Sunnuntai    |   Viikon lopuksi

Suomelta puuttui poliittinen pelote, ja siksi moni maa teki Suomelle oharit äänestyksessä YK:n turvallisuusneuvostoon

Tappio YK-äänestyksessä lamautti Suomen kansainvälistä politiikkaa. Nyt ulkopolitiikan johto palaa nöyryytyksen näyttämölle, Kari Huhta kirjoittaa kolumnissaan.

Suomen edustajat tuijottivat eteensä paikalleen jähmettyneinä ja ilmeettöminä, kuin he olisivat muuttuneet äkisti suolapatsaiksi. Kuin Lootin vaimo Raamatussa.

Oli 18. lokakuuta 2012. Suomi oli ponnistellut yli neljä vuotta tätä päivää varten. Maailman val­tioiden edustajat olivat koolla YK:n yleiskokouksen istuntosalissa valitsemassa vaihtuvia jäsenmaita turvallisuusneuvostoon.

Loppuvaiheessa Suomea vastassa oli pikkuriikkinen Luxemburg, joka ei ollut aiemmin osoittanut minkäänlaista kiinnostusta turvallisuusneuvoston jäsenyyteen.

Toisella äänestyskierroksella Luxemburg tuli valituksi.

Suomen äänimäärä jäi kolmannekseen tarvitusta.

Se oli siinä.

Tuosta hetkestä alkoi Suomen ulkopolitiikassa jakso, jota ei ole pahemmin mainostettu. Reaktio tappioon levisi salamannopeasti kautta Suomen ulko­asiainhallinnon.

Uhmakas voitonvarmuus muuttui pitkäksi traumaksi. Johtopäätös oli selvä: Suomen ei kannata ottaa maailmalla riskejä.

Ruotsi esitti kulissien takana tarjouksen luopua omasta hakuvuorostaan ja päästää Suomi yrittämään uudestaan turvallisuusneuvostoon, mutta tarjous aiheutti ulko­ministeriössä vain puistatuksia.

Ei Suomi ennenkään harrastanut riskejä ulkopolitiikassaan, mutta nyt jarru painui pohjaan.

Ensi töikseen Suomi perui aikeensa hakea jäsenyyttä YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuonna 2015.

Parempi olla hiljaa kuin hävitä pienemmissäkään kisoissa.

Kesäkuun alussa valmistuneesta hallitusohjelmasta ja kesän päättyessä pidetyistä puheista päätellen alkamassa on kuitenkin uusi jakso.

Suomesta pitäisi taas tulla ”ko­koaan suurempi maailmalla”.

Maan pitää olla ”aloitekykyinen sellaisissakin paikoissa, joissa emme ehkä ole siihen aina kyenneet”, sanoi pääministeri Antti Rinne (sd) suur­lähettiläspäivillä elokuussa.

Hallitusohjelman mukaan Suomi hakee YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi vuosiksi 2022–2024 ja yrittää turvallisuusneuvostoon vuosiksi 2029–2030.

Ihmisoikeusneuvostoon hakemisesta päätti toki jo edellinen hallitus vuonna 2015. Marraskuussa 2017 Suomi kampanjoi itsensä menestyksekkäästi YK:n tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon hallintoneuvostoon.

Saavutus ei ollut mullistava, mutta kokeneen diplomaatin mukaan vasta silloin tunne Suomen hankkeiden yllä­ olevasta ”kirouksesta” alkoi hälvetä.

Siksi myös ihmisoikeusneuvostolla on Suomelle oma merkityksensä, vaikka se ei ole YK:n kruununjalokivi, vaan vaihtuva kokoonpano, johon kuuluu säännöllisesti myös törkeimpiin ihmisoikeusrikoksiin syyllistyviä valtioita.

Alkavalla viikolla ulkopolitiikan johto palaa paikkaan, jossa yksi Suomen suurimmista kansainvälisistä poliittisista hankkeista päättyi nöyryytykseen.

Huippukokousviikolla New Yorkissa ovat Niinistö ja liuta hallituksen ministereitä. Paluu tappion näyttämölle tarjoaa tilaisuuden arvioida, mitä on opittu ja mikä on muuttunut vajaan seitsemän vuoden aikana.

Tärkein opetus voi olla se, ettei Suomen kansainvälinen asema ole ilmoitusasia. Suomalaiset ovat kyselyissä poikkeuksellisen tyytyväisiä omiin johtajiinsa ja instituutioihinsa. Se on voimavara mutta vääristää myös käsitystä Suomesta muiden maiden silmissä.

Virheellinen kuva omasta asemasta tuottaa lisää virhearvioita.

Ensinnäkin Luxemburg todella oli ja on ”kokoaan suurempi maailmalla”. Kysykää vaikka väistyvän EU-komis­sion puheenjohtajalta, Luxemburgin entiseltä pääministeriltä Jean-Claude Junckerilta. Hänen salkkunsa on komissiossa sekä painavin että halutuin.

Toiseksi, kun on tehty virhearvio, vedetään helposti myös väärät johtopäätökset.

Ulkoministeriön tilaaman selvityksen mukaan tappion yksi syy oli liika pohjoismaisuus. Toki pohjoismaisuus voi tarkoittaa ärsyttävää itseriittoisuutta, mutta Pohjoismaat ovat Suomelle elintärkeä viiteryhmä maailmalla.

Vaikein opetus koskee sitä, miksi niin moni maa suruttomasti rikkoi lupauksensa tuesta Suomelle YK:n äänestyksessä. Vastaus on se, että Suomelta puuttui pelote.

Pelote on sotilastermi, joka tarkoittaa mahdollisten seurausten ennaltaehkäisevää vaikutusta. Suomen Puolustusvoimat on pelote Venäjän suuntaan. Kansainvälisessä politiikassa pelotteeksi ei riitä se, että Pohjoismaille tulee paha mieli, jos niille annettuja lupauksia rikotaan. Toimilla pitää olla seuraus. Se ei tarkoita, että Suomen olisi pitänyt hyökätä lupauksensa rikkoneisiin Karibian saarivaltioihin.

Tässä yhteydessä pelote koostuu poliittisesta pääomasta, jota kerätään omalla pitkäjännitteisellä toiminnalla ja raadollisemmin myös rahalla. Ei voi supistaa kehitysapuvarojaan ja lisätä vaikutusvaltaansa YK:ssa samaan aikaan.

Pienehkön valtion kannalta pelote toimii parhaiten niin päin, että valtio tekee itsestään halutun yhteistyökumppanin, johon muut vaalivat suhteitaan. Sellainen maa on ”kokoaan suurempi”.

Hallitusohjelma ja puheet kuuluvat huonosti Suomen rajojen ulkopuolelle.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    4. 4

      Äiti eristi lehmätaiteilija Miina Äkkijyrkkän lapsena vasikkakarsinaan – itse hän itkee, jos lapset pitävät hänestä hengähdystaukoa

    5. 5

      USA:n varapresidentti Pence: Turkki suostunut tulitaukoon

    6. 6

      Suomalainen Antti Haataja voitti toisen palkinnon ”luontokuvien Oscareissa” kuvallaan jäniksestä talvimaisemassa

    7. 7

      Kommentti: Opiskelijoiden lihansyönnistä kasvoi ”kulttuurisota”, joka saattaa ratketa perussuomalaisten voittoon

    8. 8

      Ravintolayhtiö ajautui ongelmiin ja joutuu lopettamaan kaikki ravintolansa: Klassikkoravintolat Rivoli ja Rivoletto sulkevat ovensa

    9. 9

      Heikko pohjelihas vaikuttaa kävelytapaan ja aiheuttaa monia vaivoja – Yksinkertainen testi osoittaa, onko pohkeissasi riittävästi voimaa

      Tilaajille
    10. 10

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    2. 2

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    3. 3

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    4. 4

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    5. 5

      EU-johtajat hyväksyivät Britannian ja EU:n uuden brexit-sopimuksen – Tämä sopimuksesta tiedetään juuri nyt

    6. 6

      Miksi tuhannet miehet vaelsivat jopa puolen Euroopan halki kuollakseen lähellä Itämeren rantaa 3 000 vuotta sitten?

    7. 7

      Kommentti: Opiskelijoiden lihansyönnistä kasvoi ”kulttuurisota”, joka saattaa ratketa perussuomalaisten voittoon

    8. 8

      Verenkierto-ongelmat voivat näkyä kynsistä – Näin tunnistat poikkeavat kynnet, jotka saattavat olla merkki terveysongelmista

      Tilaajille
    9. 9

      Tripla avattiin: Kuvat ja video esittelevät Pasilan uuden keskuksen

    10. 10

      Heikko pohjelihas vaikuttaa kävelytapaan ja aiheuttaa monia vaivoja – Yksinkertainen testi osoittaa, onko pohkeissasi riittävästi voimaa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Jos surmaaja soittaa itse hätäpuhelun, hän tekee yleensä samat virheet

      Tilaajille
    3. 3

      Roskapankin portsari löi ja Sakari Lauriala nautti – Armoton harrastus oli tappaa miehen, jonka työ oli kohdata kuolleiden omaisia

      Tilaajille
    4. 4

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    5. 5

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    6. 6

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    7. 7

      Mitä tehdä, jos tarjoilija avaa viinipullon, antaa maistaa lasista mutta viini onkin pahaa? ”Se on asiakkaan ongelma, pullo on jo avattu häntä varten”

      Tilaajille
    8. 8

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    9. 9

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    10. 10

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    11. Näytä lisää