 9

      Jussi Halla-aho ei ole muuttunut, mutta hän on oivaltanut jotain

    10. 10

      ”Suurin osa ihmisistä ei tajua, mistä siinä puhutaan” – Satumaa-tango täyttää 20 vuotta ja nyt Maija Vilkkumaa kertoo, miksi biisi saattoi sanoittaa perussuomalaisten nousun

      Tilaajille
    11. Näytä lisää