Sunnuntai

Junkkari: Keskustalaiset pohtivat, miten Kelan tulevasta pää­johtajasta saataisiin edes hitusen kepulainen

Kansaneläkelaitoksen uusi pääjohtaja on määrä valita tiistaina iltapäivällä Kelan valtuuston kokouksessa. Marko Junkkari kertoo, mitä politiikassa ja taloudessa todella tapahtuu.

Eduskunnan 200 kansanedustajaa käyttävät ylintä lainsäädäntövaltaa Suomessa. Heidän lisäkseen eduskunnasta löytyy vielä yksi ylimääräinen edustaja, jolla on todella paljon valtaa.

Hän on nimeltään On Sovittu.

Tästä kansan­edustajasta numero 201 kertoi viestinnän professori Osmo A. Wiio toimittaja Aarno Laitisen vuonna 1982 ilmes­tyneessä Musta monopoli -kirjassa.

Vuodet 1975–79 kansanedustajana toiminut Wiio otti kirjan mukaan lainsäätäjän hommat tosissaan ja yritti ahkerasti viedä esityksiä eteenpäin. Mutta aina kun Wiio yritti, häntä tultiin toppuuttelemaan ja korvaan kuiskutettiin sanapari ”on sovittu”. Tällä tarkoitettiin, että anna olla, asiasta on sovittu jo jossain toisaalla pienemmässä porukassa.

Wiio tuli siihen tulokseen, että salaperäinen edustaja On Sovittu itse asiassa päättää eduskunnassa kaikesta.

Vaikka Wiion kokemukset ovat 40 vuoden takaa presidentti Urho Kekkosen ja hänen perässähiihtäjiensä ajoilta, ei politiikka ole välttämättä suuresti muuttunut. Vastahan kansanedustaja Elina Lepomäki (kok) valitti, että kokoomuksen vallanpitäjät mahtuvat yhteen tilataksiin.

Jokin saattaa kuitenkin nykyisin olla toisin.

Kansaneläkelaitoksen eli Kelan uusi pääjohtaja selviää alkavan viikon tiistaina, kun eduskunnan nimittämät 12 Kela-valtuutettua kokoontuvat yleiskokoukseensa tekemään esitystään asiasta. Varsinaisen nimityksen tekee tasavallan presidentti sosiaali- ja terveysministerin esityksestä.

Olen syksyn mittaan yrittänyt hahmottaa, mitä lehmänkauppoja Kelan valintaprosessissa on tehty ja mitä valinnasta on puolueiden kesken sovittu.

Eipä ole oikein hahmottunut. Sen verran sekavaa on ollut.

Nyt jo kuitenkin tiedetään, että seuraava pääjohtaja ei ole keskustalainen.

Se on historiallinen muutos.

Kela on vuosikymmeniä ollut keskustan poliittinen läänitys. Kelan pääjohtajina ovat toimineet maalaisliitto/keskustan V. J. Sukselainen vuosina 1954–1971, Jaakko Pajula 1971–1993, Pekka Tuomisto 1993–2000, Jorma Huuhtanen 2000–2010, Liisa Hyssälä 2010–2016 ja Elli Aaltonen 2017–2019. Aaltosella ei ole puolueen jäsenkirjaa, mutta hän on luonnehtinut itseään ”alkiolaiseksi keskustalaiseksi”.

Monet ovat iloisia Kelan keskustahegemonian päättymisestä ja toivovat, että Liisa Hyssälän valta Kelassa vähitellen taittuisi. Vaikka Hyssälä ei ole vuosiin ollut Kelan pääjohtaja, hän kuulemma edelleen etänä ohjaa viraston toimintaa.

Kelan pääjohtajan paikkaa haki 40 henkilöä, joista kuusi valittiin haastatteluihin. He olivat sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Outi Antila, entinen Sdp:n kansanedustaja Ilkka Kantola, Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala, Husin professori Lasse Lehtonen, Kelan kakkosjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.

Kelan valtuutettujen työvaliokunta haastatteli kuusikon ja esitti viime viikolla valtuutettujen yleiskokoukselle, että Kelan seuraavaksi pääjohtajaksi valittaisiin Lasse Lehtonen tai Hanna Tainio.

Jompikumpi heistä on todennäköisesti Kelan seuraava pääjohtaja, mutta sekään ei ole vielä täysin varmaa. Kelan valtuutetut voivat tiistain yleiskokouksessa esittää pääjohtajaksi ketä tahansa muutakin paikkaa hakenutta – jos ehdokas vain täyttää muodolliset pätevyysvaatimukset.

Hanna Tainio on Sdp:n entinen kansanedustaja. Lasse Lehtonen on puolestaan puoluepoliittisesti sitoutumaton, mutta häntä on luonnehdittu aatemaailmaltaan yleisporvarilliseksi.

Tainio on ennakkoarvioiden mukaan vahvoilla. Jos hallituspuolueiden valtuutetut tukevat yhtenä rintamana Tainiota, hän tulee valituksi. Onhan Sdp:llä kolme valtuutettua, keskustalla kaksi, vihreillä yksi ja vasemmistoliitolla yksi. Näin ollen Tainio voittaisi äänin 7–5, sillä perussuomalaiset todennäköisesti äänestävät Lehtosta kolmella äänellä ja kokoomus kahdella.

Keskusta on valinnassa siis vaa’ankielenä. Jos se lipeää hallitusrintamasta porvaripuolelle, Lehtonen tulee valituksi.

Keskustan puheenjohtajalle Katri Kulmunille tilanne on hankala.

Ensinnäkin keskusta menettää keskeisimmän virkapaikkansa Kelan – mikä on jo itsessään tuoreelle puheenjohtajalle kolaus. Ja jos keskustalaiset sen lisäksi päätyvät äänestämään Kelan johtoon sosiaalidemokraatin, niin olisihan sillä melkoinen historiallinen symbolimerkitys. Ovathan Sdp ja keskusta tapelleet keskenään jo sata vuotta viljelijäväestön ja palkansaajien eduista.

Keskusta on läpi historian painottanut Kelan maksamaa perusturvaa, sillä sen piirissä ovat kaikki kansalaiset – myös viljelijät. Sdp ja ammattiyhdistysliike ovat puolestaan korostaneet palkansaajien ansiosidonnaisia etuja.

Jos demari nousisi keskustan ideologiseen ytimeen Kelan pääjohtajaksi, ja vieläpä keskustan tuella, olisihan se tavatonta.

Vaikka olen viime aikoina yrittänyt lietsoa keskustalaisia päivittelemään Kelan historiallista käännettä, he ovat suhtautuneet asiaan aika rauhallisesti.

Kela on merkittävä laitos. Se maksaa vuosittain sosiaaliturvaetuuksia noin 15 miljardilla eurolla, ja sillä on keskeinen rooli tulevassa sosiaaliturvauudistuksessa. Ilmeisesti Kela ei kuitenkaan enää herätä keskustassakaan valtavia poliittisia intohimoja. Sitä paitsi keskustan ja Sdp:n ajamat sosiaaliturvamallit ovat nykyisin aika lähellä toisiaan.

”Yritämme selvitä Kela-asiasta mahdollisimman vähillä mainevaurioilla”, eräs keskeinen keskustapäättäjä sanoi. Hän myönsi, että omaa ehdokastaan he eivät enää pysty millään ilveellä saamaan Kelan johtoon.

Keskustalainen Hannu Rossilahti karsiutui jo haun alkuvaiheessa eikä päässyt kuuden haastatellun joukkoon. Keskustan tukema Päivi Laajala pääsi mutta oli tiettävästi työvaliokunnan haastatteluissa niin innoton, että heräsi epäily, pyrkiikö hän tehtävään tosissaan.

Näyttääkin siltä, että Kelan pääjohtajan nimityksestä ei ollut etukäteen sovittu hallituspuolueiden kesken. Jos asiasta olisi sovittu hallitusneuvotteluissa, keskusta olisi varmaankin vaatinut ja saanut paikan itselleen. Sillähän oli neuvotteluissa vahva vipuvarsi, kun Sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen oli pakko saada heidät mukaan hallitukseen.

Tarkoittaako tämä sitä, että poliittiset lehmänkaupat ja virkanimitysten suhmurointi olisivat jäämässä historiaan?

Tuskinpa.

Keskustan edellinen puheenjohtaja Juha Sipilä julisti ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja, että poliittisten virkanimitysten aika on ohi. Se jäi tyhjäksi puheeksi, sillä nimitykset jatkuivat hänen pääministerikaudellaan ihan entiseen tahtiin. Kuten tälläkin kaudella.

Sdp on tiettävästi määritellyt vaalikauden tavoitteekseen mahdollisimman monen demarin nimittämisen virkakoneistoon.

Mutta jonkinlainen muutos politiikassa on tapahtumassa. On Sovittu ei enää hallitse päätöksentekoa entiseen tapaan.

Syynä ei kuitenkaan taida olla puolueiden moraalinen ryhtiliike vaan politiikan muuttuminen. Puoluekenttä on pirstaloitunut, ja puolueiden voimasuhteet ovat tasoittuneet. Kun kolmen suuren sijaan on viisi keskisuurta puoluetta, asioista ei enää pysty sopimaan yhtä helposti sulle, mulle, tolle -periaatteella.

Myös puolueiden keskinäinen luottamus tuntuu viime vuosina rapautuneen.

Kulttuurin muutosta kuvaa se, että pääministeri Antti Rinne kertoi kesäkuussa eduskunnan täysistunnossa luottamuksellisista keskusteluista, joita hän oli käynyt kokoomuksen Petteri Orpon kanssa hallitustunnusteluiden yhteydessä. Tai se, että Rinne paljasti elämäkerrassaan Juha Sipilän kosiskelleen öisessä ja salaisessa hotellihuonetapaamisessa demareita hallitukseen kokoomuksen tilalle kesällä 2017.

Useampikin keskustalainen on taustakeskusteluissa ehtinyt pohtia, uskaltaako pääministerille kertoa mitään luottamuksellista, kun se tuntuu olevan pian julkisuudessa.

Lehmänkaupoista on vaikea sopia, jos ei luota sopimuskumppaniin.

Keskusta on siitä hauska puolue, että vaikka miten koetellaan ja tulee takkiin, aina puolue tuntuu pomppaavan takaisin pystyyn. Eikä se ole täysin heittänyt hanskoja tiskiin Kelankaan suhteen.

Viime päivinä keskustassa on kuulemma virinnyt idea ajaa tiistain kokouksessa Outi Antilaa Kelan johtoon.

Tämä tuskin onnistuu, mutta ainahan voi yrittää.

Ylijohtaja Antila on sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston päällikkö ja pitkän linjan virkamies. Hän hävisi vuonna 2016 Kelan pääjohtajapaikan arvalla Elli Aaltoselle. Silloin Antilan takana olivat kokoomus ja perussuomalaiset.

Antila ei siis ole keskustalainen, mutta keskustalaiset ovat nyt havainneet, että Antila työskenteli 1990-luvun alussa pari vuotta lakimiehenä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitossa (MTK).

Kepudemagogit ilmeisesti toivovat pystyvänsä tupailloissa vakuuttamaan, että MTK-taustansa vuoksi Antila on kuitenkin ainakin pikkuisen keskustalainen.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kristillisiltä vaikuttajilta kannanotto Räsäsen puolesta: ”Kaikki muut paitsi kristityn mielipiteet sallittuja”

    2. 2

      Ammattiliitot: Työnantajat vaativat uusiin työehto­sopimuksiin ”törkeitä” muutoksia, jotka murentavat työntekijöiden asemaa

    3. 3

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    4. 4

      Kotiväkivalta lisääntyi Venäjällä, kun sitä säätävä laki lieveni – HS:n erikoisartikkelissa tavataan naisia, joilta tatuoijat ovat piilottaneet arvet

      Tilaajille
    5. 5

      Trumpin twiittailu kesken virka­rikos­kuulemisen hämmensi niin republikaaneja kuin todistajaakin: ”Tuo on todella uhkaavaa”

    6. 6

      Katsojien ryntääminen kentälle tuo Suomelle rangaistuksen, mutta mikään sanktio ei pudota Huuhkajia EM-kisoista

    7. 7

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    8. 8

      Turkin karkottama Isis-vaimo saapui Saksaan ja otettiin kiinni heti lento­kentällä

    9. 9

      Lontoolaisessa luksus­hotellissa kaupiteltiin tällä viikolla ”kultaisia passeja” EU:n varoituksista huolimatta

    10. 10

      Anna Rahikaisen lapsuudessa sattui traaginen onnettomuus, ja nyt hän kammoaa vanhoja autoja – HS:n lukijat kertovat peloista, jotka ovat periytyneet lapsuudesta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kotiväkivalta lisääntyi Venäjällä, kun sitä säätävä laki lieveni – HS:n erikoisartikkelissa tavataan naisia, joilta tatuoijat ovat piilottaneet arvet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    3. 3

      Katsojien ryntääminen kentälle tuo Suomelle rangaistuksen, mutta mikään sanktio ei pudota Huuhkajia EM-kisoista

    4. 4

      Trumpin twiittailu kesken virka­rikos­kuulemisen hämmensi niin republikaaneja kuin todistajaakin: ”Tuo on todella uhkaavaa”

    5. 5

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    6. 6

      Ammattiliitot: Työnantajat vaativat uusiin työehto­sopimuksiin ”törkeitä” muutoksia, jotka murentavat työntekijöiden asemaa

    7. 7

      Anna Rahikaisen lapsuudessa sattui traaginen onnettomuus, ja nyt hän kammoaa vanhoja autoja – HS:n lukijat kertovat peloista, jotka ovat periytyneet lapsuudesta

      Tilaajille
    8. 8

      Huuhkajilla on vielä iso panos Kreikka-ottelussa, voitolla voisi tulla todellinen lottopotti EM-kisalohkojen arvonnassa

    9. 9

      Kristillisiltä vaikuttajilta kannanotto Räsäsen puolesta: ”Kaikki muut paitsi kristityn mielipiteet sallittuja”

    10. 10

      Halveksittu ”laitapuolen Lönnrot” asui siltojen alla ja tallensi Kallion kadunmiesten ja -naisten elämää kaunistelematta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    2. 2

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    3. 3

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    4. 4

      Matka mystiselle erämaajärvelle – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miksi Inarijärven kauneus kerää ylistystä maailmalla

      Tilaajille
    5. 5

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    6. 6

      HS:n reportaasi Kanadasta: Näin kävi, kun maa laillisti kannabiksen – pimeä markkina voi hyvin, ja moni kaipaa menneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Tässä on uusi Olympiastadion – Kosketa ainutlaatuisia panoraamakuvia ja katso, miltä uusittu stadion näyttää

      Tilaajille
    8. 8

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    9. 9

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    10. 10

      Aivot, mielenterveys, sydän, keuhkot – Kolme asiantuntijaa kertoo, mitä kannabiksen vaikutuksista terveyteen todella tiedetään

      Tilaajille
    11. Näytä lisää