Sunnuntai

Venyvät vaatteet ovat ekopahis, mutta elastaanista luopuminen tulee olemaan monille vaikeaa

Ei elastaanille! Stop stretchfarkuille! Loppu Lycralle! Melkein kaikissa vaatteissa on nyt elastaania, eikä niitä siksi voi kierrättää uusiokankaaksi. Sitä paitsi käsitys omasta koosta hämärtyy.

Edessä on taas iso elämänmuutos. Juuri kun on alkanut sopeutua siihen ajatukseen, että lihansyöntiä pitää vähentää, tulee eteen uusi haaste. Se ei koske ruokapöytää, ei lentämistä eikä autoilua. Se koskee vaatekaappia.

Nyt pitää vähentää vaatteiden kulutusta. Siitä puhui Aalto-yliopiston professori Kirsi Niinimäki HS:n haastattelussa keskiviikkona 8.5. Hän on erikoistunut muodin, vaatetuksen ja tekstiilien tutkimukseen.

Samasta on puhunut, luennoinut ja blogannut tunnettu muodin vaikuttaja ja ammattilainen Outi Pyy – siis trashionista Outi Les Pyy –, jonka kierrätysmate­riaaleista luomat asut ovat jo vuosia herättäneet huomiota Linnan juhlissa.


Viesti on selvä. Pika­muodin ylen­käytöstä on tultava loppu. Sekoite­kankaita pitää välttää. Eikä siinä kaikki. Pyy tekee selväksi, että erityi­sesti on alet­tava välttää elas­taania.

Elastaani on saatanasta on Pyyn teesi, jolla hän aina kohauttaa kuulijoita. Hän kutsuu elastaania vaateteollisuuden syöväksi. Hänestä se on tuhonnut kaiken olennaisen vaatteissa ja muodissa – kestävyyden, kierrätettävyyden ja suunnittelijoitten kyvyn luoda toimivaa muotoa.

Sen lisäksi elastaani on vienyt ihmisiltä tajun oman vartalon mitoista ja kyvyn ostaa sopivia vaatteita.

Elastaani kehitettiin 1960-luvulla kumin korvaajaksi. Se on keinokuitua, joka tekee kankaista joustavia, siis ­stretchiä. Aine tunnetaan muun ­muassa tuotemerkeillä Lycra ja Spandex.

Alkuun elastaania käytettiin alusvaatteissa, urheiluasuissa ja sukissa. Vasta 1990-luvun lopulla elastaania alettiin lisätä puuvillaisiin arkivaatteisiin, kuten t-paitoihin­ ja farkkuihin. Nyt on jo vai­keaa löytää vaate, jossa sitä ei olisi.

Ennen laatutietoinen ei ostanut t-paitaa, jossa oli keinokuitua. Sellaista pidettiin halpatavarana – mitä se onkin. Enää ei piitata.

Miesten vaatteissa ei ollut stretchiä juuri lainkaan. Sellaisia vaatteita pidettiin naismaisina. Nyt varsinkin nuorten miesten vaatteissa on elastaania. Pillifarkkuja ei enää tarvitse vetää päälle märkinä. Vartaloa korostavia, ”slimfittejä” urheilupaitoja käytetään muuallakin kuin salilla.

Kuka enää muistaa Mikko Alatalon laulun, jossa sanottiin, että rikoo on riskillä ruma.

Vanhoista verkkareista ja salihousuista on edetty pitkä tie. Ikämiesten suorat housut ovat rypistymätöntä stretchiä.

Pyylevien täti-ihmisten tyyli toimii kokonaan elastaanilla. On leggingsit, paitulit ja joustavat kotelomekot. Elastaani tekee vaatteista niin mukavia, ettei voi kuvitella elämää ilman sitä. Kuka ei lihasta luopuisi, mutta luovupa Lycrasta!

Tästä Outi Pyykin puhuu. Elastaaniin jää koukkuun.


Elastaani on sama tekstiileissä, mitä sokeri on ruokateollisuudessa. Todella vai­keaa välttää, sitä on kaikkialla vähäsen, se on addiktoivampaa kuin kokaiini ja sitä ei oikeasti tarvitse kukaan. Hirveää roskaa. Onneksi en ole ajatuksieni kanssa yksin, hän kirjoitti blogissaan.

Elastaanilla on useita haittavaikutuksia. Pyy nostaa niistä blogissaan esiin kolme.

Elastaani estää tekstiilin uusiokäytön. Vanhojen puuvillafarkkujen materiaalin voi hyödyntää osana kierrätyspohjaista uusiokangasta. Stretchfarkut kelpaavat vain poltettaviksi, koska keinokuitua ei voida erotella muusta materiaalista.

Vaatesuunnittelu ajautuu alennus­tilaan. Tekstiilien joustavuuden takia istuvilla leikkauksilla ei ole enää niin väliä. Osaaminen katoaa. Kuluttajille on tarjolla entistä huonommin istuvia vaatteita, ja riippuvuus joustosta kasvaa.

Ihmiset eivät tiedä todellista kokoaan. Kun vaatteet venyvät, ei ole enää aikoihin tarvinnut mittailla muotojaan. On totuttu tiukkoihin vaatteisiin, eikä osata ostaa tarpeeksi väljiä vaatteita, jotka olisivat mukavia myös ilman elastaania.

Miten tästä selvitään?

On mentävä tapaamaan trashionista Pyytä. Mutta ensin pitää löytää sopiva asu.

Vaikeudet iskevät omalla vaatekaapilla heti. Melkein kaikissa asuissa on Lycraa, myös paljettien alla. Kankean näköinen vakosamettijakkukin joustaa. Löytyy sentään puuvillamekko, johon ei ole lisätty keinokuitua. Se oli ennen väljä, nyt se kiristää. Mitat ovat muuttuneet, minun tai mekon.

Pyytä naurattaa, kun hän kuulee vaatteiden valinnan vaikeudesta. Hän ei olekaan mikään armoton nipottaja.

Pyy kertoo, että netistä löytyvä vimmainen blogikirjoitus elastaanista syntyi runsas vuosi sitten silkasta suuttumuksesta. Kirjoitus oli täynnä asiaa, mutta välissä räiskähteli tunne:

Minua vituttaa joka kerta, kun mietin, miten monta tonnia vuosittain menee puuvillaa ja muita luonnonkuituja poltto­uuniin ja kolmannen maailman second hand -markkinoille muutaman elastaani­prosentin takia. Nämä kaikki luonnonkuidut saataisiin kiertoon, kestävästi ja paikallisesti Euroopan sisällä, mutta ei.

Pyy jatkoi kirjoittamalla siitä, miten paljon pelkästään yksien farkkujen tuottamiseen kuluu vettä.

Farkut painavat noin 800 grammaa. Yhden puuvillakilon tuottamiseen menee vettä noin 10 000 litraa. Ihmisen pitäisi juoda päivässä 1,2 litraa vettä. Yksiin farkkuihin kuluu siis ihmisen 17 vuoden juomavedet. Se on aivan järkyttävää makean veden ja luonnonresurssien tuhlausta, hän kirjoitti.

Pyytä eivät suututtaneet tavalliset farkkuja kuluttavat ihmiset, vaan kaupat, jotka keräsivät vanhoja vaatteita kiertoon.

Eikö lumpunkeräys ollut hyvä asia?

Pyystä vaatekaupat huijasivat, kun ne väittivät, että kauppaan tuoduista vanhoista vaatteista tehdään uusia vaatteita. Kampanjavi­deoissa tekstiilimurskaimet silppusivat vanhoja vaatteita hattaraksi, josta tehtiin lankaa ja sitten kangasta.

Todellisuudessa suurin osa kerätyistä vaatteista ei sovellu uusiokäyttöön – koska melkein kaikissa on elastaania.

Vielä ei ole keksitty keinoa, jolla elastaani voitaisiin eritellä pois luonnonkuiduista ja sulattaa uudelleenkäyttöä varten. Menetelmää kehitellään parhaillaan VTT:n tutkimuskeskuksessa Espoossa.


Lumppujen keräys oli keino houkutella asiakkaita. Vanhoista vaatteista sai alennuskupongin uusien ostamiseen – hyvällä omallatunnolla.

Kaupat tietävät, että suuri murros on käynnissä. Kulutusjuhlaa seuraa postkonsumerismi, kestävän kehityksen trendi. Siihen on varauduttu.

Pyyn mukaan esimerkiksi ruotsalaisketju Hennes & Mauritz on pilotoinut korjauspalvelua, jossa ketjun vaatteet voisi tuoda paikattavaksi ja pidentää niiden käyttöikää.

Vaihtoehtoja on, jos asiakkaat vaativat.

Pyy yllyttää vaatimaan. Hän vertaa vaatekauppojen nykytilannetta siihen, millaista oli, kun kasvissyönti alkoi yleistyä. Ei ollut helppoa löytää lihalle korvaavia tuotteita. Ei ravintoloista eikä kaupoista. Nyt on toisin.

Samoin tulee käymään vaatteissa, valikoima kasvaa vaatimusten myötä.

Kuluttajat voivat aktiivisesti kysyä kaupoista vaatteita, joissa ei ole elastaania.

Nettikauppojen hakuehtoihin voi vaatia kokojen, värien ja käyttötarkoituksen lisäksi materiaaleja. Niistä kaupat myös näkisivät, kuinka moni etsii elastaanittomia tuotteita. Näin saataisiin kuluttajien kiinnostus ja kysyntä esille.

Vielä kuluttajat elävät kuin viimeistä päivää pää pensaassa. Eikä teollisuus luovu elastaanista, koska siitä on sille etua.

Vaateteollisuudelle elastaanin käyttö merkitsee säästöjä, selittää Outi Pyy, joka on itse koulutukseltaan malliompelija. Siis tottunut arvioimaan materiaalien menekkiä ja tuotannon kustannuksia.

Keinokuitu on halvempaa kuin luonnonkuitu. Joustavan vaatteen ei tarvitse olla väljä, joten kangasta kuluu vähemmän. Kaavoitus ja mitoitus helpottuvat eivätkä vaadi paljon ammattitaitoa ja aikaa.

Kokojakin voidaan vähentää. Ennen naisten vaatteita saatettiin valmistaa kymmentä kokoa. Pienin oli ehkä 32, suurin 50. Joustavasta kankaasta tehdään ehkä vain viisi vaihtoehtoa, koot XS–XL. Siis puolet vähemmän.

Kun vaate joustaa, ei suunnittelijan tarvitse kovin tarkkaan ajatella muotoa, leikkausta ja mitoitusta. Totutaan siihen. Ei osata enää suunnitella mukavia ja hyvän näköisiä vaatteita ilman elastaania.

Suunnittelija ei tule toimeen ilman elastaania. Eikä silloin tule vaatteen ostajakaan. Vaatteet ovat malliltaan tiukkoja. Ei niitä ilman elastaania käytä erkkikään.

Sitä paitsi ihmiset ostavat liian pieniä vaatteita, kun ovat tottuneet joustavaan materiaaliin. Silmä ei sano, että vaate on pieni. Ei riitä, että katsoo peiliin. Sovit­taessa pitää kumartua, istua ja kyykistyä, jotta tietää, onko vaatteessa tilaa elää.

Niin Outi Pyy neuvoo.

Tärkeintä on kuitenkin, että tietää itse, minkä kokoinen on. Pitää tarttua mittanauhaan ja selvittää se.

Oma mekkoni kiristää. Se näytti henkarissa tosi väljältä. Peilin edessäkin se näytti siedettävältä. Mutta istuessa kangas puristuu kainaloihin. Ne alkavat hiota.

Outi Pyy ymmärtää. Siitä päästäänkin seuraavaan ongelmaan, johon elastaani on meidät johtanut.

Tiukkoja vaatteita pitää pestä usein. Se lyhentää niiden käyttöikää ja pahentaa pikamuotikierrettä. Elastaania myös pestään usein väärin. Se ei kestä huuhteluainetta, kuumaa vettä ja kunnon linkousta, vaan lösähtää. Puuvilla kestäisi kauemmin ilman tätä ihan eri tavalla käyttäytyvää häirikköä.

Sitä paitsi hiki alkaa keinokuidussa haista nopeammin ja pahemmalle kuin luonnonkuidussa. Se on hyvä tieto – kun hikoilee puuvillamekossa.

Elastaani on Outi Pyyn mukaan oikeasti tarpeetonta. Osaavalla suunnittelijalla on paljon keinoja.

Mutta onko kuluttajalla?

Outi Pyy on alkanut ymmärtää paremmin, miten vaikeaa on löytää hyviä vaatteita. Hän on lihonut, kun lopetti tupakoinnin. Koko on edelleen vain 42, mutta nyt jo hän huomaa valikoiman vähentyneen.

Vaateteollisuus väheksyy isojen ostovoimaa. Kirppareiltakaan ei löydy vaatteita isoille naisille tai miehille. He käyttävät vaatteensa loppuun, kun sopivia löytävät. He ovat kestotalouden edelläkävijöitä, Pyy sanoo.

Elastaani tekee vaatteeseen mahtumisen helpommaksi. Mutta kyllähän se vaikuttaa ihmisen kehonkuvaan.

Ajatus kolahtaa kipeästi tajuntaan: Miten helppoa on lihoa huomaamatta, kun vaatteet venyvät. Totuus paljastuu, kun mekko ei anna periksi.

Sitäkin on helppo ymmärtää, että joku toinen tarkkailee vartaloaan liikaakin, kun piukea pukeutuminen paljastaa jokaisen muodon. Muoti on kuin toinen iho. Tai niin kuin Pyy sanoo: kuin delfiinin nahka.

Pyy on ehdottoman bodypositive, kaiken kokoisten kannattaja.

Väljien vaatteiden tarkoitus ei ole peittää muotoja. Mittaamisen syy ei ole se, että pitäisi laihduttaa. On kyse itsensä hyväksymisestä.

Ei hän elastaania kiellä. Hän nostaa puseronsa helmaa. Pusero on väljä, ohutta, läpikuultavaa, kukikasta kangasta, ja siinä on pussihihat. Sen alta paljastuu hihaton aluspaita – jossa on elastaania.

Aluspaidassa elastaani on oikeassa paikassa. Aluspaita suojaa päällysvaatetta ja pidentää sen ikää. Alusvaatteita ja sukkia ei tarvitse kierrättää. Ne pidetään loppuun ja poltetaan sekajätteinä.

Elastaania sisältävät kulahtaneet t-paidat käytetään loppuun siivousrätteinä.

Eikä aina jaksa ajatella kaikkea. Jos on rahahuolia tai lapset valvottavat, voi unohtaa koko asian. Periaatteessa kuluttajan ei pitäisi joutua näkemään vaatteiden ekologisuuden eteen kauheasti vaivaa. Teollisuudelta ja kaupalta on vaadittava vastuuta.

Kestävän kehityksen edistäminen on hyvinvoivan keskiluokan asia. Niiden, jotka eniten kuluttavat.

Pyyllä on meille siihen hyvä neuvo:

Älä ajattele, että joudut luopumaan jostain, vaan että haet uusia, hyviä vaihtoehtoja. Jotain parempaa.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Hollannin poliisi hoksasi toimisto­rakennuksen koossa olevan jotain outoa ja löysi sala­huoneen: paljastui maan kaikkien aikojen huume­kätkö

    2. 2

      YK:n huumeraportti: Maailman­laajuinen opioidi­epidemia on vielä luultuakin pahempi

    3. 3

      Poliisi epäilee: Norjalais­miljardöörin vaimon sieppaus oli lavastettu, naisen uskotaan kuolleen

    4. 4

      Kun Pirkko Lahti luennoi, tila loppuu kesken ja yleisö haltioituu – psykologi laati kymmenen väitettä hyvästä elämästä, jotka jokaisen tulisi esittää itselleen

      Tilaajille
    5. 5

      Iiris Suomela on ajautunut kaikkien tuntemaksi vihaiseksi tasa-arvoloukkaantujaksi, vaikka haluaa puhua veroista

    6. 6

      Petteri Kontio muutti koirankopin Airbnb-asunnoksi Tapiolassa: ”Suorastaan tilava verrattuna telttaan”

    7. 7

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu

      Tilaajille
    8. 8

      Miksi nainen passitettiin vahingossa putkaan Helsingissä? Poliisi selittää asiaa tieto­katkoksella ja kiinni­otto­lapulla, jonka saikin hävittää

    9. 9

      Villeimmänkin riemun jälkeen onnellisuus tuppaa palautumaan lähtötasolle – viisi faktaa onnellisuudesta

    10. 10

      Tupakointi näyttää muovaavan persoonallisuutta, eivätkä muutokset ole suotuisia

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun Pirkko Lahti luennoi, tila loppuu kesken ja yleisö haltioituu – psykologi laati kymmenen väitettä hyvästä elämästä, jotka jokaisen tulisi esittää itselleen

      Tilaajille
    2. 2

      Helsingin edustalla on saari, jossa aika on pysähtynyt vuoteen 1952: ”Emme seuraa trendejä”

    3. 3

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    4. 4

      Suomalaisnainen viestissään Isis-leiriltä: Naisia ja lapsia viedään vankilaan

    5. 5

      Alamäkipyöräilyn suosio kasvaa nopeasti: Espoossa laskettelukeskukseen raivattiin viisi rataa, joista helpoimman ”pystyy ajamaan Alepa-fillarilla”

    6. 6

      Poliisi selvittää tapausta, jossa mies etsii You­tubeen ladatulla videolla seuraa Suvi­seuroille ala­ikäisistä tytöistä

    7. 7

      Maapallo lähestyy ”ilmasto­apartheidia”, varoittaa YK:n asian­tuntija

    8. 8

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    9. 9

      Britney Spears oli yhtä aikaa paheellinen ja neitseellinen – 20 vuotta sitten synnytetty tähti ei ole koskaan ollut vapaa ja nyt hänen vointinsa huolestuttaa monia

      Tilaajille
    10. 10

      Yksi juoma sai täydet viisi tähteä, kun HS testasi suomalaiset siiderit – ison panimon tekele tyrmättiin limonadimaiseksi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Särkynyt mieli pyrki raivoisasti eteenpäin, mutta lopulta se törmäsi seinään – Touko Aalto kertoo hetkestä, johon elämä ja ura pysähtyivät

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    3. 3

      Yhdestä vahinko­vilautuksesta räjähti musiikki-ilmiö, joka hakee vertaistaan – Näin nousi ja hiipui artisti nimeltä Kikka

      Tilaajille
    4. 4

      Aamupuuro on luultua huonompi aamupala

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    6. 6

      Asuntolainat, palkat, säästöt, sijoitukset: Nolla­korkojen maailmasta on tulossa uusi normaali, ja se jakaa meidät voittajiin ja häviäjiin

      Tilaajille
    7. 7

      75 vuotta sitten puna-armeija hioi huippuunsa strategian, jolla Venäjä on järkyttänyt maailmaa kerta toisensa jälkeen

    8. 8

      Helsingin koillisella laidalla asuu ryhmä miehiä, jotka ovat omistaneet elämänsä siniselle jumalalle

    9. 9

      Helsingin edustalla on saari, jossa aika on pysähtynyt vuoteen 1952: ”Emme seuraa trendejä”

    10. 10

      HS:n erikoisartikkeli kertoo, miten Kaapo Kakosta varttui kenties historian lahjakkain suomalainen jääkiekkoilija

    11. Näytä lisää