Sunnuntai    |   Junkkari

Arvoisa sivistyspääministeri Elina Knihtilä, mitä nyt pitäisi tehdä?

Pyysin viime sunnuntaina kolumnissani lukijoita ehdottamaan Suomelle sivistyspääministeriä – kärkisijoille pääsi näyttelijä, kirjailija ja taloustieteilijä, kirjoittaa Marko Junkkari.

Sivistyspääministeri Elina Knihtilä.

Maistellaanpa tuota vähän. Knihtilä on taitava näyttelijä ja Taideyliopiston Teatterikor­keakoulun professori, mutta aika harva on tainnut ajatella häntä pääministerinä johtamassa Suomea.

Jotkut kuitenkin ovat.

Pyysin viime sunnuntaina kolumnissani lukijoita ehdottamaan Suomelle sivistyspääministeriä – siis jotakuta tieteen, taiteen tai koulutuksen saralla kunnostautunutta ihmistä, jonka johdolla Suomi selviytyisi tulevaisuuden haasteista.

Idea oli peräisin veteraanipoliitikko Seppo Kääriäisen tuoreesta Aidan toiselta puolelta -kirjasta. Siinä Kääriäinen totesi, että jossain sopivassa tilanteessa Suomessa voitaisiin valita pääministeri myös tieteen tai kulttuurin kentältä, sillä ”sivistys on tärkein yksittäinen tekijä Suomen selviytymisen ja menestyksen taustalla”.

Lukijoilta tuli vastauksia ilahduttavan paljon – yli 200. Monessa viestissä ehdotettiin useampiakin nimiä, joten kaik­kiaan listalle kertyi peräti 61 sivistyspääministerikandidaattia.

Elina Knihtilä oli yksi niistä, jotka saivat kyselyssä useita mainintoja.

”Sivistyspääministeri?” Knihtilä sanoo. ”Se termi jotenkin naurattaa minua.”

Itse asia, sivistys, on Knihtilän mukaan kuitenkin äärimmäisen tärkeä. Itse asiassa kaikkein tärkein. ”Ajattelen, että sivistys on suurin pääoma, jonka päälle kaikki muut pää­omat rakentuvat.”

Knihtilä korostaa, että Suomen vahvuus on aina ollut se, miten täällä on vaalittu sivistystä ja sen tasaista jakautumista. ”Olemme pieni maa, jossa on vähän ihmisiä. Meidän pitää pystyä tarjoamaan kaikille samat mahdollisuudet päästä sivistyksen pariin.”

Kieltämättä, Knihtilä myöntää, sivistyspääministeri olisi huikea ajatus. ”Tietynlainen johtamistapa on tullut tiensä päähän. Nähdään, mitä siitä on seurannut.”

Knihtilä nostaa esille teatteritermit dialogi ja dialogisuus. Niitä tarvittaisiin hänen mielestään paljon nykyistä enemmän, jotta Suomi pystyisi selviämään tulevaisuuden haasteista. Niiden avulla pystyttäisiin laajemmin hyödyntämään yhteiskunnan eri osa-alueita ja saamaan moniäänisempää päätöksentekoa.

”Usein ajatellaan dialogin tarkoittavan vain sitä, että kukin vuorotellen lausuu omat repliikkinsä. Dialogissa tärkeintä on kuitenkin se hetki, jolloin pitää kuunnella, mitä toinen sanoo. Jotta aidosti pystyisimme dialogiin, pitää olla kyky kuunnella ja kuulla muita ihmisiä.”

Mitä konkreettista sivistyspääministeri Knihtilä sitten tekisi?

”Jos mietin omalta alaltani, niin yksi konkreettinen asia olisi taide- ja kulttuurikasvatuksen lisääminen peruskouluissa”, Knihtilä sanoo. Hän muistuttaa, että tutkimusten mukaan taide- ja kulttuurikasvatus edesauttaa muuta oppimista, lisää hyvinvointia ja parantaa sosiaalisia taitoja.

”Ja pitää muistaa, että taiteen tärkein tehtävä on lisätä empatiaa ja kykyä ymmärtää toista ihmistä. Siitä voisi olla meille kaikille hyötyä.”

Suomen politiikassa on viime vuosikymmeninä käynyt melkoinen professorikato.

Vuosina 1918–1944 Suomessa oli 22 hallitusta, joista kymmenessä pääministerinä oli Helsingin yliopiston professori. Noina vuosina oli vain yksi hallitus, jossa ei ollut yhtään professoria ministerinä. Sotien jälkeen Suomessa on ollut vain yksi professoritaustainen pääministeri, V. J. Sukselainen.

Nykyisessä eduskunnassa on vain yksi professori – kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen –, mutta hänkään ei ole oikea sellainen vaan niin sanottu työelämäprofessori. Edellisessä eduskunnassa professorin titteliä käyttivät keskustan Pekka Puska ja Martti Talja.

Syynä on se, että sekä politiikka että akateeminen maailma ovat muuttuneet. Politiikka on ammattimaistunut. Ja yli­opistoissa kilpailu esimerkiksi tutkimusrahoista on niin kovaa, että professorit eivät pysty entiseen malliin tekemään urallaan sivupoikkeamia politiikkaan.

Moni lukija kuitenkin kaipaa professoreita politiikkaan. Tieteellisesti asiantuntevin taho, professorikunta, on vahvasti aliedustettuna valtiopäivillä, sen sijaan useita muita intressiryhmiä on vahvasti yliedustettuina, yksi lukija kirjoittaa.

Eräs kyselyyn vastannut professori on kuitenkin toista mieltä. Hänen mielestään ei missään nimessä pitäisi nimittää professoria pääministeriksi, sillä ”umpioituneet” professorit tarkastelevat usein maailmaa kapeasti oman tutkimusalansa vinkkelistä: Joku toki käyttää oman alansa näkökulmasta viisaitakin puheenvuoroja, mutta tämä ei tarkoita mitään laajaa yleistä pätevyyttä hoitaa koko yhteiskunnan asioita. Poliitikon ammatti on ihan kun­nioitettava ammatti. Sen tärkeä ominaisuus on olla generalisti.

Generalisti on laaja-alainen asiantuntija eli jokapaikanhöylä, jolla on kykyä katsoa lillukanvarsien sijaan kokonaisuuksia.

Mutta katsotaanpa tarkemmin kyselyn tuloksia. Elina Knihtilän lisäksi useampia mainintoja sai esimerkiksi Helsingin yliopiston entinen rehtori ja kansleri Kari Raivio, joka on lukijan arvion mukaan eettisiltä arvoiltaan suuri humanisti ja sivistyksen puolustaja.

Kirjailija Sirpa Kähkönen ja avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja saivat myös useamman äänen. Parikin lukijaa toivoi, että sivistyspääministereinä toimisivat ”yhdessä tai vuorotellen” Valtaoja ja hiukkasfysiikan professori Kari Enqvist.

Kumpainenkin on oman erityisalansa lisäksi laajalti sivistynyt, kulturelli ja esiintymiskykyinen. He omaavat myös huumorintajuista jalointa eli itseiro­niaa, eräs lukija kirjoitti.

Useamman maininnan saivat tulevaisuustutkija Markku Wilenius, filosofi Esa Saarinen, ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen, kalastaja Pentti Linkola, ilmakehätieteiden professori Markku Kulmala, filosofi Ilkka Niiniluoto ja kirjailija Juha Itkonen.

Populaarimusiikin puolelta ääniä saivat Ismo Alanko, Litku Klemetti, Olavi Uusivirta ja Paula Vesala.

Historioitsijoista mainintoja saivat Matti Klinge, Markku Kuisma, Laura Kolbe, Henrik Meinander ja Teemu Keskisarja. Keskisarja sai erityiskiitoksen siitä, että oli uskaltanut luonnehtia Mannerheimia hulttioksi. Entisistä piispoista listalla ovat Irja Askola, Kari Mäkinen, Eero Huovinen ja John Vikström.

Toiseksi eniten ääniä – kuusi – sai kirjailija Sofi Oksanen. Hänet pitäisi valita siitä huolimatta tai juuri siksi, että Oksanen on myös melko rasittava, yksi vastaaja kirjoitti. Toisen mielestä Oksasen valinta olisi tärkeä, koska hän on humanismin ja sivistyksen asialla, joita tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan jatkuvan talouspuheen rinnalle.

Mutta silti suomalaiset tuntuvat kaipaavan myös sitä talouspuhetta. Taloustieteilijä Sixten Korkman sai kyselyssä selvästi eniten ääniä. Korkmanin nimesi sivistyspääministeriksi peräti 16 lukijaa.

Perusteluiden mukaan Korkman on asiallinen, laajasti sivistynyt, kielitaitoinen, kansainvälinen, korkeamoraalinen, avarakatseinen ja humaani henkilö, joka puhuu selväsanaisesti ja osaa keskustella.

Parikin vastaajaa korostaa Korkmanin ”sydämen sivistystä”. Korkman on tasapuolinen, ei kapitalisti eikä sosialisti, vaan lähinnä sosiaaliliberaali näkemyksiltään. Tiedetausta, mutta ymmärtää myös kansan syvien rivien elinolosuhteet.

Korkman on hetken hiljaa. ”Tämä on todella hämmentävää”, hän huokaa.

Sivistyksen ja kulttuurin merkityksestä Korkman on aivan samaa mieltä Elina Knihtilän kanssa. ”Jo J. V. Snellman korosti aikoinaan sivistystä pienen kansakunnan tärkeimpänä turvana. Näin se on.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Le Monde: Venäjän salamurhayksikön tukikohta Alpeilla paljastui

    2. 2

      Perussuomalaiset uhkaa välikysymyksellä, jos Pekka Haavisto jatkaa ulkoministerinä

    3. 3

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    4. 4

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    5. 5

      HS-analyysi: Ruotsissa näkyy sama ilmiö kuin Suomessa – nationalistipuolue kasvaa ilman pakolaiskriisiä

    6. 6

      Antti Rinne valittiin hallitustunnustelijaksi, ei ole päättänyt haluaako ministeriksi – Tutkija oudoksuu Rinteen roolia

    7. 7

      Netissä leviää tuolihaaste, joka sujuu usein naisilta paremmin kuin miehiltä – Lääkäri selittää, mistä on kyse

    8. 8

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    9. 9

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    10. 10

      Kommentti: Keskusta on syvemmässä kuopassa kuin koskaan, ja Katri Kulmunin haparoiva esiintyminen kertoi kaiken puolueen tilasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    2. 2

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    3. 3

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    4. 4

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    5. 5

      Kommentti: Keskusta on syvemmässä kuopassa kuin koskaan, ja Katri Kulmunin haparoiva esiintyminen kertoi kaiken puolueen tilasta

    6. 6

      12-vuotias tyttö tuli raskaaksi – Käräjäoikeus ei nähnyt asiassa rikosta, hovioikeus päätti toisin

    7. 7

      HS-analyysi: Häikäilemätön Jari Aarnio yritti lavastaa koko systeemin mädäksi

    8. 8

      Moni etsii kumppania pitkään eikä tajua, että sopiva ihminen on ihan lähellä, sanoo parisuhdekouluttaja – Asiantuntijat neuvovat, miten löytää kumppani ja tehdä vaikutus

      Tilaajille
    9. 9

      Netissä leviää tuolihaaste, joka sujuu usein naisilta paremmin kuin miehiltä – Lääkäri selittää, mistä on kyse

    10. 10

      Näin Suomi pyrkii saamaan lapset pois al-Holin leiriltä – HS selvitti, mistä ulkoministeri Haavistoa koskevassa kiistassa on kyse

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Joanna Jokinen hankki kukon, joka on huonoin koskaan nähty kukko – Martti pelkää kärpäsiä ja omia tipujaan, ja juuri siksi siitä tuli tämän syksyn someilmiö

      Tilaajille
    4. 4

      Espoon keskuksessa on kaksio, jonne on muuttanut koko Suomen aikoinaan tuntema ufo-mies Juhan af Grann

      Tilaajille
    5. 5

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    6. 6

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    7. 7

      Helsinkiin rakennetaan vanhanajan kerrostalo, jossa seinät ovat tiiltä ja ilmanvaihto painovoimainen

    8. 8

      20 kuvaa kertoo, kuinka Postin työriidasta alkanut kriisi kärjistyi Antti Rinteen dramaattiseen eroon

    9. 9

      Merin on saatava olla huomion keskipiste, koska silloin hän tuntee olevansa olemassa – Tällaista on huomiohakuisen ihmisen arki

      Tilaajille
    10. 10

      Moni nainen istuu väärin, ja siitä voi seurata yllättäviä vaivoja, sanovat asiantuntijat – ”Äijähaaralle” on olemassa vieläkin parempi vaihtoehto

    11. Näytä lisää