Sunnuntai    |   Kolumni

Sdp:n vaaliohjelma on ihailtavan radikaali, ja puolueessa pelätään, että äänestäjät tajuavat sen

Meillä
taitaa olla sama suunta.

Näin kuuluu Sdp:n vaalilause.

Se on hyvä iskulause, koska se erottuu muista. Se jää mieleen. Sitä jää miettimään.

Mutta mitä se tarkoittaa?

Vaalilauseen alussa Sdp puhuttelee äänestäjiä­ me-pronominilla. Se on gallupjohtajan itsevarma pronominivalinta – sillä viitataan siihen, että nyt ei ole kyse vain parista Mäntsälän työväenyhdistyksen toverista vaan laajemmin äänestäjistä, ”meistä”.

Sdp onkin voimansa tunnossa. Pitkästä aikaa. Onhan puolue ollut koko 2000-luvun enemmän tai vähemmän kriisissä ja kerta toisensa jälkeen hävinnyt vaalit.

Mutta nyt Sdp on sinnitellyt kannatuskyselyiden ykköspaikalla jo vuoden. Viimeisimmässä, keskiviikkona julkaistussa HS-gallupissa Sdp oli kärjessä 21 prosentin kannatuksella.

Eroa kakkosena olevaan kokoomukseen oli noin kolme prosenttiyksikköä. Se on aika paljon, sillä vaalipäivään on enää kolme viikkoa.

Mistä tämä sitten johtuu?

Sdp saa kiittää paljosta Juha Sipilän (kesk) hallitusta: aktiivimallia, kilpailukykysopimusta, julkisen sektorin työntekijöiden lomarahaleikkauksia, indeksijäädytyksiä, koulutusleikkauksia, taksiuudistusta, sote-sotkua...

Sipilän hallitus on tehnyt paljon epäsuosittuja päätöksiä.

Kolmen hallituspuolueen – kokoomuksen, keskustan ja sinisten – yhteenlaskettu kannatus oli keskiviikon HS-gallupissa 33,6 prosenttia.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa hallituspuolueita kannatti 57 prosenttia äänestäjistä. Neljässä vuodessa hallituksen suosio on romahtanut peräti 23,4 prosenttiyksikköä.

Se tarkoittaa, että lähes 700 000 äänestäjää on kääntänyt peukkunsa alas.

Näistä lähtökohdista pääoppositiopuolueen on hyvä lähteä vaaleihin.

”Asetelma on se, että nyt äänestetään joko muutoksen tai enemmän tai vähemmän nykyisen menon välillä”, totesi Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman keskiviikkona Helsingin Sanomissa.

Tähän Lindtmanin lauseeseen kiteytyi aika hyvin Sdp:n vaalisloganin viesti. Vaihtoehtoina on joko nykyinen meno tai Sdp:n suunta.

Politiikassa tuppaa usein käymään niin, että oppositiossa suosio kasvaa ja hallituksessa se hupenee.

Neljä vuotta sitten Alexander Stubbin (kok) ja Antti Rinteen (sd) hallitusyhteistyö päättyi kaaosmaisissa tunnelmissa, kun hallitus äänesteli omia ehdotuksiaan vastaan. Juha Sipilän keskusta voitti eduskuntavaalit, koska se tarjosi suomalaisille uutta suuntaa.

Sdp lähtee eduskuntavaaleihin gallupkärjessä aika samanlaisista asetelmista kuin keskusta neljä vuotta sitten.

”Kaikki tuntuvat rakentavan kampanjansa Sdp:tä vastaan, mutta meillä ei ole mitään päävastustajaa”, Lindtman sanoi keskiviikkona haastattelussa.

Tässä Lindtmanin lauseessa tiivistyy puolestaan Sdp:n vaalitaktiikka.

Koko vaalikauden oppositiopuolue Sdp on haukkunut eduskunnassa väsymättömästi kaikkia hallituspuolueiden tekemisiä ja tekemättä jättämisiä. Viime aikoina se ei ole enää tehnyt niin.

Sdp ei räksytä. Se ei haasta muita puolueita. Se ei hauku muiden esityksiä. Se yrittää välttää muiden kimppuun käymistä, jotta siitä välittyisi pääministerillinen kuva.

Ja vastaavasti Sdp:lle sopii oikein hyvin, että muut puolueet hyökkäävät sen kimppuun. Näin se pysyy huomion kes­kiössä ja muut puolueet käyvät keskustelua Sdp:n aloitteista.

Keskustan Matti Vanhanen kritisoi pari viikkoa sitten demareita siitä, että he vaikenevat keinoista työllisyysasteen nostamiseksi.

”Sdp:n tulevaisuuslinja on myös työn linja”, vastasi Sdp:n puoluesihteeri Antton Rönnholm Vanhaselle tiedotteessa.

Kokoomuksen Petteri Orpo kritisoi alkuviikosta Sdp:tä siitä, että puolue aikoo kiristää työn verotusta.

”Tulkaa pelottelulinjalta tulevaisuuslinjalle”, Rönnholm vastasi Orpolle tiedotteessa.

Sdp pyrkiikin asemoimaan itsensä muiden puolueiden yläpuolelle, päivänpoliittisten kahinoiden ulkopuolelle. Kritiikkiin se vastaa julistamalla olevansa tulevaisuuslinjalla.

Se on ovela veto – kukapa nyt tulevaisuutta vastustaisi. Jostain syystä Sdp näyttää kuitenkin jatkuvasti olevan tämän tulevaisuuslinjansa kanssa vähän helisemässä.

Vaaliväittelyissä monimutkaiset asiat yksinkertaistuvat, mutta Sdp tuntuu pyrkivän väen vängällä tekemään niistä mahdollisimman sekavia.

Esimerkkinä vaikka lihavero. Se ei sinänsä ole mitenkään yksinkertainen asia, mutta Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne onnistui monimutkaistamaan sitä entisestään Ylen viime viikon vaalitentissä.

Kun tentissä kysyttiin lihaverosta, Rinne viittasi Sdp:n vaaliohjelmassaan esittämään kestävän kehityksen arvonlisä­veroon, jolla on tarkoitus ohjata kulutusta vähähiiliseen ja ekologisesti kestävään suuntaan.

Rinne korosti, että kestävän kehityksen arvonlisävero ei ole lihavero tai minkään muunkaan yksittäisen tuotteen vero – vaan verojärjestelmä, joka ohjaa käyttämään ilmastonmuutoksen kannalta fiksuja tuotteita.

Hetkeä myöhemmin tentin juontaja kysyi, mihin tämä arvonlisävero laitetaan.

”Tietenkin sen tuotteen hintaan”, Rinne vastasi. ”Lihalle, esimerkiksi.”

Tämän jälkeen Rinne vielä tarkensi tarkoittavansa esimerkiksi ”Brasiliasta tuotavaa häränfilettä”.

Rinne siis nosti tentissä esiin kestävän kehityksen arvonlisäveron ja erikseen mainitsi, että se ei ole lihavero, ja ryhtyi sitten puhumaan lihasta ja siitä, että brasilialaisella lihalla voisi olla korkeampi arvonlisävero.

Ei ihme, että tenttiä seurasi päiviä jatkunut sekava julkinen keskustelu siitä, ajaako Sdp lihaveroa vai ei. Vaikka Sdp:llä on peräti puoluekokouspäätös siitä, että puolue ei aja lihaveroa.

Sdp:n verovastaava Timo Harakka selitti Ilta-Sanomissa, että kestävän kehityksen arvonlisävero voitaisiin laittaa ”aivan kaikkiin tuotteisiin ja palveluihin, joita on ostettavissa”. Joidenkin hinta nousisi ja joidenkin laskisi ympäristövaikutusten mukaisesti.

Harakan mukaan näin esimerkiksi naudanlihan hinta voi nousta ja salaatin laskea. ”Vähävaraisilla ihmisillä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet syödä lähikasviksia”, Harakka sanoi.

Aivan yhtä sekavia keskusteluja on käyty viime kuukausina siitä, mikä on Sdp:n kanta hakkuiden määrään ja bensiinikäyttöisten autojen kieltämiseen.

Yhdistävänä tekijänä kaikissa kolmessa tapauksessa on se, että ne liittyvät ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Sdp:n vaaliohjelma on poikkeuksellisen laaja, ja siinä on hyvin yksityiskohtaisia linjauksia eri asioista. Sivuja siinä on peräti 115.

Muiden suurten puolueiden vaaliohjelmat ovat vain 8–12-sivuisia ja melko yleisiä tavoiteluetteloita.

Sdp:n ohjelmaa voi myös kutsua aika rohkeaksi – etenkin kun sitä vertaa vaikkapa keskustan vaaliohjelmaan neljä vuotta sitten.

Silloin keskusta suojeli gallupjohtoaan menemällä vaaleihin sammutetuin lyhdyin ja vähäisellä konkretialla.

Etenkin ilmastopolitiikan osalta Sdp:n ohjelma on edistyksellinen. Ja to­siaan – pakko sanoa, että Sdp:n puheet polttomoottoriautojen kieltämisen aikatauluttamisesta eivät ole mitään vaalitaktista varman päälle pelailua.

Sitran Ilmastoratkaisut-tiimin projektijohtaja Janne Peljo on lukenut tarkkaan kaikkien puolueiden ilmasto-ohjelmat. Hän arvioi, että Sdp:n ohjelmassa 1,5 asteen­ ilmastotavoite toteutuu kolmanneksi parhaiten, vihreiden ja vasemmistoliiton jälkeen.

Kansalaisjärjestöjen Korvaamaton-verkosto on tuoreessa selvityksessään samoilla­ linjoilla.



Takavuosina Sdp ei ole aina profiloitunut kovin vahvana ympäristöpuolueena. Jos teollisuuden ja luonnon edut ovat olleet vastakkaiset, Sdp on usein valinnut teollisuuden. Onhan se työväenpuolue – ja työpaikat ovat sen politiikan ydin.

Onko Sdp:n suunta siis muuttunut?

Helsingin Sanomien vaalikoneessa esitetään väitelause:

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle silloin, kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Vastauksessa on viisiasteinen skaala, jossa numero 1 tarkoittaa sitä, että ehdokas on täysin eri mieltä väitteen kanssa. Numero 5 tarkoittaa sitä, että ehdokas on täysin samaa mieltä.

Vihreiden ehdokkaiden keskiarvo on 1,1. Vihreiden eduskuntavaaliehdokkaat ovat siis käytännössä kaikki täysin eri mieltä siitä, että talous ja työpaikat pitäisi asettaa ympäristön edelle. Vasemmistoliiton ehdokkaiden luku on 1,5.

Sdp:n ehdokkaat painottavat taloutta ja työpaikkoja vihreitä ja vasemmistoliittoa enemmän. Sdp:n ehdokkaiden keskiarvo on 2,0 – mikä on aika lähellä kaikkien puolueiden ehdokkaiden keskiarvoa 2,2.

HS:n vaalikoneessa esitetään väitelause myös lihaverosta. Se kuuluu näin:

Suomalaisia pitäisi ohjata vähäisempään lihansyöntiin, esimerkiksi verotuksen keinoin.

Tämän kysymyksen vastauksissa Sdp:n eduskuntavaaliehdokkaiden keskiarvo­näkemys on keskellä (2,8) ja täsmälleen sama kuin kaikkien ehdokkaiden keskiarvo.

Sdp:n ehdokkaat taitavatkin olla vähemmän ilmastomyönteisiä kuin puo­lueen vaaliohjelma.

Mutta mitäpä jos äänestäjätkin ovat?

Moni duunariäänestäjä – ja toki moni muukin – pitää kokolihasta ja autolla ajamisesta.

Nykyisten kannatuslukujen valossa heille näyttää kuitenkin olevan tärkeintä se, että Sdp:llä on eri suunta kuin Juha Sipilällä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Olen onnellinen Jussin puolesta” – Rockmaailman hylkäämä Kari Peitsamo puhuu ihailemastaan Jussi Halla-ahosta, näyttää uuden kotinsa, ja kaiken sanottuaan puhkeaa itkuun

      Tilaajille
    2. 2

      Erottaisitko synteettisen timantin oikeasta? Eivät erota kultakauppiaatkaan, ja näin se mullistaa timanttikauppaa

    3. 3

      Lasitaiteilija Oiva Toikka on kuollut

    4. 4

      Helsinki kärsii niin kovasta lääkäripulasta, että poliitikot pohtivat ruuhkien purkamista yksityisille lääkäriasemille

    5. 5

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    6. 6

      Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

    7. 7

      Ultrajuoksija Noora Honkala teki 12 tunnin kisassa kerralla kaksi ennätystä vaikeuksista huolimatta: ”Epätoivoisesti yritin oksentaakin”

    8. 8

      Tanskalaislehti: Tanskan rikkaimman miehen neljästä lapsesta kolme kuoli Sri Lankan pommi-iskussa – iskusta epäillään paikallista NTJ-islamistiryhmää

    9. 9

      Teemu Pukki otti taas askeleen kohti maaliennätystä, Norwich nousee lähes varmasti Valioliigaan

    10. 10

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    2. 2

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    3. 3

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    4. 4

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    5. 5

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    6. 6

      Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

    7. 7

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    8. 8

      ”Olen onnellinen Jussin puolesta” – Rockmaailman hylkäämä Kari Peitsamo puhuu ihailemastaan Jussi Halla-ahosta, näyttää uuden kotinsa, ja kaiken sanottuaan puhkeaa itkuun

      Tilaajille
    9. 9

      Tanskalaislehti: Tanskan rikkaimman miehen neljästä lapsesta kolme kuoli Sri Lankan pommi-iskussa – iskusta epäillään paikallista NTJ-islamistiryhmää

    10. 10

      Suomalaisilla ja virolaisilla yrittäjillä on eroa kuin yöllä ja päivällä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    3. 3

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    4. 4

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    5. 5

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    6. 6

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    7. 7

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    8. 8

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    9. 9

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    10. 10

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    11. Näytä lisää