Sunnuntai

Selviöitä ja kiistiöitä

Poliittiseen kieleen ujutetaan arvolatautuneita iskusanoja. Niiden tarkoitus on kampittaa vastustajaa, hämärtää tarkoitusperiä ja muuttaa todellisuutta.

Valinnanvapaus. Haittamaahanmuutto. Vastuullinen markkinatalous. Ilmastovouhotus. Lihavero. Arvopohja. Nato-optio.

Vaalitentistä toiseen puoluejohtajat toistelevat tiettyjä sanoja kuin papukaijat. Politiikan kielessä näitä käsitteitä kutsutaan iskusanoiksi.

”Asiat on esitettävä iskevästi, lyhyesti ja terävästi”, sanoo Anders Blom.

Blom on valtiotieteiden tohtori ja Turun yliopiston työelämäprofessori, joka on tehnyt pitkän uran lobbarina talouselämän ja politiikan kulisseissa.

Yksinkertaisella iskusanalla tai käsitteellä luodaan mielikuva vastaanottajan tajuntaan. Niiden takana on oltava huolella mietitty tarina, jopa tutkimusta tai säätelyä, Blom sanoo. ”Tarina pitää kertoa niin, että kannattajien määrä kasvaa mahdollisimman paljon.”

Kun kokoomuksen Petteri Orpo toistelee vastuullinen markkinatalous -mantraansa, tarkoitus on liittää kuulijan päässä vastuullisuus ja kokoomus yhteen.

Sanapari syntyi aikoinaan huolellisen suunnittelun tuloksena. Se valittiin kokoomuksen vaaliteemaksi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa.

Tuore esimerkki latautuneesta iskusanasta on valinnanvapaus, jota kokoomus ajoi sosiaali- ja terveydenhuollon eli soten uudistuksessa. Sanalla tarkoitettiin asiakkaan oikeutta valita itse, mistä hän saa sosiaali- ja terveyspalveluja.

”Valinta ja vapaus – voiko sen positiivisempia asioita olla”, Vesa Heikkinen sanoo. Heikkinen on politiikan kielenkäyttöön perehtynyt suomen kielen dosentti, joka tunnetaan muun muassa Ylen Politiikkaradion Puheet päreiksi -ohjelmasta.

Kun sote-uudistus ajautui vaikeuksiin, käsitteestä tuli kokoomukselle taakka.

”Syntyi vastalause: emme halua valinnanvapautta, haluamme hoitoa”, Heikkinen sanoo.

Perussuomalaisten Matias Turkkila käsitteli omassa vaalivideossaan ”spinnaustermejä”. ”Spinnaus” tulee angloamerikkalaisesta politiikasta, jossa takapirut eli spin doctorit yrittävät hallita poliittista viestintää ja imagoa. Spinnaus tapahtuu usein median kautta. Iskusanoilla on siinä merkittävä roolinsa.

Videollaan Turkkila väitti, että systeemi syöttää julkiseen keskusteluun termejä, joita toistetaan loputtomiin. Valinnanvapauden avulla kokoomus yritti Turkkilan mielestä ”puhaltaa suomalaisen terveydenhuollon kansainvälisille terveysjäteille”.

Maakuntauudistuksen todellinen tarkoitus oli puolestaan Turkkilan mukaan ”sementoida keskustan valta maakunnissa”. Turkkilan iskusanojen listalla oli myös työvoimapula.

”Sitä hokemalla yritetään lyödä duunarit kyykkyyn ja roudata maahan lukutaidottomia maahanmuuttajia”, Turkkila väitti videollaan.

”Videolla tulokulmani oli se, että näiden hirveän kauniiden sanojen takana on loppujen lopuksi aika kyynisiä valtapyyteitä”, Turkkila sanoo nyt HS:lle.

