Uusi jääkausi

Vuosi sitten Yhdysvaltain Donald Trump ja Venäjän Vladimir Putin tapasivat Helsingissä, mutta maiden suhteet ovat siitä vain huonontuneet. Se on vaarallista kaikille.

Julkaistu: , Päivitetty:

Lähes tarkalleen vuosi sitten maailman huomio kiinnittyi Helsinkiin.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat ensimmäistä kertaa virallisesti.

Vain päiviä aikaisemmin Yhdysvaltain oikeusministeriö oli nostanut syytteet kahtatoista Venäjän sotilastiedustelun upseeria vastaan vaaleihin puuttumisesta.

Myös muut jännitteet varjostivat tapaamista. Ydinasesopimukset olivat murenemassa. Yhdysvallat oli juuri pommittanut Syyriaa. Itä-Ukrainassa jatkui sota.

Kokouksen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa Trump ja Putin puhuivat mahdollisuudesta parantaa maiden suhteita.

Putin lahjoitti Trumpille jalkapallon.

Mitä kokouksesta on lopulta jäänyt käteen? Ja millaiset ovat nyt, vuotta myöhemmin, Yhdysvaltain ja Venäjän välit?

Kysytään ensin amerikkalaiselta.

Strobe Talbott muistaa kokouksen elävästi.

”Se oli eriskummallinen ja, sanoisin, vaarallinen tapaaminen kahden ydinasevaltion välillä”, hän sanoo puhelimitse Washingtonista.

Talbott on entinen Yhdysvaltain demokraatti­presidentti Bill Clintonin varaulko­ministeri, suurlähettiläs ja arvostetun Brookings-tutkimus­laitoksen johtaja.

Hän uskoo, että Helsingin kokous tullaan muistamaan historiankirjoissa nöyryytyksenä Yhdysvalloille. Trump kieltäytyi laittamasta Putinia tilille siitä, että Venäjä yritti vaikuttaa Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Putin kiisti vaaleihin puuttumisen ”hyvin voimakkaasti”, Trump selitti.

Talbottin silmissä Putin oli kokouksen ehdoton voittaja.

”Trump vaikutti hämmentyneeltä. Putin taas näytti kissalta, joka oli juuri syönyt hiiren.”

Talbott uskoo, että Trumpin heikkous rohkaisee Putinia sekä muita itsevaltaisia johtajia olemaan aggressiivisia.

”Putin voi toimia nyt kahdella tapaa. Hän voi tyytyä tarkastelemaan hymyssä suin sitä kaaosta, joka Yhdysvalloissa velloo. Tai sitten hän voi jatkaa aktiivisia pyrkimyksiään kaaoksen lietsomiseksi.”

Jotain hyvääkin Helsingin kokouksesta löytyi. Nimittäin tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Talbott innostuu kehaisemaan oikein kunnolla.

”Tässä kokouksessa oli vain yksi sankari, jos näin saa sanoa, ja se oli teidän oma presidenttinne.”

”Sanon tämän vilpittömästi. Hän laittoi tapaamisen kasaan ja yritti saada sen toimimaan. Hän teki kaikki oikeat siirrot ja sanoi oikeat sanat. Jos nämä kaksi vierasta olisivat käyttäneet mahdollisuuden hyödyksi, tapaaminen olisi ollut paljon parempi”, Talbott puhisee.

Fjodor Lukjanoville Helsingin kokous ei symboloinut Yhdysvaltain nöyryytystä.

Lukjanov on arvostettu ulko­politiikan kommen­taattori. Hän toimii Russia in Global Affairs -lehden päätoimit­tajana sekä tutkimus­johtajana Kremliä lähellä olevassa Valdai-klubi-ajatushautomossa.

”Kokous kertoi yhdestä yksinkertaisesta asiasta: sillä, että Trump ja Putin tapaavat, ei ole merkitystä. Se ei vaikuta juuri lainkaan maiden suhteisiin, jotka ovat jatkuvasti heikentyneet. Helsingin kokous osoitti tämän kirkkaasti.”

Trump ja Putin keskustelivat muun ­muassa ydinaseista ja asevarustelusta, Syyriasta, Ukrainasta ja Nord Stream 2 -kaasuputkesta. Sen jälkeen hanskat tippuivat. Lukjanovin mukaan oikeastaan yhdessäkään asiassa ei ole edetty.

Lukjanov kehottaa miettimään tätä: kokouksen jälkeen kaikki huomio on kiinnittynyt siihen, mitä Trump sanoi lehdistötilaisuudessa Venäjän vaalivaikuttamisesta.

”Se symboloi sitä, miten paljon Yhdysvaltain ja Venäjän suhde on muuttunut. Tärkeät asiat jäävät täysin pimentoon. Huomio kiinnittyy kiistoihin, jotka ovat pitkälti Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaa.”

Yhdysvaltain ja Venäjän suhde on tällä hetkellä pohjamudissa. Jos vertailukohtaa hakee, pitää Lukjanovin mukaan mennä 1980-luvulle, Ronald Reaganin ja asevarustelun kiihtymisen aikaan.

”Mutta jopa tuohon aikaan välillämme oli jonkinlainen yhteinen agenda, jonkinlainen isompi keskustelu. Nyt sitä ei ole. Ei ole mitään agendaa, on vain yksittäisiä kysymyksiä siellä täällä. Trumpin hallinto ei kykene keskittymään mihinkään.”

Keskustelu ydinaseista on ollut maiden suhteiden kulmakivi 1950-luvulta alkaen.

Viime kädessä kyse on ydinsodan välttämisestä. Yhdysvallat ja Venäjä hallitsevat yli 90:tä prosenttia maailman ydinaseista. Kylmän sodan alusta lähtien ne ovat myös säännelleet niiden käyttöä.

Nyt jopa tämäkin keskustelu on kadonnut tai katoamassa, Lukjanov sanoo.

Tänä vuonna molemmat valtiot vetäytyivät vuonna 1987 solmitusta sopimuksesta, jossa ne sitoutuivat tuhoamaan keskipitkän ja lyhyen kantaman ydinaseitaan.

Toinen ydinaseiden määrää vähentävä sopimus, uusi Start, päättyy jo kahden vuoden päästä. Jatkoa ei ole näköpiirissä.

Myös Talbott kantaa huolta tilanteesta. Ääni puhelimessa kiihtyy. ”Yhdysvallat ja Venäjä purkavat nyt diplomaattista koneistoa, jota on rakennettu ainakin 50 vuoden ajan. Se on hyvin vaarallista.”

Jos suhteet jatkavat heikkenemistään, pahin mahdollinen lopputulos on Lukjanovin mukaan sotilaallinen yhteenotto.

”Valitettavasti sitä ei voi sulkea pois. Sota Yhdysvaltain ja Venäjän välillä voisi eskaloitua ydinsodaksi, mutta uskon, että sen riski on kuitenkin erittäin pieni.”

Todennäköisempää on, että konfliktit olisivat paikallisia. Kylmän sodan aikaan niitä käytiin kehitysmaissa.

”Nykyään ne voivat tapahtua esimerkiksi avaruudessa tai tietoverkoissa. Se on vaarallista, koska kybersodankäyntiä ei säännellä oikein mitenkään.”

Miten tähän on tultu? Vastauksen sisältö riippuu hieman siitä, kysyykö amerikkalaiselta vai venäläiseltä.

Talbottin mukaan tilannetta selittää kaksi tekijää. Yksi on Venäjän aggressiivinen toiminta viime vuosina. Lista on ruma: Krimin niemimaan valtaaminen, Ukrainan sota, osasyyllisyys matkustajakoneen pudottamiseen, Yhdysvaltain vaaleihin puuttuminen ja useiden ihmisten myrkyttäminen Britannian maaperällä.

Toinen syy on se, että Trumpin hallinto ei halua enää maailman johtavan suurvallan roolia. Se vetäytyy ja hylkää hankkeita, joissa sillä oli tapana tehdä Neuvostoliiton ja Venäjän kanssa yhteistyötä.

Lukjanov näkee juurisyyt suhteiden rapautumiselle kauempana – ja syyllisen toisaalla. Kun kylmä sota päättyi ja Neuvostoliitto romahti, Yhdysvallat julisti itsensä voittajaksi. Seuraavat parikymmentä vuotta länsimaat viittasivat kintaalla Venäjän intresseille, Lukjanov sanoo.

Sotilasliitto Nato ja Euroopan unioni laajenivat kohti Venäjän rajoja.

”Venäjän poliittisen eliitin oli vaikea katsoa vierestä, kun sen vanha vaikutuspiiri kutistui. Mutta 2000-luvun alkupuolelle saakka Venäjä ei reagoinut, koska vielä silloin oli valloilla ajatus, että siitä tulee osa läntistä maailmaa. Myös Putin ajatteli näin presidenttikautensa alussa.”

Niin kauan kuin laajentuminen jäi Bal­tian maihin, Venäjä saattoi vielä katsoa vierestä kiukusta kihisten.

”Mutta kun eurooppalaiset ja amerikkalaiset alkoivat puhua Ukrainasta ja Georgiasta Naton jäsenmaina, mentiin liian pitkälle. Venäläiset eivät voi sitä hyväksyä.”

Ukraina on Venäjälle historiallisesti ja strategisesti valtavan tärkeä, Lukjanov sanoo. Venäjän laivastotukikohta Mustallamerellä sijaitsee Krimin niemimaalla.

Vuonna 2007 Putin piti Münchenissä pahaenteisen puheen, jossa hän arvosteli Yhdysvaltoja. Vuotta myöhemmin Venäjä iski Georgiaan. Vuonna 2014 alkanut Ukrainan sota oli Lukjanovin mukaan tämän kehityksen päätepiste.

”Se, mitä tapahtui, kertoo koko länsimaiden Venäjä-politiikan täydellisestä ­fiaskosta. Tässä konfliktissa ei ollut kyse vain Ukrainasta, vaan siitä, miten läntiset instituutiot pyrkivät laajentumaan itään.”

Lukjanov jatkaa: ”Seuraava vaihe suhteiden rapautumisessa alkoi, kun Yhdysvallat päätti Trumpin aikana yhtäkkiä muuttaa tavoitteitaan. Sitä ei enää kiinnostanut olla globaali johtaja.”

Venäjälle tilanne on uusi.

”Trumpille Venäjä ei ole tärkeä maa. Tärkeitä maita ovat ne, joiden kanssa Yhdysvallat käy paljon kauppaa. Sellaiset kuten Kiina, Saksa ja Etelä-Korea.”

Lukjanov ei usko, että Yhdysvallat ja Venäjä kykenevät kääntämään kurssiaan.

”Tässä suhteessa olen fatalisti. Maiden välit kyllä paranevat ulkoisten paineiden takia, mutta eivät lähitulevaisuudessa.”

Lukjanovin ajatus on, että Yhdysvaltain ja Venäjän suhteita määrittää tulevaisuudessa paljolti se, mitä tapahtuu Euroopassa, Kiinassa ja muualla Aasiassa.

Myös sisäpoliittinen kehitys on tärkeää. Yhdysvalloissa on ensi vuonna presidentinvaalit. Putinin taas odotetaan jättävän paikkansa vuoden 2024 vaalien jälkeen.

Seuraajasta ei ole tietoa.

Lukjanovia huvittaa. Häneltä on juuri kysytty, onko Trumpin hallinto ollut pehmeä Venäjää kohtaan. Kaikkihan tietävät, miten ylistävästi Trump puhuu Putinista.

”Tämä ajatus on hauska, koska Trump on ollut täydellinen katastrofi Venäjälle.”

Trumpin hallinnon asettamat talouspakotteet ovat kovempia kuin kertaakaan kylmän sodan aikana, Lukjanov sanoo.

Trumpin hallinto on myynyt aseita Ukrainalle, mitä Barack Obama ei suostunut tekemään. Se on lähettänyt tuhat sotilasta Puolaan ja arvostellut Venäjälle tärkeää kaasuputkihanketta. Trump käyttäytyy myös aggressiivisesti Venäjän liittolaisia Syyriaa ja Irania kohtaan.

Tässä taitaa tosiaan olla tietty ristiriita.

Talbottin mielestä Yhdysvaltain Venäjä-politiikassa ei ole Trumpin aikana ollut minkäänlaista johdonmukaisuutta.

Talbott uskoo, että Trump haluaisi olla lepsumpi Venäjää kohtaan, koska hän pitää Putinista ja haluaisi tehdä Venäjällä bisnestä. Yhdysvaltain turvallisuuskoneisto on kuitenkin liian vahva.

”Trump ajattelee, että jos hänelle vain annettaisiin mahdollisuus, hän voisi tehdä ’hyviä diilejä’ Putinin kanssa.”

Millaisia diilejä? Talbottin mukaan Trump on ensimmäinen presidentti kylmän sodan alun jälkeen, jota ei haittaisi Venäjän vaikutuspiirin kasvu Euroopassa. Hän ei usko, että Trumpia kiinnostaisi, vaikka Venäjä valtaisi Valko-Venäjän. Tai jos vaikka Unkari valuisi Venäjän käsiin.

Suomea tilanne tuskin vaarantaa, Talbott sanoo, koska Venäjä ei halua toimia aggressiivisesti Suomea kohtaan.

”Myös Baltian maista olen vähemmän huolestunut. Sen sijaan Balkanin alueella Venäjä puuhaa kaikenlaista, eikä Trumpia vaikuta kiinnostavan.”

Pelkoja on myös Baltiaan liittyen. Natossa on pelätty sitä, että Venäjä valtaisi Krimin tavoin pienen virolaisen Narvan kaupungin. Narvassa on venäjänkielistä väestöä ja se on aivan Venäjän rajalla.

Lukjanovin mielestä huoleen ei ole syytä. Kremlissä ei ole ”kamikaze-asennetta”, eikä Putin halua testata Naton kykyä puolustaa itseään. Venäläiset pitävät Natoa vahvempana kuin Nato-maat itse.

”Venäjä ei tekisi mitään näin aggressiivista, ellei länsi uhkaisi sitä. Jotain tällaista voisi ehkä tapahtua, jos Yhdysvallat rakentaisi valtavan sotilastukikohdan Viroon. Mutta eihän niin tapahdu.”

Lukjanovin mielestä tällaiset pelot syntyvät harhaluulosta, jonka mukaan Venäjä on ”paha ja laajentumishaluinen imperiumi, mistä Ukrainan sota on todiste”.

”Ukrainan merkitystä Venäjälle ei kuitenkaan voi rinnastaa muihin maihin, kuten vaikka Latviaan tai Suomeen. Ne ovat aivan eri luokassa. Venäjä ei edes koe, että Suomi kuuluisi sen vaikutuspiiriin.”

On pakko kysyä vielä kysymys. Pitäisikö Suomen hakea Naton jäsenyyttä?

Tästä asiasta amerikkalainen ja venäläinen ovat yhtä mieltä.

”En usko sen olevan hyvä idea, jos miettii nykyistä ympäristöä ja miestä Yhdysvaltain johdossa”, Talbott sanoo.

Talbott muistuttaa, että viime vuonna Trump kyseenalaisti Naton yhteisen puolustuksen puhuessaan Montenegrosta.

”Tuollaisten lausuntojen pitäisi aiheuttaa kylmiä väreitä kaikille niille, jotka pohtivat Natoon liittymistä.”

Lukjanov on yhtä skeptinen.

”Miksi Suomi haluaisi liittyä Natoon juuri nyt, kun iso kysymys on, voiko Yhdysvaltoihin luottaa hätätilanteessa?”

Hän muistuttaa myös, että Yhdysvaltain ja Kiinan välit ovat kiristyneet ja sotilaallinen konflikti ei ole mahdoton.

”Pian voi olla edessä tilanne, jossa Yhdysvallat pyytää kumppaneiltaan apua Kiinan kanssa. En usko, että se on ihan sitä, mitä Suomi odottaa Nato-jäsenyydeltä. Mutta sehän on teidän päätöksenne.”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Vanhemman on turha yrittää muokata lastaan kasvatuksella, sanoo maailmankuulu tutkija: Lopulta geenit muotoilevat elämämme

      Tilaajille
    2. 2

      Joonas Pesonen asuu Helsingin huippu­hotellissa ilmaiseksi vuoden – ja siitä on kiittäminen y-sukupolvea

      Tilaajille
    3. 3

      Viikon päästä peliyhtiö Remedy saa tietää, oliko kymmenien miljoonien panostus oikea päätös: ”Täydellisen seko”, arvioi pelilehti

      Tilaajille
    4. 4

      Palkankorotus ei purrut varhais­kasvatuksen opettaja­pulaan, kuormittuneet lasten­hoitajat vaihtavat alaa

    5. 5

      Donald Trump vahvisti haluavansa ostaa Grönlannin

    6. 6

      Jyrki Sukula pani kuppiloita kuntoon, mutta sitten hän sai ikäviä uutisia – Nyt Sukula kertoo, miksi suosikkisarja päättyi

      Tilaajille
    7. 7

      Monen suositun mökkijärven pinta on poikkeuksellisen alhaalla

    8. 8

      Ikoninen keittiökaappi luotiin ennen kaikkea kestämään, ja siksi tuhannet keittiöt ympäri Suomea ovat toistensa kopioita

    9. 9

      Helsingin keskustan alittavasta tunnelista tehdään päätöksiä pian – Sinnemäki: ”Kaikilla liikennehankkeilla täytyy saada aikaan päästövähennyksiä”

    10. 10

      HS kiersi Kymiringin uuden moottoriradan, jonka takasuoralla voidaan tavoitella jopa 360 kilometrin haamunopeutta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkimuksissa on löydetty ylivertainen päästövähennyskeino, mutta ilmastotekolistoilta se puuttuu kokonaan

      Tilaajille
    2. 2

      Maria Tuominen haluaa murtaa romaneja koskevia stereo­typioita, mutta yksi niistä pitää hänen mukaansa paikkansa: ”Telkkari huutaa, urut huutaa, koirat huutaa ja lapset huutaa”

    3. 3

      Jyrki Sukula pani kuppiloita kuntoon, mutta sitten hän sai ikäviä uutisia – Nyt Sukula kertoo, miksi suosikkisarja päättyi

      Tilaajille
    4. 4

      Ikoninen keittiökaappi luotiin ennen kaikkea kestämään, ja siksi tuhannet keittiöt ympäri Suomea ovat toistensa kopioita

    5. 5

      Uusi miesihanne on peräkamarinpoika, joka pukeutuu haudassakin rippipukuun

    6. 6

      70-luvulla rakennettu omakotitalo voi olla riskiostos, mutta Anu Turklinin tasakattoinen punatiilitalo hurmasi

    7. 7

      Britannia vei kansalaisuuden Isisin joukkoihin liittyneeltä ”Jihadi-Jackilta”

    8. 8

      Juha Rautaheimo on selvittänyt satoja henkirikoksia: ”Täydellinen rikos pitäisi tehdä yksin”

    9. 9

      Kuljettaja kuoli kiihdytysajoissa Lappeenrannassa: ajoi onnettomuushetkellä 300 kilometrin tuntivauhtia

    10. 10

      Pulaa ruuasta ja lääkkeistä, ruuhkia ja mielenosoituksia: vuodettu salainen asiakirja ”Operation Yellowhammer” paljastaa brittihallituksen valmistautumisen kovaan brexitiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kalle Oikari jätti Audinsa Helsinki-Vantaalle pysäköitynä, ja loman aikana joku oli ajanut sillä 130 kilometriä

    2. 2

      Festareiden silmiinpistävät: Helsinkiläinen Otto, joka laittoi Flow-festivaalille ihan tavalliset vaatteet

    3. 3

      HS matkusti Sea Islands -saarille, joilla Yhdysvaltain orjuuden perintö yhä elää: ”On vastenmielistä, että ihmiset tulevat tänne eivätkä edes tiedä, että me olemme olemassa”, kuningatar Quet sanoo

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalainen kauppa löysi maailman­laajuisen asiakas­kunnan: ”Meillä on paljon asiakkaita, joilla ei ole puutetta rahasta”

      Tilaajille
    5. 5

      Tuomas Rajala erosi, kun perheen toisen lapsen syntymään oli kaksi kuukautta – Nyt hänellä on eronneille miehille yksi elintärkeä neuvo

      Tilaajille
    6. 6

      Vain viisivuotiaan kerrostalon keittiökalusteet näyttävät ikivanhoilta – lykkäävätkö valmistajat sekundaa hitas-taloihin?

    7. 7

      Internetissä leviää video, joka näyttää bisneseliitin ”hupimetsästyksen” järjettömyyden – kokoomuksen ex-johtaja Pertti Salolainen raivostui: "Oksennan. Te tyhmät!"

    8. 8

      Näistä merkeistä tietää, että ystävyys kannattaa lopettaa

      Tilaajille
    9. 9

      Washington Post: Monimiljonääri Epsteinin ruumiinavauksessa todettiin kieliluun murtuma, joka herättää kysymyksiä

    10. 10

      Moni tekee kyykätessään saman virheen, mutta se on helppo korjata: Asian­tuntija neuvoo 5 liikkeen kyykky­treenin, joka parantaa suoritus­kykyä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää