Sunnuntai

Venyvät vaatteet ovat ekopahis, mutta elastaanista luopuminen tulee olemaan monille vaikeaa

Ei elastaanille! Stop stretchfarkuille! Loppu Lycralle! Melkein kaikissa vaatteissa on nyt elastaania, eikä niitä siksi voi kierrättää uusiokankaaksi. Sitä paitsi käsitys omasta koosta hämärtyy.

Edessä on taas iso elämänmuutos. Juuri kun on alkanut sopeutua siihen ajatukseen, että lihansyöntiä pitää vähentää, tulee eteen uusi haaste. Se ei koske ruokapöytää, ei lentämistä eikä autoilua. Se koskee vaatekaappia.

Nyt pitää vähentää vaatteiden kulutusta. Siitä puhui Aalto-yliopiston professori Kirsi Niinimäki HS:n haastattelussa keskiviikkona 8.5. Hän on erikoistunut muodin, vaatetuksen ja tekstiilien tutkimukseen.

Samasta on puhunut, luennoinut ja blogannut tunnettu muodin vaikuttaja ja ammattilainen Outi Pyy – siis trashionista Outi Les Pyy –, jonka kierrätysmate­riaaleista luomat asut ovat jo vuosia herättäneet huomiota Linnan juhlissa.


Viesti on selvä. Pika­muodin ylen­käytöstä on tultava loppu. Sekoite­kankaita pitää välttää. Eikä siinä kaikki. Pyy tekee selväksi, että erityi­sesti on alet­tava välttää elas­taania.

Elastaani on saatanasta on Pyyn teesi, jolla hän aina kohauttaa kuulijoita. Hän kutsuu elastaania vaateteollisuuden syöväksi. Hänestä se on tuhonnut kaiken olennaisen vaatteissa ja muodissa – kestävyyden, kierrätettävyyden ja suunnittelijoitten kyvyn luoda toimivaa muotoa.

Sen lisäksi elastaani on vienyt ihmisiltä tajun oman vartalon mitoista ja kyvyn ostaa sopivia vaatteita.

Elastaani kehitettiin 1960-luvulla kumin korvaajaksi. Se on keinokuitua, joka tekee kankaista joustavia, siis ­stretchiä. Aine tunnetaan muun ­muassa tuotemerkeillä Lycra ja Spandex.

Alkuun elastaania käytettiin alusvaatteissa, urheiluasuissa ja sukissa. Vasta 1990-luvun lopulla elastaania alettiin lisätä puuvillaisiin arkivaatteisiin, kuten t-paitoihin­ ja farkkuihin. Nyt on jo vai­keaa löytää vaate, jossa sitä ei olisi.

Ennen laatutietoinen ei ostanut t-paitaa, jossa oli keinokuitua. Sellaista pidettiin halpatavarana – mitä se onkin. Enää ei piitata.

Miesten vaatteissa ei ollut stretchiä juuri lainkaan. Sellaisia vaatteita pidettiin naismaisina. Nyt varsinkin nuorten miesten vaatteissa on elastaania. Pillifarkkuja ei enää tarvitse vetää päälle märkinä. Vartaloa korostavia, ”slimfittejä” urheilupaitoja käytetään muuallakin kuin salilla.

Kuka enää muistaa Mikko Alatalon laulun, jossa sanottiin, että rikoo on riskillä ruma.

Vanhoista verkkareista ja salihousuista on edetty pitkä tie. Ikämiesten suorat housut ovat rypistymätöntä stretchiä.

Pyylevien täti-ihmisten tyyli toimii kokonaan elastaanilla. On leggingsit, paitulit ja joustavat kotelomekot. Elastaani tekee vaatteista niin mukavia, ettei voi kuvitella elämää ilman sitä. Kuka ei lihasta luopuisi, mutta luovupa Lycrasta!

Tästä Outi Pyykin puhuu. Elastaaniin jää koukkuun.


Elastaani on sama tekstiileissä, mitä sokeri on ruokateollisuudessa. Todella vai­keaa välttää, sitä on kaikkialla vähäsen, se on addiktoivampaa kuin kokaiini ja sitä ei oikeasti tarvitse kukaan. Hirveää roskaa. Onneksi en ole ajatuksieni kanssa yksin, hän kirjoitti blogissaan.

Elastaanilla on useita haittavaikutuksia. Pyy nostaa niistä blogissaan esiin kolme.

Elastaani estää tekstiilin uusiokäytön. Vanhojen puuvillafarkkujen materiaalin voi hyödyntää osana kierrätyspohjaista uusiokangasta. Stretchfarkut kelpaavat vain poltettaviksi, koska keinokuitua ei voida erotella muusta materiaalista.

Vaatesuunnittelu ajautuu alennus­tilaan. Tekstiilien joustavuuden takia istuvilla leikkauksilla ei ole enää niin väliä. Osaaminen katoaa. Kuluttajille on tarjolla entistä huonommin istuvia vaatteita, ja riippuvuus joustosta kasvaa.

Ihmiset eivät tiedä todellista kokoaan. Kun vaatteet venyvät, ei ole enää aikoihin tarvinnut mittailla muotojaan. On totuttu tiukkoihin vaatteisiin, eikä osata ostaa tarpeeksi väljiä vaatteita, jotka olisivat mukavia myös ilman elastaania.

Miten tästä selvitään?

On mentävä tapaamaan trashionista Pyytä. Mutta ensin pitää löytää sopiva asu.

Vaikeudet iskevät omalla vaatekaapilla heti. Melkein kaikissa asuissa on Lycraa, myös paljettien alla. Kankean näköinen vakosamettijakkukin joustaa. Löytyy sentään puuvillamekko, johon ei ole lisätty keinokuitua. Se oli ennen väljä, nyt se kiristää. Mitat ovat muuttuneet, minun tai mekon.

Pyytä naurattaa, kun hän kuulee vaatteiden valinnan vaikeudesta. Hän ei olekaan mikään armoton nipottaja.

Pyy kertoo, että netistä löytyvä vimmainen blogikirjoitus elastaanista syntyi runsas vuosi sitten silkasta suuttumuksesta. Kirjoitus oli täynnä asiaa, mutta välissä räiskähteli tunne:

Minua vituttaa joka kerta, kun mietin, miten monta tonnia vuosittain menee puuvillaa ja muita luonnonkuituja poltto­uuniin ja kolmannen maailman second hand -markkinoille muutaman elastaani­prosentin takia. Nämä kaikki luonnonkuidut saataisiin kiertoon, kestävästi ja paikallisesti Euroopan sisällä, mutta ei.

Pyy jatkoi kirjoittamalla siitä, miten paljon pelkästään yksien farkkujen tuottamiseen kuluu vettä.

Farkut painavat noin 800 grammaa. Yhden puuvillakilon tuottamiseen menee vettä noin 10 000 litraa. Ihmisen pitäisi juoda päivässä 1,2 litraa vettä. Yksiin farkkuihin kuluu siis ihmisen 17 vuoden juomavedet. Se on aivan järkyttävää makean veden ja luonnonresurssien tuhlausta, hän kirjoitti.

Pyytä eivät suututtaneet tavalliset farkkuja kuluttavat ihmiset, vaan kaupat, jotka keräsivät vanhoja vaatteita kiertoon.

Eikö lumpunkeräys ollut hyvä asia?

Pyystä vaatekaupat huijasivat, kun ne väittivät, että kauppaan tuoduista vanhoista vaatteista tehdään uusia vaatteita. Kampanjavi­deoissa tekstiilimurskaimet silppusivat vanhoja vaatteita hattaraksi, josta tehtiin lankaa ja sitten kangasta.

Todellisuudessa suurin osa kerätyistä vaatteista ei sovellu uusiokäyttöön – koska melkein kaikissa on elastaania.

Vielä ei ole keksitty keinoa, jolla elastaani voitaisiin eritellä pois luonnonkuiduista ja sulattaa uudelleenkäyttöä varten. Menetelmää kehitellään parhaillaan VTT:n tutkimuskeskuksessa Espoossa.


Lumppujen keräys oli keino houkutella asiakkaita. Vanhoista vaatteista sai alennuskupongin uusien ostamiseen – hyvällä omallatunnolla.

Kaupat tietävät, että suuri murros on käynnissä. Kulutusjuhlaa seuraa postkonsumerismi, kestävän kehityksen trendi. Siihen on varauduttu.

Pyyn mukaan esimerkiksi ruotsalaisketju Hennes & Mauritz on pilotoinut korjauspalvelua, jossa ketjun vaatteet voisi tuoda paikattavaksi ja pidentää niiden käyttöikää.

Vaihtoehtoja on, jos asiakkaat vaativat.

Pyy yllyttää vaatimaan. Hän vertaa vaatekauppojen nykytilannetta siihen, millaista oli, kun kasvissyönti alkoi yleistyä. Ei ollut helppoa löytää lihalle korvaavia tuotteita. Ei ravintoloista eikä kaupoista. Nyt on toisin.

Samoin tulee käymään vaatteissa, valikoima kasvaa vaatimusten myötä.

Kuluttajat voivat aktiivisesti kysyä kaupoista vaatteita, joissa ei ole elastaania.

Nettikauppojen hakuehtoihin voi vaatia kokojen, värien ja käyttötarkoituksen lisäksi materiaaleja. Niistä kaupat myös näkisivät, kuinka moni etsii elastaanittomia tuotteita. Näin saataisiin kuluttajien kiinnostus ja kysyntä esille.

Vielä kuluttajat elävät kuin viimeistä päivää pää pensaassa. Eikä teollisuus luovu elastaanista, koska siitä on sille etua.

Vaateteollisuudelle elastaanin käyttö merkitsee säästöjä, selittää Outi Pyy, joka on itse koulutukseltaan malliompelija. Siis tottunut arvioimaan materiaalien menekkiä ja tuotannon kustannuksia.

Keinokuitu on halvempaa kuin luonnonkuitu. Joustavan vaatteen ei tarvitse olla väljä, joten kangasta kuluu vähemmän. Kaavoitus ja mitoitus helpottuvat eivätkä vaadi paljon ammattitaitoa ja aikaa.

Kokojakin voidaan vähentää. Ennen naisten vaatteita saatettiin valmistaa kymmentä kokoa. Pienin oli ehkä 32, suurin 50. Joustavasta kankaasta tehdään ehkä vain viisi vaihtoehtoa, koot XS–XL. Siis puolet vähemmän.

Kun vaate joustaa, ei suunnittelijan tarvitse kovin tarkkaan ajatella muotoa, leikkausta ja mitoitusta. Totutaan siihen. Ei osata enää suunnitella mukavia ja hyvän näköisiä vaatteita ilman elastaania.

Suunnittelija ei tule toimeen ilman elastaania. Eikä silloin tule vaatteen ostajakaan. Vaatteet ovat malliltaan tiukkoja. Ei niitä ilman elastaania käytä erkkikään.

Sitä paitsi ihmiset ostavat liian pieniä vaatteita, kun ovat tottuneet joustavaan materiaaliin. Silmä ei sano, että vaate on pieni. Ei riitä, että katsoo peiliin. Sovit­taessa pitää kumartua, istua ja kyykistyä, jotta tietää, onko vaatteessa tilaa elää.

Niin Outi Pyy neuvoo.

Tärkeintä on kuitenkin, että tietää itse, minkä kokoinen on. Pitää tarttua mittanauhaan ja selvittää se.

Oma mekkoni kiristää. Se näytti henkarissa tosi väljältä. Peilin edessäkin se näytti siedettävältä. Mutta istuessa kangas puristuu kainaloihin. Ne alkavat hiota.

Outi Pyy ymmärtää. Siitä päästäänkin seuraavaan ongelmaan, johon elastaani on meidät johtanut.

Tiukkoja vaatteita pitää pestä usein. Se lyhentää niiden käyttöikää ja pahentaa pikamuotikierrettä. Elastaania myös pestään usein väärin. Se ei kestä huuhteluainetta, kuumaa vettä ja kunnon linkousta, vaan lösähtää. Puuvilla kestäisi kauemmin ilman tätä ihan eri tavalla käyttäytyvää häirikköä.

Sitä paitsi hiki alkaa keinokuidussa haista nopeammin ja pahemmalle kuin luonnonkuidussa. Se on hyvä tieto – kun hikoilee puuvillamekossa.

Elastaani on Outi Pyyn mukaan oikeasti tarpeetonta. Osaavalla suunnittelijalla on paljon keinoja.

Mutta onko kuluttajalla?

Outi Pyy on alkanut ymmärtää paremmin, miten vaikeaa on löytää hyviä vaatteita. Hän on lihonut, kun lopetti tupakoinnin. Koko on edelleen vain 42, mutta nyt jo hän huomaa valikoiman vähentyneen.

Vaateteollisuus väheksyy isojen ostovoimaa. Kirppareiltakaan ei löydy vaatteita isoille naisille tai miehille. He käyttävät vaatteensa loppuun, kun sopivia löytävät. He ovat kestotalouden edelläkävijöitä, Pyy sanoo.

Elastaani tekee vaatteeseen mahtumisen helpommaksi. Mutta kyllähän se vaikuttaa ihmisen kehonkuvaan.

Ajatus kolahtaa kipeästi tajuntaan: Miten helppoa on lihoa huomaamatta, kun vaatteet venyvät. Totuus paljastuu, kun mekko ei anna periksi.

Sitäkin on helppo ymmärtää, että joku toinen tarkkailee vartaloaan liikaakin, kun piukea pukeutuminen paljastaa jokaisen muodon. Muoti on kuin toinen iho. Tai niin kuin Pyy sanoo: kuin delfiinin nahka.

Pyy on ehdottoman bodypositive, kaiken kokoisten kannattaja.

Väljien vaatteiden tarkoitus ei ole peittää muotoja. Mittaamisen syy ei ole se, että pitäisi laihduttaa. On kyse itsensä hyväksymisestä.

Ei hän elastaania kiellä. Hän nostaa puseronsa helmaa. Pusero on väljä, ohutta, läpikuultavaa, kukikasta kangasta, ja siinä on pussihihat. Sen alta paljastuu hihaton aluspaita – jossa on elastaania.

Aluspaidassa elastaani on oikeassa paikassa. Aluspaita suojaa päällysvaatetta ja pidentää sen ikää. Alusvaatteita ja sukkia ei tarvitse kierrättää. Ne pidetään loppuun ja poltetaan sekajätteinä.

Elastaania sisältävät kulahtaneet t-paidat käytetään loppuun siivousrätteinä.

Eikä aina jaksa ajatella kaikkea. Jos on rahahuolia tai lapset valvottavat, voi unohtaa koko asian. Periaatteessa kuluttajan ei pitäisi joutua näkemään vaatteiden ekologisuuden eteen kauheasti vaivaa. Teollisuudelta ja kaupalta on vaadittava vastuuta.

Kestävän kehityksen edistäminen on hyvinvoivan keskiluokan asia. Niiden, jotka eniten kuluttavat.

Pyyllä on meille siihen hyvä neuvo:

Älä ajattele, että joudut luopumaan jostain, vaan että haet uusia, hyviä vaihtoehtoja. Jotain parempaa.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ruotsalaiset rakastuivat Leijoniin: ”Kiitos tästä MM-ihmeestä, isoveli”

    2. 2

      Suomalaiset riehaantuivat kiekko­kullasta – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    3. 3

      Sensaatio on valmis – Suomi on jääkiekon maailmanmestari!

    4. 4

      Kiekkotappio ei juuri näkynyt Kanadan mediassa, sillä maa keskittyi juhlimaan toista urheilu­saavutusta

    5. 5

      Jukka Jalosen satumaiset Leijonat ovat suosituin jääkiekko­joukkue sitten vuoden 1995

    6. 6

      Leijonat saapuvat Suomeen maanantaina iltapäivällä, illalla maailmanmestareille järjestetään kansanjuhla

    7. 7

      Eero Heinäluoma nousi vaalien ääniharavaksi – tässä ovat Suomen uudet euroedustajat

    8. 8

      EU-mieliset voittivat eurovaalit, ja se voi tarkoittaa myös tiukempaa ilmastokeskustelua

    9. 9

      Nämä kiinalaiset tekonaamat ovat niin tarkkoja kopioita ihmis­kasvoista, että uusi iPhonekin menee halpaan – ja juuri se on tarkoituskin

      Tilaajille
    10. 10

      Suomen vihreille historiallinen voitto eurovaaleissa, koko EU:n tasolla keskustaoikeisto suurin puolue – Katso täältä tulokset ja analyysit eri EU-maista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    2. 2

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    3. 3

      Sensaatio on valmis – Suomi on jääkiekon maailmanmestari!

    4. 4

      ”Ennen kehotin ostamaan. Enää en sitä tekisi”, sanoo Suomen johtava sisustusstailisti

    5. 5

      Suomalaiset riehaantuivat kiekko­kullasta – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    6. 6

      Lääketiede käänsi kelkkansa homesairauden suhteen – Haaskaako Suomi satoja miljoonia korjaamalla ja purkamalla rakennuksia?

      Tilaajille
    7. 7

      Suomen vihreille historiallinen voitto eurovaaleissa, koko EU:n tasolla keskustaoikeisto suurin puolue – Katso täältä tulokset ja analyysit eri EU-maista

    8. 8

      Päävalmentaja Jalonen hermostui venäläisten kritiikkiin

    9. 9

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    10. 10

      HS:n Sami Kero on ikuistanut edelliset Leijona-fanien tori­juhlat: ”Heti voiton jälkeen siellä on tosi aavemainen tunnelma”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    9. 9

      ”Luulin, että Suomi on oikeusvaltio”, sanoo Isisin kalifaattiin lähteneen ja nyt Syyriassa vankileirillä olevan suomalaisnaisen äiti

    10. 10

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    11. Näytä lisää