Turkkila puhuu ”sanamagiasta”, joka on alun perin Jussi K. Niemelän käyttämä termi: ”Kieltä muuttamalla todellisuuskin muuttuu. Jos otat jonkin ladatun sanan osaksi julkista keskustelua, vaikutat siihen, mistä puhutaan ja miten puhutaan.”

 

Soinin jälkeen perussuomalaiset ovat jatkaneet sanatehtailuaan, mutta tyylilaji ja etenkin aihesisältö on muuttunut.

Suomalaisessa politiikassa kekseliäs kielenkäyttö on yhdistetty 2000-luvulla erityisesti perussuomalaisiin. Kun puolue oli vain muutaman prosentin marginaaliryhmä, puheenjohtaja Timo Soini valjasti julkisuuden taitavasti avukseen.

Avustajansa Jukka Jusulan kanssa Soini kehitteli soinismeja, yksinkertaisia lasautuksia ja iskulauseita, jotka jäivät ihmisten mieliin vaalitenteistä ja haastatteluista.

Soinin jälkeen perussuomalaiset ovat jatkaneet sanatehtailuaan, mutta tyylilaji ja etenkin aihesisältö on muuttunut. EU-kritiikin, arvokonservatiivisuuden ja herravihan rinnalle on tullut erityisesti maahanmuutto.

”Soinismeissa oli vielä lupsakka puoli, mutta nykyisten perussuomalaisten touhusta se puuttuu”, sanoo politiikan taustavaikuttaja.

Jussi Halla-ahon perussuomalaisissa Matias Turkkilalla on vähintään yhtä keskeinen rooli kuin Soinin takapirulla Jusulalla oli omana aikanaan. Turkkila on verkkovaikuttamiseen erikoistunut diplomi-insinööri, joka on ollut rakentamassa perussuomalaisten viestintä­ekosysteemiä vuosien ajan. Hän oli taannoin luomassa Halla-ahon verkkoblogin ympärille syntynyttä keskusteluareenaa Hommaforumia.

Nykyään Turkkila toimii Perussuomalainen-lehden ja Suomen Uutiset -verkkolehden päätoimittajana.

Vaikka Turkkila arvostelee muiden puolueiden ”spinnaustermejä”, hän hallitsee itsekin kielipelit. Hän on ollut luomassa perussuomalaisten retoriikkaa, jossa puhutaan riistokapitalismista ja punavihreistä totalitaristeista.

Perussuomalaiset ovat pyrkineet omalta osaltaan muovaamaan erityisesti maahanmuuttoon liittyviä termejä. Sattuisiko Turkkila tietämään, mistä haittamaahanmuutto-käsite on peräisin?

”En ole ihan varma sen etymologiasta [sanan alkuperästä]. Oletan nähneeni sen ensimmäisen kerran Jussin [Halla-aho] käyttämänä julkisuudessa.”

Kun Jussi Halla-aho puhuu haittamaahanmuutosta, hän yrittää itse asiassa ujuttaa yleiskieleen kokonaan uuden sanan. Hän haluaa tehdä siitä selviön.

Selviö on kielentutkija Vesa Heikkisen keksimä käsite. Sana, joka muuttuu itsestään selväksi, kiistattomaksi ja neutraaliksi. Kielentutkijat puhuvat sanan ”luonnollistumisesta”. Kun poliitikko toistaa iskusanaansa tai käsitettään, hän haluaa tietoisesti luonnollistaa jonkin ilmauksen ideologisen merkityksen.

Ensin sana esiintyy suppeassa piirissä esimerkiksi puolueen omissa teksteissä ja puheissa. Seuraavaksi se pulpahtaa uutislähetykseen, sitten ehkä lehtiotsikkoon. Ja toisinaan siitä tulee arkikieltä.

Ongelma on, että moni selviö on itse asiassa kiistiö – sekin Heikkisen käsite. Kiistiö viittaa siihen, että politiikassa harvempi käsite on pohjimmiltaan neutraali.

”Jokaista sanaa voi miettiä laajemmin, valintana. Politiikan kielessä tämä on erittäin olennaista”, Heikkinen sanoo.

Heikkinen on kiinnittänyt huomiota maahanmuuttokriittinen-sanan käyttöön. Sanakirjassa ”kritiikki” tarkoittaa paitsi arvostelua myös punnitsevaa tai punnittua, harkitsevaa.

”Vastaisuus ei osoita kauheasti kriittisyyttä, jos ajatellaan kriittisyydellä sen syvintä merkitystä. Monet populistiset toimijat ovat käyttäneet maahanmuuttokriittisyyttä näennäisneutraalina ilmauksena, mutta kun tutkii heidän politiikkansa sisältöä tarkemmin, se saattaa olla kaikessa karuudessaan maahanmuuttovastaista”, Heikkinen sanoo.

Sen jälkeen kun maahanmuuttokriittisyys on vakiintunut yleiskieleen, perussuomalaiset ovat pyrkineet tuomaan maahanmuuttokeskusteluun haittamaahanmuuton kaltaisia uusia iskusanoja.

Esimerkki latautuneesta uudissanasta on myös vihervasemmisto.

Termin käytöstä on käyty kiistaa erityisesti sen jälkeen kun pääministeri Juha Sipilä käytti sanaa keskustan kesäkokouksessa elokuussa 2018.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson piti sanavalintaa ”rimanalituksena”. ”Näin normalisoidaan äärioikeiston kielenkäyttöä”, Andersson twiittasi. Verkkohaulla selviää, että Jussi Halla-aho käytti sanaa blogissaan jo vuonna 2006.

Esimerkki on kuvaava: perussuomalaisten piiristä lähtenyt ilmaus päätyy toisen puolueen pääministerin puheeseen.

Sipilän puheen jälkeen leimahti tyypillinen Twitter-väittely. Sanavalinnan puolustajat kaivoivat esimerkkejä, joissa vihreät tai vasemmistoliitto ovat itse käyttäneet kyseistä sanaa.

Myös vasemmistopuolueet ja vihreät ovat yrittäneet ujuttaa keskusteluun iskusanoja. Oikeistohallitus on ollut Sdp:n ja vasemmistoliiton ahkerassa käytössä Sipilän hallituskaudella. Termi on ideologisesti latautunut, sillä alkuperäisistä hallituspuolueista keskusta tai perussuomalaiset eivät lähtökohtaisesti pidä itseään ”oikeistopuolueina”.

Eduskuntavaaleissa käytiin taistelua iskusanojen ilmaherruudesta. Sdp:n Antti Rinne puhui Ylen vaalitentissä siitä, miten kestävän kehityksen arvonlisäveron avulla voitaisiin ohjata kulutusta, ja mainitsi brasilialaisen lihan. Pian politiikan sanastoon ilmaantui lihavero.

Erityisesti perussuomalaiset tarttuivat hanakasti muiden ilmastolinjauksiin, joita puolue kutsui ilmastovouhotukseksi.

Keskustelu ilmastonmuutoksesta on kiinnostava esimerkki poliittisesti latautuneesta sanastosta ja kielipeleistä. Vaalikeskusteluissa olisi nimittäin voitu yhtä hyvin puhua myös ilmaston lämpenemisestä.

Vuonna 2003 julkisuuteen vuodettiin muistio, joka käsitteli Yhdysvaltain republikaanipuolueen ilmastopolitiikkaa. Presidentti George W. Bush oli vuonna 2001 ilmoittanut, että Yhdysvallat vetäytyy Kioton ilmastosopimuksesta. Päätös heikensi republikaanien kannatusta, sillä puolue leimattiin suuryritysten kätyriksi.

 

”Meidän on aika ryhtyä puhumaan ilmastonmuutoksesta eikä ilmaston lämpenemisestä.”



Republikaanit palkkasivat avukseen Frank Luntzin, Oxfordin yliopistossa tohtoriksi väitelleen mielipidetutkijan, joka on erikoistunut poliittisen sanaston muovailuun.

Luntz laati mielipidemittausten avulla republikaaneille ohjeet siitä, miten puolue voittaisi ilmaston lämpenemistä koskevan poliittisen väittelyn. Oli rakennettava tarina. Oli korostettava sitä, miten sääntelytoimet koskevat kipeimmin vähäosaisiin, vanhuksiin ja köyhimpiin. Oli kerrottava, kuinka Kioton määräykset vaarantavat amerikkalaisen elämäntavan, nostavat veroja ja vievät työpaikkoja, Luntz opasti.

Oli vaihdettava koko käsite.

”Meidän on aika ryhtyä puhumaan ilmastonmuutoksesta eikä ilmaston lämpenemisestä”, Luntzin muistiossa neuvottiin.

Ilmastonmuutos olisi kuulijoiden kannalta vähemmän pelottava termi kuin ilmaston lämpeneminen.

Ilmastokeskustelun sanavalinnat eivät varmastikaan ratkenneet tämän yhden muistion perusteella, mutta operaatio kertoo havainnollisesti siitä, miten painavista asioista politiikan retoriikassa on kyse.

Frank Luntz on avannut omia oppejaan kirjassaan Words that Work. Teoksen alaotsikko kiteyttää Luntzin tärkeimmän ohjeen: ”Olennaista ei ole se, mitä sanot. Vaan se, mitä ihmiset kuulevat.”

Kyse on tunteista, ei tiedosta. Kyse on muodosta, ei sisällöstä. Poliittisen viestin on vedottava ihmisiin kaikkein alkukantaisimmalla tasolla. Sen on kosketettava ihmisten syvimpiä toiveita, pelkoja ja unelmia, Luntz opastaa.

Populistiset puolueet osaavat käyttää keinovalikoimaa kaikkein tehokkaimmin. Perussuomalaisten Matias Turkkila puhuu neula heinäsuovasta -metodista.

”Poliittisten liikkeiden tarkoitus on käsitellä paljon dataa, löytää se olennainen ja nostaa se julkiseen keskusteluun. En pitäisi syntinä sitä, että tehdään vaikea asia kaikille ymmärrettäväksi. Tietysti se edellyttää sitä, että ollaan rehtejä ja puhutaan oikeasti siitä, mikä on asioiden todellinen luonne.”

Turkkilan mukaan vaihtoehtona on obfuskaatio. Se on tietotekninen termi, jolla tarkoitetaan jonkin asian tarkoituksellista monimutkaistamista.

Mitä epäluuloinen kansalainen voi tehdä iskusanojen pommituksessa?

Ryhtyä merkityskriittiseksi, sanoo kielentutkija Vesa Heikkinen.

”Moni olettaa, että sanojen merkitys on kiveen hakattu. Että ne voi tarkistaa sanakirjoista. Mutta merkitys on paljon muutakin”, Heikkinen sanoo.

Merkityskriittisyydessä olennaista on Heikkisen mukaan valinnan ajatus.

Politiikka on kamppailua kielestä, käsitteistä ja merkityksistä. Kieli luo todellisuutta, ja kielenkäyttäjä luo todellisuutta kielellään.

”Aina kun puhumme merkityksestä, meillä on valinnanvaraa. Voimme valita, mistä näkökulmasta asiaa tarkastelemme.”

Ensi viikolla julkaistaan Heikkisen tuorein teos, esseekokoelma Täydellinen lause on mahdoton yhtälö.

Kirjassaan Heikkinen pohtii myös totuuden olemusta. Mitä tapahtuu totuudelle, kun osa ihmisistä ilmoittaa, ettei heitä kiinnosta totuuden saati valheen olemus. Kun olennaiseksi muuttuu se, miten asiat koetaan.

Hämäräksi menee.

Mutta kuten Vesa Heikkinen esseessään muistuttaa:

”Totuuden suhteellisuus ei tarkoita sitä, että totuuksia ei olisi. Eikä sitä, että mielipidekin käy totuudesta.”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Intialaisia it-ammattilaisia lähetetään Suomeen halpa­työvoimaksi: Bidyut Bikash Baruah näki itse ulkoistusten pimeän puolen

      Tilaajille
    2. 2

      ”Luulin, että Suomi on oikeusvaltio”, sanoo Isisin kalifaattiin lähteneen ja nyt Syyriassa vankileirillä olevan suomalaisnaisen äiti

    3. 3

      Ystävyyden majatalon kyltti ihmetyttää Turun moottoritiellä: Majatalossa asuu joukko ”toipujia” ja vanha hippi, jonka mielestä on luonnotonta asua yksin

      Tilaajille
    4. 4

      ”Hakevatko he meidät pois täältä?” Joukko Isisin kalifaattiin lähteneitä suomalaisnaisia joutui vankileirille Syyriassa, ja nyt HS kertoo, keitä he ovat

      Tilaajille
    5. 5

      Espoo pystytti katuvalon keskelle jalkakäytävää: Kaupungin mukaan se sijaitsee juuri siinä missä pitääkin

    6. 6

      Neuvostoliitto aloitti suomalaisten aivopesun heti sodan jälkeen – Näin länsi iski takaisin

      Tilaajille
    7. 7

      Metalliromun seasta löytyi säteilevä laite – Säteilyturvakeskuskaan ei tiedä, mikä se on

    8. 8

      Näin EU-lainsäädäntö vaikuttaa arkeen – HS vieraili helsinkiläisen Arttu Jokisen yksiössä, jossa EU:n vaikutukset näkyvät kaikkialla

    9. 9

      Tutkijat selvittivät, mitkä koirarodut purevat ihmisiä eniten

    10. 10

      Suursuosioon noussut curly girl -pesumenetelmä lupaa tehdä hiuksista silminnähden kiharammat – Kemisti kertoo, mitä metodissa kartettavat aineet tekevät hiuksille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    2. 2

      Suursuosioon noussut curly girl -pesumenetelmä lupaa tehdä hiuksista silminnähden kiharammat – Kemisti kertoo, mitä metodissa kartettavat aineet tekevät hiuksille

    3. 3

      Helsinki kaatoi talvella suoraan mereen 20 000 kuormallista lunta, ja lohduttomat kuvat paljastavat sen sisältämän ryönän määrän

    4. 4

      ”Luulin, että Suomi on oikeusvaltio”, sanoo Isisin kalifaattiin lähteneen ja nyt Syyriassa vankileirillä olevan suomalaisnaisen äiti

    5. 5

      Yksi rockmaailman sitkeimmistä taisteluista ratkesi vihdoin, kun Mick Jagger ja Keith Richards luopuivat oikeuksistaan 1990-luvun jättihittiin

    6. 6

      Kiipeilijät jonottavat Mount Everestillä: viikon kuluessa ainakin seitsemän ihmistä kuollut, osa ruuhkan takia

    7. 7

      Tutkijat selvittivät, mitkä koirarodut purevat ihmisiä eniten

    8. 8

      Jari Kurri osti Jokerit kokonaan itselleen, venäläisomistajat ulos seurasta – Harkimo: ”Kaupassa saimme pakotelistalla olleet ihmiset pois”

    9. 9

      Kuvauskiellolla halusin suojella lastani, mutta hän joutui pukemaan päälleen hiostavan ison punaisen liivin

    10. 10

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    5. 5

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    6. 6

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    7. 7

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    8. 8

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    9. 9

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    10. 10

      Gordon Ramsay oli oikeasti vielä pahempi kuin televisiossa, ja iltaisin Helena Puolakka itki itsensä uneen – Nyt Suomen menestynein kokki johtaa ravintolaklassikkoa aivan eri tyylillä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää