Sunnuntai

Selviöitä ja kiistiöitä

Poliittiseen kieleen ujutetaan arvolatautuneita iskusanoja. Niiden tarkoitus on kampittaa vastustajaa, hämärtää tarkoitusperiä ja muuttaa todellisuutta.

Valinnanvapaus. Haittamaahanmuutto. Vastuullinen markkinatalous. Ilmastovouhotus. Lihavero. Arvopohja. Nato-optio.

Vaalitentistä toiseen puoluejohtajat toistelevat tiettyjä sanoja kuin papukaijat. Politiikan kielessä näitä käsitteitä kutsutaan iskusanoiksi.

”Asiat on esitettävä iskevästi, lyhyesti ja terävästi”, sanoo Anders Blom.

Blom on valtiotieteiden tohtori ja Turun yliopiston työelämäprofessori, joka on tehnyt pitkän uran lobbarina talouselämän ja politiikan kulisseissa.

Yksinkertaisella iskusanalla tai käsitteellä luodaan mielikuva vastaanottajan tajuntaan. Niiden takana on oltava huolella mietitty tarina, jopa tutkimusta tai säätelyä, Blom sanoo. ”Tarina pitää kertoa niin, että kannattajien määrä kasvaa mahdollisimman paljon.”

Kun kokoomuksen Petteri Orpo toistelee vastuullinen markkinatalous -mantraansa, tarkoitus on liittää kuulijan päässä vastuullisuus ja kokoomus yhteen.

Sanapari syntyi aikoinaan huolellisen suunnittelun tuloksena. Se valittiin kokoomuksen vaaliteemaksi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa.

Tuore esimerkki latautuneesta iskusanasta on valinnanvapaus, jota kokoomus ajoi sosiaali- ja terveydenhuollon eli soten uudistuksessa. Sanalla tarkoitettiin asiakkaan oikeutta valita itse, mistä hän saa sosiaali- ja terveyspalveluja.

”Valinta ja vapaus – voiko sen positiivisempia asioita olla”, Vesa Heikkinen sanoo. Heikkinen on politiikan kielenkäyttöön perehtynyt suomen kielen dosentti, joka tunnetaan muun muassa Ylen Politiikkaradion Puheet päreiksi -ohjelmasta.

Kun sote-uudistus ajautui vaikeuksiin, käsitteestä tuli kokoomukselle taakka.

”Syntyi vastalause: emme halua valinnanvapautta, haluamme hoitoa”, Heikkinen sanoo.

Perussuomalaisten Matias Turkkila käsitteli omassa vaalivideossaan ”spinnaustermejä”. ”Spinnaus” tulee angloamerikkalaisesta politiikasta, jossa takapirut eli spin doctorit yrittävät hallita poliittista viestintää ja imagoa. Spinnaus tapahtuu usein median kautta. Iskusanoilla on siinä merkittävä roolinsa.

Videollaan Turkkila väitti, että systeemi syöttää julkiseen keskusteluun termejä, joita toistetaan loputtomiin. Valinnanvapauden avulla kokoomus yritti Turkkilan mielestä ”puhaltaa suomalaisen terveydenhuollon kansainvälisille terveysjäteille”.

Maakuntauudistuksen todellinen tarkoitus oli puolestaan Turkkilan mukaan ”sementoida keskustan valta maakunnissa”. Turkkilan iskusanojen listalla oli myös työvoimapula.

”Sitä hokemalla yritetään lyödä duunarit kyykkyyn ja roudata maahan lukutaidottomia maahanmuuttajia”, Turkkila väitti videollaan.

”Videolla tulokulmani oli se, että näiden hirveän kauniiden sanojen takana on loppujen lopuksi aika kyynisiä valtapyyteitä”, Turkkila sanoo nyt HS:lle.

Turkkila puhuu ”sanamagiasta”, joka on alun perin Jussi K. Niemelän käyttämä termi: ”Kieltä muuttamalla todellisuuskin muuttuu. Jos otat jonkin ladatun sanan osaksi julkista keskustelua, vaikutat siihen, mistä puhutaan ja miten puhutaan.”

 

Soinin jälkeen perussuomalaiset ovat jatkaneet sanatehtailuaan, mutta tyylilaji ja etenkin aihesisältö on muuttunut.

Suomalaisessa politiikassa kekseliäs kielenkäyttö on yhdistetty 2000-luvulla erityisesti perussuomalaisiin. Kun puolue oli vain muutaman prosentin marginaaliryhmä, puheenjohtaja Timo Soini valjasti julkisuuden taitavasti avukseen.

Avustajansa Jukka Jusulan kanssa Soini kehitteli soinismeja, yksinkertaisia lasautuksia ja iskulauseita, jotka jäivät ihmisten mieliin vaalitenteistä ja haastatteluista.

Soinin jälkeen perussuomalaiset ovat jatkaneet sanatehtailuaan, mutta tyylilaji ja etenkin aihesisältö on muuttunut. EU-kritiikin, arvokonservatiivisuuden ja herravihan rinnalle on tullut erityisesti maahanmuutto.

”Soinismeissa oli vielä lupsakka puoli, mutta nykyisten perussuomalaisten touhusta se puuttuu”, sanoo politiikan taustavaikuttaja.

Jussi Halla-ahon perussuomalaisissa Matias Turkkilalla on vähintään yhtä keskeinen rooli kuin Soinin takapirulla Jusulalla oli omana aikanaan. Turkkila on verkkovaikuttamiseen erikoistunut diplomi-insinööri, joka on ollut rakentamassa perussuomalaisten viestintä­ekosysteemiä vuosien ajan. Hän oli taannoin luomassa Halla-ahon verkkoblogin ympärille syntynyttä keskusteluareenaa Hommaforumia.

Nykyään Turkkila toimii Perussuomalainen-lehden ja Suomen Uutiset -verkkolehden päätoimittajana.

Vaikka Turkkila arvostelee muiden puolueiden ”spinnaustermejä”, hän hallitsee itsekin kielipelit. Hän on ollut luomassa perussuomalaisten retoriikkaa, jossa puhutaan riistokapitalismista ja punavihreistä totalitaristeista.

Perussuomalaiset ovat pyrkineet omalta osaltaan muovaamaan erityisesti maahanmuuttoon liittyviä termejä. Sattuisiko Turkkila tietämään, mistä haittamaahanmuutto-käsite on peräisin?

”En ole ihan varma sen etymologiasta [sanan alkuperästä]. Oletan nähneeni sen ensimmäisen kerran Jussin [Halla-aho] käyttämänä julkisuudessa.”

Kun Jussi Halla-aho puhuu haittamaahanmuutosta, hän yrittää itse asiassa ujuttaa yleiskieleen kokonaan uuden sanan. Hän haluaa tehdä siitä selviön.

Selviö on kielentutkija Vesa Heikkisen keksimä käsite. Sana, joka muuttuu itsestään selväksi, kiistattomaksi ja neutraaliksi. Kielentutkijat puhuvat sanan ”luonnollistumisesta”. Kun poliitikko toistaa iskusanaansa tai käsitettään, hän haluaa tietoisesti luonnollistaa jonkin ilmauksen ideologisen merkityksen.

Ensin sana esiintyy suppeassa piirissä esimerkiksi puolueen omissa teksteissä ja puheissa. Seuraavaksi se pulpahtaa uutislähetykseen, sitten ehkä lehtiotsikkoon. Ja toisinaan siitä tulee arkikieltä.

Ongelma on, että moni selviö on itse asiassa kiistiö – sekin Heikkisen käsite. Kiistiö viittaa siihen, että politiikassa harvempi käsite on pohjimmiltaan neutraali.

”Jokaista sanaa voi miettiä laajemmin, valintana. Politiikan kielessä tämä on erittäin olennaista”, Heikkinen sanoo.

Heikkinen on kiinnittänyt huomiota maahanmuuttokriittinen-sanan käyttöön. Sanakirjassa ”kritiikki” tarkoittaa paitsi arvostelua myös punnitsevaa tai punnittua, harkitsevaa.

”Vastaisuus ei osoita kauheasti kriittisyyttä, jos ajatellaan kriittisyydellä sen syvintä merkitystä. Monet populistiset toimijat ovat käyttäneet maahanmuuttokriittisyyttä näennäisneutraalina ilmauksena, mutta kun tutkii heidän politiikkansa sisältöä tarkemmin, se saattaa olla kaikessa karuudessaan maahanmuuttovastaista”, Heikkinen sanoo.

Sen jälkeen kun maahanmuuttokriittisyys on vakiintunut yleiskieleen, perussuomalaiset ovat pyrkineet tuomaan maahanmuuttokeskusteluun haittamaahanmuuton kaltaisia uusia iskusanoja.

Esimerkki latautuneesta uudissanasta on myös vihervasemmisto.

Termin käytöstä on käyty kiistaa erityisesti sen jälkeen kun pääministeri Juha Sipilä käytti sanaa keskustan kesäkokouksessa elokuussa 2018.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson piti sanavalintaa ”rimanalituksena”. ”Näin normalisoidaan äärioikeiston kielenkäyttöä”, Andersson twiittasi. Verkkohaulla selviää, että Jussi Halla-aho käytti sanaa blogissaan jo vuonna 2006.

Esimerkki on kuvaava: perussuomalaisten piiristä lähtenyt ilmaus päätyy toisen puolueen pääministerin puheeseen.

Sipilän puheen jälkeen leimahti tyypillinen Twitter-väittely. Sanavalinnan puolustajat kaivoivat esimerkkejä, joissa vihreät tai vasemmistoliitto ovat itse käyttäneet kyseistä sanaa.

Myös vasemmistopuolueet ja vihreät ovat yrittäneet ujuttaa keskusteluun iskusanoja. Oikeistohallitus on ollut Sdp:n ja vasemmistoliiton ahkerassa käytössä Sipilän hallituskaudella. Termi on ideologisesti latautunut, sillä alkuperäisistä hallituspuolueista keskusta tai perussuomalaiset eivät lähtökohtaisesti pidä itseään ”oikeistopuolueina”.

Eduskuntavaaleissa käytiin taistelua iskusanojen ilmaherruudesta. Sdp:n Antti Rinne puhui Ylen vaalitentissä siitä, miten kestävän kehityksen arvonlisäveron avulla voitaisiin ohjata kulutusta, ja mainitsi brasilialaisen lihan. Pian politiikan sanastoon ilmaantui lihavero.

Erityisesti perussuomalaiset tarttuivat hanakasti muiden ilmastolinjauksiin, joita puolue kutsui ilmastovouhotukseksi.

Keskustelu ilmastonmuutoksesta on kiinnostava esimerkki poliittisesti latautuneesta sanastosta ja kielipeleistä. Vaalikeskusteluissa olisi nimittäin voitu yhtä hyvin puhua myös ilmaston lämpenemisestä.

Vuonna 2003 julkisuuteen vuodettiin muistio, joka käsitteli Yhdysvaltain republikaanipuolueen ilmastopolitiikkaa. Presidentti George W. Bush oli vuonna 2001 ilmoittanut, että Yhdysvallat vetäytyy Kioton ilmastosopimuksesta. Päätös heikensi republikaanien kannatusta, sillä puolue leimattiin suuryritysten kätyriksi.

 

”Meidän on aika ryhtyä puhumaan ilmastonmuutoksesta eikä ilmaston lämpenemisestä.”



Republikaanit palkkasivat avukseen Frank Luntzin, Oxfordin yliopistossa tohtoriksi väitelleen mielipidetutkijan, joka on erikoistunut poliittisen sanaston muovailuun.

Luntz laati mielipidemittausten avulla republikaaneille ohjeet siitä, miten puolue voittaisi ilmaston lämpenemistä koskevan poliittisen väittelyn. Oli rakennettava tarina. Oli korostettava sitä, miten sääntelytoimet koskevat kipeimmin vähäosaisiin, vanhuksiin ja köyhimpiin. Oli kerrottava, kuinka Kioton määräykset vaarantavat amerikkalaisen elämäntavan, nostavat veroja ja vievät työpaikkoja, Luntz opasti.

Oli vaihdettava koko käsite.

”Meidän on aika ryhtyä puhumaan ilmastonmuutoksesta eikä ilmaston lämpenemisestä”, Luntzin muistiossa neuvottiin.

Ilmastonmuutos olisi kuulijoiden kannalta vähemmän pelottava termi kuin ilmaston lämpeneminen.

Ilmastokeskustelun sanavalinnat eivät varmastikaan ratkenneet tämän yhden muistion perusteella, mutta operaatio kertoo havainnollisesti siitä, miten painavista asioista politiikan retoriikassa on kyse.

Frank Luntz on avannut omia oppejaan kirjassaan Words that Work. Teoksen alaotsikko kiteyttää Luntzin tärkeimmän ohjeen: ”Olennaista ei ole se, mitä sanot. Vaan se, mitä ihmiset kuulevat.”

Kyse on tunteista, ei tiedosta. Kyse on muodosta, ei sisällöstä. Poliittisen viestin on vedottava ihmisiin kaikkein alkukantaisimmalla tasolla. Sen on kosketettava ihmisten syvimpiä toiveita, pelkoja ja unelmia, Luntz opastaa.

Populistiset puolueet osaavat käyttää keinovalikoimaa kaikkein tehokkaimmin. Perussuomalaisten Matias Turkkila puhuu neula heinäsuovasta -metodista.

”Poliittisten liikkeiden tarkoitus on käsitellä paljon dataa, löytää se olennainen ja nostaa se julkiseen keskusteluun. En pitäisi syntinä sitä, että tehdään vaikea asia kaikille ymmärrettäväksi. Tietysti se edellyttää sitä, että ollaan rehtejä ja puhutaan oikeasti siitä, mikä on asioiden todellinen luonne.”

Turkkilan mukaan vaihtoehtona on obfuskaatio. Se on tietotekninen termi, jolla tarkoitetaan jonkin asian tarkoituksellista monimutkaistamista.

Mitä epäluuloinen kansalainen voi tehdä iskusanojen pommituksessa?

Ryhtyä merkityskriittiseksi, sanoo kielentutkija Vesa Heikkinen.

”Moni olettaa, että sanojen merkitys on kiveen hakattu. Että ne voi tarkistaa sanakirjoista. Mutta merkitys on paljon muutakin”, Heikkinen sanoo.

Merkityskriittisyydessä olennaista on Heikkisen mukaan valinnan ajatus.

Politiikka on kamppailua kielestä, käsitteistä ja merkityksistä. Kieli luo todellisuutta, ja kielenkäyttäjä luo todellisuutta kielellään.

”Aina kun puhumme merkityksestä, meillä on valinnanvaraa. Voimme valita, mistä näkökulmasta asiaa tarkastelemme.”

Ensi viikolla julkaistaan Heikkisen tuorein teos, esseekokoelma Täydellinen lause on mahdoton yhtälö.

Kirjassaan Heikkinen pohtii myös totuuden olemusta. Mitä tapahtuu totuudelle, kun osa ihmisistä ilmoittaa, ettei heitä kiinnosta totuuden saati valheen olemus. Kun olennaiseksi muuttuu se, miten asiat koetaan.

Hämäräksi menee.

Mutta kuten Vesa Heikkinen esseessään muistuttaa:

”Totuuden suhteellisuus ei tarkoita sitä, että totuuksia ei olisi. Eikä sitä, että mielipidekin käy totuudesta.”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsingin edustalla on saari, jossa aika on pysähtynyt vuoteen 1952: ”Emme seuraa trendejä”

    2. 2

      Suomalaisnainen viestissään Isis-leiriltä: Naisia ja lapsia viedään vankilaan

    3. 3

      Nämä kymmenen väitettä paljastavat onko elämäsi hyvällä tolalla, sanoo koko kansan terapeutti Pirkko Lahti

      Tilaajille
    4. 4

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    5. 5

      Suomi vetää EU-puheenjohtajuuden säästöbudjetilla: Kuluista leikattiin 20 miljoonaa euroa, vieraille tarjotaan hanavettä eikä avajaisgaalaa järjestetä

    6. 6

      Makkarakeisari Veijo Votkin järkyttyi 1969 niin pahasti, että ura oli tyssätä heti alkuunsa: ”Hallissa tapettiin päivässä 600 sikaa, pari sataa nautaa ja vähän muita päälle”

    7. 7

      Kuvia Helsingistä: Emilia Kangas­luoma kuvasi selfieitä ottavia turisteja

    8. 8

      ”Pelkäsimme, että totuus ei koskaan paljastuisi” – Guantánamoon suljettu terroristi­epäilty vaatii tuomioonsa lievennystä raa’an kidutuksen vuoksi

    9. 9

      Demarit kaivoivat K-linjan naftaliinista

    10. 10

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    2. 2

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    3. 3

      Helsingin edustalla on saari, jossa aika on pysähtynyt vuoteen 1952: ”Emme seuraa trendejä”

    4. 4

      Britney Spears oli yhtä aikaa paheellinen ja neitseellinen – 20 vuotta sitten synnytetty tähti ei ole koskaan ollut vapaa ja nyt hänen vointinsa huolestuttaa monia

      Tilaajille
    5. 5

      Yhdysvaltain superrikkaat julkaisivat avoimen kirjeen presidenttiehdokkaille: ”Verottakaa meitä enemmän”

    6. 6

      Poliisi selvittää tapausta, jossa mies etsii You­tubeen ladatulla videolla seuraa Suvi­seuroille ala­ikäisistä tytöistä

    7. 7

      Maapallo lähestyy ”ilmasto­apartheidia”, varoittaa YK:n asian­tuntija

    8. 8

      Pahasta työuupumuksesta toipuminen voi viedä vuosia, mutta sen voi ehkäistä, jos tunnistaa oireet ajoissa

    9. 9

      Viisi opiskelupaikan Oulun yliopistossa jo saanutta hakijaa menetti paikkansa väärin tallennettujen tietojen takia

    10. 10

      Suomalaisnainen viestissään Isis-leiriltä: Naisia ja lapsia viedään vankilaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Särkynyt mieli pyrki raivoisasti eteenpäin, mutta lopulta se törmäsi seinään – Touko Aalto kertoo hetkestä, johon elämä ja ura pysähtyivät

      Tilaajille
    2. 2

      Yhdestä vahinko­vilautuksesta räjähti musiikki-ilmiö, joka hakee vertaistaan – Näin nousi ja hiipui artisti nimeltä Kikka

      Tilaajille
    3. 3

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    4. 4

      Aamupuuro on luultua huonompi aamupala

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    6. 6

      Asuntolainat, palkat, säästöt, sijoitukset: Nolla­korkojen maailmasta on tulossa uusi normaali, ja se jakaa meidät voittajiin ja häviäjiin

      Tilaajille
    7. 7

      75 vuotta sitten puna-armeija hioi huippuunsa strategian, jolla Venäjä on järkyttänyt maailmaa kerta toisensa jälkeen

    8. 8

      Helsingin koillisella laidalla asuu ryhmä miehiä, jotka ovat omistaneet elämänsä siniselle jumalalle

    9. 9

      HS:n erikoisartikkeli kertoo, miten Kaapo Kakosta varttui kenties historian lahjakkain suomalainen jääkiekkoilija

    10. 10

      U. Pekka Kinnunen on kuvannut karhujen yksityis­elämää vuosi­kymmenten ajan – HS:n erikois­artikkeli vie ainut­laatuiselle matkalle metsiemme valtiaan elämään

      Tilaajille
    11. Näytä lisää