Kurinpalautus

Tuula Haatainen on saanut tarpeekseen mölinästä. Puhe eduskunnassa on jo perustuslain vastaista.

Julkaistu: , Päivitetty:

Eduskunnan täysistunnoissa on syksyllä ollut levotonta. Välihuutoja, päälle puhumista, puhujille naureskelua ja ihan vain yleistä hälinää. Usein edustajat rupattelevat keskenään, vaikka istunto on käynnissä.

Eikä hyvää kuvaa Suomen eduskunnasta anna sekään, että poliisilla on parhaillaan esitutkinnassa kolmen kansanedustajan sanomiset.

”Tässä eduskunnassa puhetyyli on muuttunut. Puheet ovat koventuneet ja äänenpainot voimistuneet”, Tuula Haatainen (sd) sanoo.

Haatainen on eduskunnan ensimmäinen varapuhemies, ja hän onkin saanut alkusyksyn aikana johtaa puhetta oikein urakalla, sillä puhemies Matti Vanhanen (kesk) on ollut sairauslomalla. Haatainen ja toinen varapuhemies Juho Eerola (ps) ovat vetäneet viime viikot täysistuntoja vuorovedolla kahden tunnin pätkissä. Tilanne kuitenkin helpottui tämän viikon tiistaina, kun Matti Vanhanen palasi taas eduskuntatyöhön.

Tuula Haatainen on 59-vuotias kuudennen kauden kansanedustaja. Eduskuntaan hän nousi ensimmäisen kerran varapaikalta vuonna 1996. Välissä hän toimi Helsingin apulaiskaupunginjohtajana ja Kuntaliiton varatoimitusjohtajana ja palasi eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa. Viime kauden puolivälistä Haatainen toimi eduskunnan toisena varapuhemiehenä.

”Tuolloin vuonna 2015 poliittinen kahtiajako alkoi olla näkyvissä ja minusta tuntui, että en voi sitä sivusta seurata”, Haatainen sanoo.

Keskustan veteraanikansanedustaja Tapani Tölli luopui viime kevään vaaleissa politiikasta. Yhdeksi syyksi hän kertoi politiikan kielenkäytön kovenemisen. Töllin mukaan kansanedustajat ymmärtävät toisiaan tahallaan väärin ja yrittävät tarkoituksellisesti loukata toisiaan.

Haataisen mukaan kärjekkyys on tällä vaalikaudella pahentunut entisestään.

”Eduskunnan kannattaisi miettiä retoriikan tapaa ja tyylilajia, jolla keskustellaan. Sitä, millä äänenpainoilla ja millä tyylillä täysistunnossa puhutaan.”

Esimerkiksi tiistaina 8. lokakuuta pidetyssä täysistunnossa Haatainen joutui toistuvasti huomauttamaan kansanedustajia metelöinnistä. Aiheena salissa oli ensi vuoden budjetin lähetekeskustelu.

Välihuutoja ja yleistä mölinää oli salissa niin paljon, että esimerkiksi Sdp:n ryhmäpuheenvuoron pitäneen Antti ­Lindtmanin sanomisista oli vaikea saada selvää. Erityisen kovaksi huuto yltyi siinä vaiheessa, kun Lindtman kehui hallituksen kirjaavan sitovan mitoituksen vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan.

Sinänsä meteli ei ole ihme, sillä hoitajamitoitus on kuuma poliittinen teema. Opposition mielestä Sdp on syönyt asiassa sanansa.

”Vuosien keskustelun, viivyttelyn ja jarruttamisen jälkeen sitova mitoitus vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan kirjataan nyt vihdoin ja viimein lakiin”, Lindtman totesi puhujapöntöstä.

”Missä rahat?” huusi perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen. Antikaisen välihuuto olikin ainoa, josta sai selvää. Huutoja tuli eri puolilta salia niin paljon, että kaikki peittyi kakofoniaan.

Haatainen yritti saada salin hiljenemään hakkaamalla nuijallaan pöytään.

”Kun täällä puheenvuoro pidetään, niin koetetaan välttää sellaista yhtäaikaista kommentointia. Välihuudot ovat sallittuja”, Haatainen totesi Lindtmanin puheenvuoron jälkeen. Haataisen toppuuttelu ei kuitenkaan auttanut, vaan mökä jatkui koko lähetekeskustelun ajan.

