Sunnuntai

Essee: Eurooppaa yhdistävä kärsimysnäytelmä

Jos Eurooppa haluaa elää rauhassa, sillä pitäisi olla yhteinen käsitys siitä, mistä olemme tulossa. Toista maailmansotaa ei voi tähyillä kansallisista ampuma-aukoista, kirjoittaa Saska Saarikoski.

Tänään on kulunut tasan 80 vuotta siitä, kun Saksa hyökkäsi Puolaan. Alkoi toinen maailman­sota, joka vaikuttaa eurooppa­laisten mielissä yhä.

Varsovassa järjestetään tänään sodan muisto­juhla. Näyttävä muisto­päivän vietto on hallitukselle keino lietsoa kansallisia tunteita lokakuun parlamenttivaalien alla.

Lokakuun lopussa Britannia eroaa tällä tietoa EU:sta. Tärkeä tekijä eron taustalla on brittien itsestään vaalima käsitys yksinäisenä saarena maailmaa vastaan.

Tällaista mielikuvaa on pitänyt yllä brittien loputon innostus sota-aikaan. Viime vuosien brexit-väittelyn aikana sotanostalgiaa ovat ruokkineet vuoden 1940 tapahtumia kuvaavat elokuvat Dunkirk ja Synkin hetki.

Viime vuonna Saksan Lontoon-suurlähettiläs Peter Ammon selitti brexitiä juuri brittien takertumisella sota-aikaan.

”Historia on täynnä ristiriitoja, onnistumisia ja epäonnistumisia, mutta jos keskityt vain siihen, kuinka Britannia seisoi sodassa yksin ylivoimaista Saksaa vastaan, no, onhan se hieno tarina, mutta ei se ratkaise yhtäkään tämän päivän ongelmaa.”

Briteille toinen maailmansota oli maan ”hienoin hetki”, jonka loistetta maan mahtiaseman romahtaminen on vain kirkastanut. Samalla tavalla peruutuspeiliin tuijottamaan jäi Neuvostoliitto, joka vaalii sodan muistoa nyt Venäjänä.

Britannia ja Venäjä ovat ylpeitä voitostaan, mutta ylpeä voi olla myös kärsimyksistään. Puolalle toinen maailmansota oli tragedia, joka sopi puolalaisten käsitykseen itsestään maanosan sankarillisena marttyyrikansana.

Sen sijaan Saksa on ymmärrettävästi halunnut kääntää katseensa tulevaisuuteen. Maa on kuitenkin ehtinyt katua tekojaan perusteellisemmin kuin luultavasti mikään maa ikinä.

Suurimmalle osalle Euroopan maista sodan perintö ei ole kuitenkaan musta eikä valkoinen vaan jotain siltä väliltä. Suurten puristuksessa pienemmät maat yrittivät hypätä voittajan kelkkaan tai ainakin selvitä tuhoutumatta, myivät moraaliaan päivän hintaan ja esittivät jälkeenpäin tekonsa parhain päin.

Jopa taisteluista sivussa säilyneillä mailla on riittänyt seliteltävää. Ruotsin kuningas Kustaa V onnitteli Hitleriä sotilasvoitoista, ja Irlannin presidentti Eamon de Valera lähetti surunvalittelusähkeen Hitlerin kuolemasta.

Toisen maailmansodan erikoisiin sivujuoniin kuului Islanti, joka sai sodan ansiosta itsenäisyyden ja paljon poikia nimeltä Hansson eli ”hänen poikansa”.

Näiden poikien isät olivat miehittäjäsotilaita Britanniasta, Yhdysvalloista ja Kanadasta.

Suomi tasapainoili Neuvostoliiton ja Saksan välissä niin kylmäverisesti, että oli lopulta Britannian ohella yksi harvoja sotaan osallistuneista maista, joka säästyi miehitykseltä.

Modernin traumapsykologian kielellä voisi sanoa, että Suomi kuului sodan ”selviytyjiin”. Väinö Linna pystyi tiivistämään tunteen jo kymmenen vuotta sodan jälkeen humoristisesti: ”Sosialististen Neuvostotasavaltojen liitto voitti, mutta hyvänä kakkosena tuli maaliin pieni ja sisukas Suomi.”

Sota ei jättänyt suomalaisiin yhtä syviä arpia kuin moniin muihin kansoihin. Vaikeita asioita riittää kuitenkin meilläkin, minkä osoitti suomalaisen SS-pataljoonan tekoja selvittäneestä tutkimuksesta kesällä noussut kohu.

Viro oli pahemmassa paikassa kuin Suomi. Se kuului Saksan ja Neuvostoliiton välimaastoon, joka vallattiin ja miehitettiin kahteen kertaan.

Suomalaisten ja virolaisten kokemus historiasta ja ennen kaikkea venäläisistä oli aivan erilainen.

Vuonna 2008 presidentti Tarja Halonen hermostutti virolaiset väittämällä Viron Venäjä-suhteiden vaikeuden johtuvan virolaisten ”post-neuvostoliittolaisesta traumasta” – eli antoi ymmärtää, että suomalaisilla oli oikeampi kuva historiasta kuin virolaisilla.

Tapaus osoitti, että Suomessa menneisyyttä oli totuttu katsomaan oman kokemuksen näkökulmasta ja pitämään sitä totuutena. Samoin on tehty muuallakin.

Eurooppalaisten nuorisojärjestöjen ajatushautomo One Europe selvitti vuonna 2015, miten toista maailmansotaa opetetaan koululaisille seitsemässä Euroopan maassa. Kävi ilmi, että sodasta kerrotut versiot olivat niin erilaisia, että kyse olisi voinut olla seitsemästä eri sodasta.

Brittikoululaisille toinen maailmansota oli taistelu natsismia vastaan; ranskalaiset korostivat oman vastarintaliikkeensä taistelua; itävaltalaiset oppivat, että Itävalta oli natsi-Saksan ensimmäinen uhri; Saksassa opastettiin diktatuurin vaaroista; Puolassa korostettiin puolalaisten kärsimyksiä; Venäjällä puhuttiin suuresta isänmaallisesta sodasta; Ukrainassa tasapainoiltiin venäläisen sankarihistorian ja puolalaisen uhrihistorian välillä.

Viime vuosina on nähty, kuinka pinnassa sotakatkeruus Euroopassa yhä on. Kun saksalaiset vaativat Kreikalta talouskuria ja Puolalta demokratian kunnioittamista, molemmat vastasivat vaatimalla Saksalta sotakorvauksia.

Jos Eurooppa haluaa elää rauhassa, meillä pitää olla edes jossain määrin yhteinen käsitys siitä, mistä olemme tulossa.

Se tarkoittaisi, että toista maailmansotaa lakattaisiin tähyilemästä vanhoista kansallisista ampuma-aukoista.

Yksi yritys siihen suuntaan on ollut holokaustin nostaminen yleiseurooppalaiseksi teemaksi. Natsien murhanhimoa korostamalla on voitu tasoittaa kansallisia ristiriitoja, kuten Ranskan ja Saksan kilpailua.

Tämä idea ei kuitenkaan toimi itäisessä Euroopassa, jossa kommunistit rinnastetaan natseihin eikä juutalaisten kärsimyksille haluta antaa erityisasemaa.

Uudenlaista historiaa voitaisiin luoda katsomalla sotaa monesta kulmasta ja esittelemällä ihmisten kokemuksia ja tunteita eri maissa. Puutetta koettiin, kuolemaa pelättiin ja rauhaa rukoiltiin yhtä lailla Lontoossa, Berliinissä kuin Moskovassakin. Toinen maailmansota oli eurooppalaisten yhteinen kärsimysnäytelmä.

Sellaiseen historiankirjoitukseen Eurooppa ei tunnu kuitenkaan olevan vielä kypsä.

Oikaisu 10.9. klo 10.30: Jutussa luki aiemmin, että Suomi oli Britannian ohella ainoa sotaan osallistunut miehitykseltä säästynyt maa. Muutettu muotoon yksi harvoja miehitykseltä säästyneistä maista.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Selvitysmies tuhoaisi Juha Sipilän luomuksen: valtio saisi kahden miljardin euron varat takaisin

    2. 2

      Boris Johnsonille täydellinen nöyryytys Luxemburgissa: jätti tiedotustilaisuuden väliin ilmeisesti siksi, ettei olisi buuaukselta saanut ääntään kuuluviin

    3. 3

      Poliisi julkaisi kuvan: Miehet murtautuivat asuntoon ja kävivät omistajan päälle keskellä päivää Sipoossa

    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    6. 6

      Avaruudesta löytyi pääkaupunkiseudun kokoinen kuollut tähti, joka painaa niin paljon, etteivät sen atomit pysy kasassa

    7. 7

      Ratikkakuski Dane Jozsefin oivallus johti upeaan hääkuvaan: ”Tuli aivan positiivinen fiilis, että nyt tein oikein”

    8. 8

      Mol.fi-työpaikkasivusto jäi ajastaan jälkeen, lähiaikoina avattavan uuden palvelun luvataan mullistavan suomalaisen työelämän

    9. 9

      Hallituksessa on viriämässä kova poliittinen taisto Kelan johtajasta

    10. 10

      Lankku on teho­liike, mutta nämä 5 muunnelmaa ovat vielä tehokkaampia

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    3. 3

      Poliisi julkaisi kuvan: Miehet murtautuivat asuntoon ja kävivät omistajan päälle keskellä päivää Sipoossa

    4. 4

      Ratikkakuski Dane Jozsefin oivallus johti upeaan hääkuvaan: ”Tuli aivan positiivinen fiilis, että nyt tein oikein”

    5. 5

      Lankku on teho­liike, mutta nämä 5 muunnelmaa ovat vielä tehokkaampia

      Tilaajille
    6. 6

      Nämä kuvat osoittavat, että iskut Saudi-Arabian öljy­laitoksiin tehtiin Iranin tai Irakin suunnasta, sanoo Yhdysvallat – Mutta kuvista ilmenee myös risti­riitaisuus

    7. 7

      Näin kodin viikko­siivous sujuu kahdeksan sijaan 1,5 tunnissa – Kansalais­opistojen opettajat kertovat, miten arkea voi helpottaa

    8. 8

      Alkavalla viikolla on luvassa yöpakkasia, mustaa jäätä ja jopa lumikuuroja

    9. 9

      Kasperi Saari, 67, harrastaa hotellien omistamista, ja pian hän avaa Helsinkiin maailman suurimman ketjun huippu­hotellin

      Tilaajille
    10. 10

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    3. 3

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    4. 4

      Seitsemän vuoden parisuhdekriisi on vanhentunut käsite: On olemassa toinen hetki, jolloin eroriski kasvaa selvästi

      Tilaajille
    5. 5

      Maailman parhaat luontokuvat valitaan taas kymmenientuhansien kuvien joukosta: HS näyttää 14 huippuotosta

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Suoliston bakteerit määrittävät, miten ihminen voi, ja niitä ohjaa ravintomme – Suomalainen huippu­tutkija kertoo, millaista ruoka­valiota bakteerit janoavat

      Tilaajille
    8. 8

      Suomella on työhullu ulkoministeri, joka lähettää alaisille sähköpostia keskellä yötä ja joka puuhasi ensitöikseen yhden rauhansopimuksen

    9. 9

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    10. 10

      Ratsastajat ovat aiempaa isompia, ja moni talli on päätynyt asettamaan paino­rajoja: ”Aihe on monelle yli 40-vuotiaalle naiselle hirvittävän herkkä”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää