Maailma tulessa

Siperiassa, Brasiliassa ja Indonesiassa riehuvat pahimmat metsäpalot aikoihin. Syövätkö liekit hiilinielun?

Julkaistu: , Päivitetty:

Siperialaisessa Jakutian tasavallassa uutisoitiin tällä viikolla, että kymmenen palomiestä oli saapunut napapiirin taa, kaukaisen Ebjahin kylän lähelle, sammuttamaan 30 hehtaarin kokoista metsäpaloa.

Varusteinaan heillä oli reppuruiskuja ja neljä pumppua. Mi-8-helikopteri kaatoi vettä kaapelin varassa roikkuvasta sammutussäiliöstä. Paloa rajattiin kaivamalla maastoon kivennäismaan paljastavia uria.

Global Forest Watch -sivusto kartoittaa maailman metsäpaloja satelliittikuvien perusteella. Sivusto kertoo, että Venäjällä riehuu myös 44 777 muuta metsäpaloa, mutta niiden kohtalosta emme uutisten perusteella tiedä paljonkaan. Vain yhtä kymmenestä Venäjän metsäpalosta sammutetaan aktiivisesti.

Lähes puolet Venäjän metsistä on luokiteltu ”kontrollivyöhykkeeksi”. Nimensä vastaisesti se tarkoittaa aluetta, jolla metsäpaloja ei kontrolloida, elleivät ne uhkaa asutusta.

Pohjoisilla alueilla Alaskassa, Grönlannissa ja Siperiassa on tänä kesänä roihunnut poikkeuksellisen laajoja ja pitkäkestoisia maastopaloja. Ne syttyivät jo alkukesästä, jolloin oli paikoin jopa kymmenen astetta tavallista lämpimämpää. Vielä lämpöä ratkaisevampaa palojen syttymiselle oli pitkään jatkunut kuivuus.


EU:n Copernicus-ohjelman mukaan kesäkuussa arktisista paloista pääsi ilmakehään saman verran hiiltä kuin vuosien 2010–2018 kesäkuina yhteensä. Siperian palot ovat aiheuttaneet savupilven, joka on EU:n aluetta suurempi. Se on kulkeutunut jo Pohjois-Amerikkaan asti.

Greenpeacen mukaan Venäjällä oli palanut heinäkuun loppuun mennessä 130 000 neliökilometriä metsää, mikä vastaa kolmannesta Suomen pinta-alasta. Venäjän metsäviraston arvio on varovaisempi, 70 000 neliökilometriä. Joka tapauksessa metsää on palanut enemmän vain vuosina 2003 ja 2012.

Pohjoisessa havumetsässä metsäpalot ovat osa luonnon kiertokulkua, mutta nykyiset palot ylittävät luonnollisten palojen määrän. Tutkijat ovat päätelleet kanadalaisjärvien sedimenttien hiilestä, että viime vuosikymmenten metsäpalot ovat suurimmat 10 000 vuoteen.

Yleisesti arvioidaan, että kolme neljäsosaa maailman maastopaloista on ihmisen aiheuttamia, eikä Siperia ole poikkeus. Palot saavat alkunsa nuotioista, tupakantumpeista tai kulotuksesta. Ne tuhoavat paljon enemmän metsää kuin Venäjällä ehditään kaataa.

Tänä kesänä metsäpalot ovat olleet globaali riesa. Maailman meteorologian järjestön mukaan kesä- ja heinäkuu olivat mittaushistorian lämpimimmät maapallolla.

Euroopassa tavallista pahempia maastopaloja on riehunut keväällä Britanniassa, heinäkuussa Portugalissa ja nyt Kreikassa. Tällä viikolla Gran Canarialla tuli hävitti suojeltua kanarianmäntymetsää ja 9 000 ihmistä evakuoitiin.


Tämä on vasta alkusoittoa, sillä kaikkien ilmastomallien oletus on, että ilmaston lämmetessä myös maastopalot yleistyvät entisestään. Paloille otollisen sään kesto on pidentynyt lähes viidenneksellä vuosien 1979 ja 2013 välillä.

Ilmastonmuutos siis aiheuttaa lisää paloja, mutta pahinta on, että palot aiheuttavat lisää ilmastonmuutosta.

Metsät ovat tärkein maanpäällinen hiilinielu. On arvioitu, että 30 prosenttia tarvittavista ilmastotoimista voitaisiin saavuttaa metsiä istuttamalla ja suojelemalla. Palojen vuoksi metsien hiili uhkaa kuitenkin lentää taivaan tuuliin. Nielusta tuleekin päästölähde.

Tätä nykyä maastopalot aiheuttavat 2,1 miljardia tonnia hiilidioksidia vastaavat vuotuiset päästöt, kun kasvillisuuden uusiutuminen otetaan huomioon. Tämä vastaa kuutta prosenttia maailman fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöistä, kun esimerkiksi EU:n päästöjen osuus on noin kymmenen prosenttia ja koko maailman lentoliikenteen osuus noin 2–3 prosenttia.


Palanut metsä uusiutuu, mutta kestää kauan ennen kuin uudet puut ovat sitoneet kaiken paloissa vapautuneen hiilen.

Lisäksi kaikkialla metsä ei enää kasva takaisin, vaan palanut alue muuttuu tundraksi, aroksi tai autiomaaksi.

Pahinta on soiden palaminen. Turpeeseen on varastoitunut jopa tuhansien vuosien ajan hiiltä, jonka tuli tuikkaa hetkessä ilmakehään. Siksi Suomessa keskustellaan turpeen energiapolton järkevyydestä.

Metsäpalot aiheuttavat myös niin kutsutun mustan hiilen laskeuman, joka kiihdyttää lumi- ja jääalueiden sulamista entisestään. Palojen ehkäisy onkin tehokkaimpia välittömästi vaikuttavia ilmastotoimia.

Silti palojen riivaamilta mailta puuttuu riittävät kannustimet tehdä asialle jotain.

Iso osa maista aliraportoi metsäpalojen hiilipäästöt. Esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa näyttäisi riehuvan lähes 80 000 paloa, mutta maa raportoi paloista tulevat päästönsä parikymmentä vuotta vanhoihin arvioihin perustuen.

Venäjän lisäksi Indonesian ja Brasi­lian trooppisten metsien paloilla on valtava vaikutus. Näissä kahdessa maassa tapahtuu puolet maailman metsäkadosta.

Sademetsät eivät juuri pala luontaisesti, vaan niitä hävitetään tahallaan. Nyt tuo hävittäminen on jälleen kiihtynyt.

Indonesiassa on nyt eniten maastopaloja sitten vuoden 2015. Tuli riehuu etenkin harvaan asutuilla Borneon ja Sumatran saarilla.

Pirullisia Indonesian paloista tekee se, että ne roihuavat paljolti soilla.

”Paloista 42 prosenttia on nyt turvemailla. Palot ovat lisääntyneet, kun soita on kuivatettu viljelykseen”, sanoo trooppisten soiden tutkija Maija Lampela.

Iso osa paloista on sytytetty tarkoituksella, jotta suolla voisi kasvattaa öljypalmua tai sellupuuta kuten akaasiaa.

”Aikaisemmin turvemaita ei juuri raivattu plantaaseiksi, mutta 2000-luvulla tämä on yleistynyt. Ilmeisesti muu maa on loppumassa.”


Indonesia on ilmoittanut peruvansa öljypalmun kasvattajien toimilupia palojen vuoksi. Lampelan mukaan valtio on lisännyt palontorjuntajoukkoja, opettanut ihmisille tulenkäsittelyä ja perustanut soiden ennallistamisviraston.

”Yritystä on, mutta esteenä on holtiton korruptio.”

Brasiliassa roihuaa tällä hetkellä katastrofaalisesti, mikä on hätkähdyttävä esimerkki siitä, kuinka pässinpäinen politiikka voi johtaa ympäristötuhoon.

Maan avaruustutkimuskeskuksen mukaan palot ovat lisääntyneet viime vuodesta peräti 83 prosenttia.

Vuodenvaihteessa virkakautensa aloittanut äärioikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro on yllyttänyt sytyttämään niitä. Kun tutkimuskeskus kertoi paloista julkisuuteen, Bolsonaro erotti sen johtajan.

Metsää raivataan Brasiliassa karjankasvatuksen ja soijaviljelmien tieltä, kuten HS:n ilmastokirjeenvaihtaja Piia Elonen raportoi laajassa erikoisartikkelissa kesäkuussa. Suurin osa paloista on laittomia.

”Brasilia oli 15 viime vuoden aikana saanut hyviä tuloksia aikaan. Vuosina 2004–2014 metsäkato pieneni 70 prosenttia. Laittomia hakkuita alettiin tarkkailla satelliiteilla, ja ympäristöpoliisi otti kiinni rikollisia helikoptereilla. Soijan- ja lihantuottajille asetettiin ympäristökriteerejä”, kertoo trooppisen metsänhoidon professori Markku Kanninen.

Nyt tuo kaikki uhkaa haihtua savuna ilmaan. Jos lautasella on brasilialaisella soijalla ruokittua kanaa tai brasilialaista naudanlihaa, mukana saattaa siis olla vähän kitkerää makua.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Valtion tuki maanviljelijöille kasvaa: Järjestelmän ansiosta viljelijät maksavat eläkkeistään muita yrittäjiä vähemmän

    2. 2

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    4. 4

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    5. 5

      Tjäreborgin emoyhtiö Thomas Cook horjuu konkurssin partaalla: Rahoitusneuvottelut pankkien kanssa jatkuvat

    6. 6

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    7. 7

      Neljä vuotta sitten uusnatsipuolue Kultainen aamun­koitto sai Kreikassa 18 parlamenttipaikkaa, viikko sitten muuttomiehet veivät toimistolta kyltinkin

    8. 8

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    9. 9

      Emil Ruusuvuori murskaavan ylivoimainen Glasgow’n haastajaturnauksen finaalissa: ”Olen erittäin tyytyväinen, miten pelasin täällä”

    10. 10

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    4. 4

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    5. 5

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    6. 6

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    7. 7

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    8. 8

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    9. 9

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    10. 10

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää