Kuinka monta hiekanjyvää on maailman merien rannoilla?

Terve taas, lukijat, tässä Torsti. Viimeksi pohdimme, kuinka vanhoja olivat nuorimmat 14.4.2019 eduskuntavaaleissa äänioikeudetta jääneet. Nimimerkki T. Tarkkahttps://www.hs.fi/haku/?query=t.+tarkka huomautti, että jostain saattaisi löytyä vielä Teuskanhttps://www.hs.fi/haku/?query=teuskan tyttären jälkeen syntynyt mutta silti äänioikeutettu henkilö.

Tämä johtuu siitä, ettei äänioikeutta määriteltäessä katsota, millä aikavyöhykkeellä ihminen on syntynyt. Koska vuorokausi vaihtuu eri puolilla maapalloa eri aikoihin, esimerkiksi Yhdysvalloissa 14.4.2001 viimeisinä tunteina syntynyt suomalainen merkittäisiin 14.4. syntyneeksi, vaikka Suomessa oltaisiin syntymän hetkellä eletty jo seuraavaa päivää. Niinpä tällainen henkilö olisi saanut äänestää 14.4.2019.

Tällainen sattuma olisi toki epä­todennäköinen mutta ei mahdoton.

Eduskuntaan valittiin viime vaaleissa ennätysmäärä naisia. Naisedustajien määrä ei kuitenkaan välttämättä vastaa ehdolla olleiden naisten saamaa äänimäärää. Saivatko naisehdokkaat valittujen naisedustajien osuuden mukaisen osuuden äänistä, ja miten naisten saama ääniosuus on muuttunut vuosien saatossa? Entä miten ovat muuttuneet äänestysaktiivisuus ja vastakkaista sukupuolta äänestäneiden osuus erikseen naisilla ja miehillä?

– Äänestäjä

Eduskuntaan valittiin maaliskuun vaaleissa 94 naista eli 47 prosenttia kaikista valituista. Annetuista äänistä naisehdokkaat saivat 47,2 prosenttia, eli käytännössä paikat jakautuivat samoin kuin äänetkin.

Eduskuntavaaliehdokkaista enemmistö oli miehiä – kuten on ollut tähän asti aina. Naisten osuus ehdokkaista oli tämän vuoden vaaleissa 42 prosenttia, mikä oli 2,6 prosentti­yksikköä enemmän kuin vuoden 2015 vaaleissa. Ehdokkaiden sukupuolijakaumaan verrattuna naiset ovat siis yliedustettuja eduskunnassa.

Naisten äänestysprosentti vuoden 2019 vaaleissa oli 73,5 eli 2,9 prosenttiyksikköä miesten äänestysprosenttia suurempi. Naiset ovat äänestäneet miehiä aktiivisemmin kaikissa eduskuntavaaleissa vuodesta 1987 lähtien. Kaikista äänistä naiset antoivat vuoden 2019 vaaleissa 52,4 prosenttia.

Vaalisalaisuuden vuoksi emme voi varmasti tietää, mitä sukupuolta kukakin on äänestänyt. Asiaa on kuitenkin selvitetty kyselyillä.

Varhaisimmat tulokset ovat vuodelta 1970, jolloin 93 prosenttia miehistä ja 40 prosenttia naisista ilmoitti äänestäneensä­ omaa sukupuoltaan olevaa ehdokasta. Vuoden 2015 vaaleissa 73 prosenttia miehistä ja 52 prosenttia naisista ilmoitti äänestäneensä omaa sukupuoltaan olevaa ehdokasta. Sinänsä ehdokkaan sukupuolta ilmoitti vuonna 2015 pitäneensä ratkaisevan tärkeänä vain kolme prosenttia miehistä ja 13 prosenttia naisista. Kevään vaaleista ei ole vielä tietoja sukupuolen mukaan äänestäneistä.

Vanhassa testamentissa puhutaan meren rannan hiekasta, jota on niin paljon, ettei sen määrää voi mitata. Joosef varastoi viljaa niin paljon, että sitä oli kuin hiekkaa meren rannalla (1. Moos. 41:49). Salomo saa ymmärrystä yhtä paljon kuin on meren hiekkaa (1. Kun. 5:9). Jobin ahdistukset painavat enemmän kuin meren hiekka (Job. 6:3). Filistealaista jalkaväkeä on kuin meren hiekkaa (1. Sam. 13:5). Jaakobille luvataan jälkeläisiä yhtä paljon kuin on merenrannan hiekkajyviä, joita ei voi laskea (1. Moos. 32:13). Luulisi, että ihmiskunnan laskutaito on aikojen kuluessa parantunut. Montako hiekanjyvää maailman merien rannoilla on?

– Riittääkö Elon laskuoppi?

Maapallon hiekan määräksi on arvioitu jotain 500 biljoonan ja 1 000 biljoonan kuution välillä. Suurin osa hiekasta on valtamerten pohjissa, mutta jos se levitettäisiin tasaisesti ympäri palloa, riittäisi kaikkialle 1–2 metrin kerros.

Jos hiekanjyvän halkaisijaksi ajatellaan noin yksi millimetri, mahtuu yhteen kuutioon väljästi pakattuna miljardi hiekanjyvää. Näin hiekanjyvien määrä maailmassa voidaan haarukoida 500 triljoonan ja yhden kvadriljoonan välille. Jälkimmäisessä luvussa on 24 nollaa, edellinen on puolet siitä.

Kun pohditaan, mikä määrä näistä jyvistä on rannoilla, aletaan siirtyä vahvasti arvailun pariin.

Tikkaremmi arvioi, että Raamatun aikana tunnettuja hiekkarantoja oli noin 20 000 kilometriä. Jos niillä olisi ollut hiekkaa yhden kilometrin leveydeltä ja metrin syvyydeltä, saadaan rantojen hiekanjyvien määräksi noin 20 triljoonaa, siis kaksi ja 19 nollaa.

Luku on muuten melko lähellä šakkilaudan keksijän väitettyä palkkiovaatimusta, joka oli 18,5 triljoonaa viljanjyvää.

Lopuksi Torsti pyytää apua lukijoiltaan. Vanhojen tietokoneohjelmien tallentamiseen erikoistunut Kasettilamerit-digiarkeologiryhmä etsii Suomen Punaisen Ristin vuonna 1988 teettämää Auta maailmaa -tietokonepeliä lahjoittaakseen sen edelleen Suomen pelimuseon kokoelmiin.

Olisiko kenelläkään diskettiä, jolta tämä SPR:n kansainvälisestä avustustoiminnasta kertova peli vielä löytyisi? Yhteyttä voi ottaa tai vihjeitä lähettää Torstin osoitteeseen: hs.torsti@hs.fi.

Torsti Facebookissa: facebook.com/torstintikkaremmi.