Sinänsä välihuudoissa ei ole mitään pahaa, ja ne ovat tärkeä osa eduskuntakeskustelua. Hyvä välihuuto on lyhyt ja ytimekäs tokaisu puheenvuoron keskelle. Se on usein hauska ja oivaltavakin. Parhaimmillaan niiden avulla salissa syntyy jopa minidebatteja.

Tarkoitus ei kuitenkaan ole puhua toisen päälle.

Haataisen mukaan välihuutojen tyylilaji on viime aikoina muuttunut. Ne ovat pidentyneet ja muuttuneet monissa tapauksissa nimenomaan päälle puhumiseksi ja tahalliseksi puhujan häiritsemiseksi.

”Päälle puhuminen ei ole välihuutamista. Välihuutoja sietää opetella, jos ei osaa”, Haatainen sanoo.

Haatainen kertoo, että puhemiehistö on saanut kansalaisilta paljon palautetta kansanedustajien huonosta käytöksestä.

”Pahinta mölyäminen on aina silloin, kun tv-kamerat ovat päällä”, Haatainen sanoo. Hän harmittelee, että kansalaiset saavat television välityksellä eduskuntatyöstä ja politiikasta huonon kuvan.

Haatainen arvelee, että puhekulttuurin muutoksen taustalla on sosiaalinen media. Somekeskusteluiden ärhäkkyys ja toimintatavat ovat levinneet myös täysistuntoon.

”Toivon, että salissa puhuttaisiin asioista. Saa perustella, väitellä ja argumentoida. Saa kiihtyäkin, mutta pitää silti olla asiallinen”, Haatainen sanoo.

Moni edustaja tuntuu Haataisen mukaan ajattelevan, että mitä kovempaa huutaa, sitä enemmän saa näkyvyyttä ja voimaa sanomisiinsa.

”Turha metelöiminen ei kuitenkaan kuulu eduskuntaan. Se on vastoin arvokasta käyttäytymistä.”


Niin, se arvokas käyttäytyminen. Käsite kuulostaa jotenkin vanhahtavalta, mutta kyse ei ole puhemiehistön pönötysinnosta vaan Suomen perustuslaista. Sen 31. pykälässä todetaan: Kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä.

Se on tärkeä kirjaus. Mutta olennainen on myös sitä edeltävä lause samaisessa pykälässä. Se kuuluu näin: Kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista ­asioista sekä niiden käsittelystä.

Näiden kahden lauseen suhdetta on jouduttu viime aikoina eduskunnassa pohtimaan.

Kansanedustajalla on vapaus puhua, mutta tätä vapautta on rajattu siten, että esiintymisen pitää olla vakaata ja arvokasta.

Poliisilla on käynnissä esitutkinta, jossa selvitetään, ovatko kristillisdemokraattien Päivi Räsänen, sosiaalidemokraattien Hussein al-Taee ja perussuomalaisten Juha Mäenpää syyllistyneet kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen sai lokakuun puolivälissä käräjä­oikeudesta tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Päivi Räsäsen ja Hussein al-Taeen osalta epäily ei liity suoraan eduskuntatyöhön, sillä molempien kiihotukseksi epäillyt kommentit on julkaistu sosiaalisessa mediassa. Tynkkysen Facebook-kirjoitus oli julkaistu ennen hänen kansanedustajaksi valitsemistaan. Myös al-Taeen kirjoitukset ovat peräisin ajalta ennen kuin hän oli kansanedustaja.

Mäenpään kohdalla sen sijaan kyse on hänen puheenvuorostaan kansanedustajana eduskunnan täysistunnossa.

Näin ollen asia koskee mitä suurimmassa määrin eduskuntaa.

Juha Mäenpää käytti kesäkuussa turvapaikanhakijoita käsittelevän puheenvuoron, jossa hän viittasi hallitusohjelman kirjaukseen vieraslajien torjunnasta. Mäenpään tulkittiin rinnastaneen islaminuskoiset turvapaikanhakijat vieraslajeihin.

Juho Eerola johti tuolloin istuntoa, mutta ei saman tien huomauttanut Mäenpäätä puhetavasta.

”Vasta jälkeenpäin selvisi, että tällainen puheenvuoro on käytetty. Pyysin, että Mäenpää tulee käymään”, Haatainen sanoo.

Haataisen mukaan puhemiehistön puhuttelussa tehtiin Mäenpäälle selväksi, että vieraslajeihin vertaaminen oli sopimatonta eikä kuulu kansanedustajan arvokkaaseen käyttäytymiseen.

Sittemmin joku teki Mäenpään puheista rikosilmoituksen ja Helsingin poliisi aloitti asiassa esitutkinnan.

Oikeudellinen prosessi on mutkikas. Kun poliisi saa esitutkinnan valmiiksi, asia menee valtakunnansyyttäjänvirastoon harkittavaksi. Syytteen nostaminen ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista, koska kansanedustajilla on eduskunnassa perustuslain takaama laaja sananvapaus.

Siksi päätös Mäenpään mahdollisesta syytteestä tehdään eduskunnassa. Perustuslakivaliokunta tekee asiasta mietinnön, jonka jälkeen asiasta äänestetään täys­istunnossa. Syytteen nostaminen edellyttää äänestyksessä viiden kuudesosan enemmistöä.

Tilanne on hyvin poikkeuksellinen. Itsenäisen Suomen historiassa on ollut vastaava tilanne vain kolme kertaa aiemmin.

Vuonna 1932 kansanedustaja Kaarlo Räisänen esitti hallitukselle kysymyksen Tammisaaren pakkotyölaitoksen oloista. Räisänen kertoi kysymyksessään laitoksen vartijoiden syyllistyneen vakaviin rikoksiin, muun muassa pahoinpitelyyn, joka johti poliittisen vangin kuolemaan.

Vartijat pyysivät eduskunnalta oikeutta asettaa Räisänen syytteeseen kunnianloukkauksesta.

Perustuslakivaliokunta puolsi ponnessaan suostumuksen antamista syytteen nostamiseksi, jotta Räisänen voisi todistaa väitteidensä totuudenmukaisuuden. Täysistunnosta ei kuitenkaan löytynyt viiden kuudesosan enemmistöä.

Seuraavan kerran samassa tilanteessa oltiin vuonna 1947. Silloin eräs liikemies pyysi eduskunnalta suostumusta edustaja Lauri Järven asettamiseksi syytteeseen herjauksesta. Järvi oli eduskunnassa esittämässään lausunnossa kritisoinut valtiollista poliisia ja sen kustannuksia. Perustuslakivaliokunta ei puoltanut suostumuksen antamista syytteen nostamiseksi, eikä se myöskään saanut kannatusta täysistunnossa.

Kolmas tapaus on vuodelta 1979. Eräs yritys ja sen toimitusjohtaja hakivat suostumusta kansanedustaja Mikko Ekorren asettamiseksi syytteeseen. Ekorre oli kirjallisessa kysymyksessään todennut yrityksen laiminlyöneen toistuvasti työ­suojelumääräyksiä. Perustuslakivaliokunta ei puoltanut syytettä, ja kielteinen kanta hyväksyttiin äänestyksettä täysistunnossa.

Eduskuntapuheet eivät ole siis koskaan johtaneet syytteen nostamiseen.

Ja tuskin niin käy Mäenpäänkään tapauksessa, sillä onhan perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho jo etukäteen ilmoittanut, etteivät he aio äänestää syytteeseen asettamisen puolesta. Perussuomalaisilla on 39 kansanedustajaa, joten he pystyvät yksinkin estämään viiden kuudesosan enemmistön muodostumisen.

Haataisen mukaan prosessi on joka tapauksessa tärkeä viedä läpi. Hän korostaa, ettei eduskunta tee Mäenpään asiassa rikosoikeudellista harkintaa. ”Eduskunta arvioi eduskuntatyön arvokkuuden pohjalta, mikä on hyväksyttävää.”

Mutta mitä se arvokkuus käytännössä tarkoittaa?

Sinänsä sille ei ole mitään yksiselitteistä määritelmää.

”Sille, mitä vakaa ja arvokas esiintyminen vaatii, ei voida esittää mitään yleistä, saati muuttumattomana pysyvää tunnusmerkistöä”, kirjoittaa valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén kirjassaan Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä.

Historiastakaan ei oikein voi vetää selkeitä oikeudellisia linjauksia, sillä tapakäsitykset ja arvostukset muuttuvat ja elävät ajassa. Näistä arvostuksista riippuu se, mitä pidetään toista ihmistä loukkaavana esiintymisenä.

Perustuslain mukaan kansanedustajan pitää olla ”loukkaamatta toista henkilöä”. Puhutaan siis yksikössä yksittäisestä henkilöstä. Hidénin mukaan tämän säännöksen piiriin kuuluvat silti myös jotain väestöryhmää loukkaavat lausumat.

”Onhan tämä asia ihan päivänselvä”, Tuula Haatainen sanoo. ”Jos yhdistää puheenvuorossa muualta tulleet ja vieraslajit, niin puheenvuoro on sopimaton ja vastoin perustuslain määritelmää.”

Haataisen mukaan arvokkuuden määrittelemisen ei pitäisi olla kovin vaikeaa. ”Sehän tulee jo ihan koti- ja koulukasvatuksesta. Ei saa kiroilla, ei saa syyttää toista valehtelusta, ei saa panetella. Eikä saa tietenkään lietsoa vihaa toisia ihmisryhmiä kohtaan.”

Haataisen mukaan kyseessä on politiikan tärkein asia eli luottamus.

”Sitä luottamusta pitää eduskuntaan valittujen ihmisten vaalia. Siksi on tiettyjä sääntöjä, joiden mukaan pitää mennä. Siksi tarvitaan rajojen vetämistä.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Huuhkajat otti vahvan otteen EM-paikasta: tilanne 1–0 ensimmäisen puoliajan jälkeen – HS seuraa hetki hetkeltä EM-karsintaottelua

    2. 2

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    3. 3

      Eturauhassyöpään suhtaudutaan liian huolettomasti, sanoo syöpälääkäri – Vessakäynnit voivat paljastaa ensimmäiset oireet

    4. 4

      Salaperäinen raportti turvallisuusuhista kuohuttaa Britanniassa – Boris Johnson väisteli kysymystä pimittämisestä

    5. 5

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    6. 6

      HS seuraa fanijuhlia: Maali villitsi Huuhkajien kannattajat, nyt mennään kisoihin!

    7. 7

      Jari Sillanpää saa syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksi­käytöstä – ”Elämä jatkuu ja minulla on puhtaat jauhot pussissa”, laulaja kommentoi Iltalehdelle

    8. 8

      ”Materialismi on tämän yhteiskunnan juttu” – Seinäjoelle avattu kauppakeskus ajoi pohjalaiset hurmioon

    9. 9

      Valkean aavikon alta löytyi jääkautinen salaisuus – maan alta erottuvat yhä mammuttien ja niitä metsästäneiden ihmisten jalanjäljet

    10. 10

      Trumpin Wikileaks-yhteysmies Roger Stone tuomittiin syylliseksi seitsemään rikokseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jari Sillanpää saa syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksi­käytöstä – ”Elämä jatkuu ja minulla on puhtaat jauhot pussissa”, laulaja kommentoi Iltalehdelle

    2. 2

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    3. 3

      Notre Damen uusi julkisivu kuumentaa tunteita Ranskassa – remontista vastaava kenraali käski arkkitehtiä ”tukkimaan turpansa”

    4. 4

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    5. 5

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    6. 6

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    7. 7

      Eturauhassyöpään suhtaudutaan liian huolettomasti, sanoo syöpälääkäri – Vessakäynnit voivat paljastaa ensimmäiset oireet

    8. 8

      HS:n erikois­artikkeli näyttää, miten Suomen maalit EM-karsinnoissa ovat syntyneet – Teemu Pukin maaleissa toistuu yksi kaava

      Tilaajille
    9. 9

      Ihan tavallinen suomalainen suku­juhla oli Yasu Jukkolalle suuri järkytys – sen seurauksena Etiopiasta adoptoitu orpo toi twerkkauksen Suomeen

      Tilaajille
    10. 10

      Malesialaiskoneen alasampumisen tutkijat julkaisivat äänitteitä Ukrainan separatistien ja Venäjän upseerien puhelinkeskusteluista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuomas Uutela ja Ilkka Mannikainen saattavat lentää monta tuntia vain käydäkseen vessassa toisessa maassa – He harrastavat lentopisteiden keräämistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    3. 3

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    4. 4

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    5. 5

      Matka mystiselle erämaajärvelle – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miksi Inarijärven kauneus kerää ylistystä maailmalla

      Tilaajille
    6. 6

      HS:n reportaasi Kanadasta: Näin kävi, kun maa laillisti kannabiksen – pimeä markkina voi hyvin, ja moni kaipaa menneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Tässä on uusi Olympiastadion – Kosketa ainutlaatuisia panoraamakuvia ja katso, miltä uusittu stadion näyttää

      Tilaajille
    8. 8

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    9. 9

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    10. 10

      Mistä Maria Nordinin kiistellyssä kurssissa on kyse? Materiaaliin perehtynyt asiantuntija kertoo, mikä teki sisällöstä vaarallisen

    11. Näytä lisää