Rampavoimalla

Lavan ottaa haltuun MC Cepari eli Mika Leminen, jota nyppii, kun vammaisista puhutaan ”heikompina”.

Julkaistu: , Päivitetty:

Natsi-Saksan eugeniikkaohjelman Aktion T4:n tarkoituksena oli hävittää ”elinkelvoton elämä”. Vammaisia, fyysisesti epämuodostuneita ja psyykkisesti sairaita pidettiin hyödyttöminä yhteiskunnalle. Tästä syystä vuosina 1939–1945 Saksassa surmattiin lähes 300 000 ihmistä. Hirvittävistä julmuuksista puhuttiin armomurhana.

”Siitä ei hirveästi historian tunneilla puhuta”, sanoo Mika Leminen.

Lemisen mielestä asiasta pitäisi puhua. Vammaisvihaa eli ableismia, josta natsien eugeniikkaohjelmakin kumpusi, esiintyy hänen mukaansa yhä. Myös Suomessa.

Leminen tuntee asian nahoissaan, sillä hän on cp-vammainen. Hänen vammansa johtuu synnynnäisestä vauriosta aivoissa ja vaikeuttaa tahdonalaisten liikkeiden suorittamista.

Myös puheen tuottamiseen osallistuvat lihakset toimivat puutteellisesti.

Silti 23-vuotias Leminen räppää. Nimibiisissään rap-artisti MC Cepari esittelee itsensä näin:

Mulla on CP eli kaikenlaista nähnyt

Välil tuntuu et on ihme et oon täs nyt

Kaikkee paskaa saanut niskaan

Siihen tottunut mutta myös dissaamaan



Cp-vamman nimi tulee englannin sanoista cerebral palsy. Se on sikiön tai pienen lapsen aivoille tapahtunut pysyvä vaurio. Diagnoosin cp-oireyhtymästä saa Suomessa vuosittain yli sata lasta.

Vamma vaikuttaa liikkeen säätelyyn ja asentoon asettumiseen. Joillain on pieni toimintahäiriö, joillain vakava liikuntavamma.

Näiden ihmisten asioista puhutaan Mika Lemisen mielestä yleensä sävyyn, joka aliarvioi puheiden kohteet.

”Vammaisilla on kaksi roolia: heidät esitetään joko säälittävinä uhreina tai jalustalle nostettuina sankareina, jotka ylittävät vammansa.”

Leminen saa kylmiä väreitä kuullessaan, kun esimerkiksi poliitikko viittaa vammaisiin niin, että sanoo olevansa ”heikompien puolella”.

”Puheesta kuultaa ajatus, että vammaiset ovat alempiarvoisia. Se ei eroa loppujen lopuksi heikompi aines -puheesta.”

Leminen alkoi kirjoittaa riimejä jo lu­kiolaisena. Viime tammikuussa, kun ammattikorkeakouluopinnoilta jäi aikaa, hän meni Linda-Maria Roineen eli rap-artisti Mercedes Bentson vetämään räppityöpajaan itähelsinkiläiselle nuorisotalolle ja esitti siellä kappaleensa Aktion T4:

Eilen olin baarissa ja sinne tuli natsi

En ollut humalassa,

en vain nähnyt sinne asti

Selkäni takaa kuunteli,

kun takeltelin ääneen

Sen jälkeen mua puukotti,

sieg heil huusi ääneen.

Kansallissosialismi se mut listi.

Kansallissosialismi se mut listi

Roine innostui ja lupautui Lemisen mentoriksi.

Nyt Leminen julistaa ”rampavoimaa”. Artistinimeensä MC Cepari hän päätyi siksi, että halusi ottaa vammaisten haukkumasanan omaan käyttöönsä. Aivan kuten mustat räppärit ottivat haltuunsa rasistisen n-sanan.

Leminen arvioi, että yhteiskunnallinen keskustelu vammaisista on muuttunut viime aikoina hivenen parempaan suuntaan, kun vammaiset itse ovat saaneet puhetilaa. Osoituksena siitä on esimerkiksi Yle Puheella esitettävä Vammaiskultti-radio-ohjelma, jota juontavat cp-vammaiset runoilijat ja taiteilijat Jenniina Järvi ja Julianna Brandt.

”Mutta keskustelua tarvitaan paljon enemmän. Se, että vammaisuus näennäisesti hyväksytään, ei paljon lämmitä.”

Leminen kertoo itse olleensa aina ”aikalailla sinut” itsensä kanssa.

”Mutta ulkomaailman palaute on joskus tuntunut kauhealta.”

Hän räppää aiheesta kappaleessaan Kyllästynyt häpee.

Sisäistetty ableismi

Ei oo mikään vitsi

Se hallitsee sun toimintaa

Saattaa saattaa sut kuolemaan

Aion päästä eroon siit

Muista tyypeistä viis.

Sisäistetyllä ableismilla Leminen tarkoittaa sitä, että vammaiset oppivat vihaamaan itseään, kun vammattomuus on normi. ”Kun yhteiskunta toitottaa sitä, omat aivotkin rupeavat toistamaan sitä. Et ole yhtä hyvä kuin muut, et pysty tuohon etkä tähän, et ole olemassa, sinulla ei ole oikeuksia. Silloin on pirun vaikeaa oppia hyväksymään itsensä.”

Vammaiset nähdään ensisijaisesti vammansa, ei muiden yksilöllisten ominaisuuksiensa kautta, sanoo Leminen. Se johtaa helposti ulkopuolisten sääliin. Hän sanoo törmänneensä tällaiseen asenteeseen viimeksi pari viikkoa sitten Helsingin keskustassa baarissa, kun hän oli liikkeellä vammattomien kavereidensa kanssa.

”Tuntematon mies tuli töksäyttämään, että ’hei, ootsä vammanen’. Menin hämilleni, mutta päätin olla kohtelias ja sanoin, että joo, mulla on cp-vamma. Kun menin porukkani luokse, mies seurasi, istui viereeni ja yritti alkaa bondailla, että vähän hienoa, että olet baarissa.”

Lemistä tilanne ärsytti. Mies taputteli häntä olkapäälle aivan kuin olisi halunnut ilmaista tukensa ”urhealle vammaisparalle”, jolla täytyi olla vaikeaa.

”Saman tien ajatellaan, että elämäni on ihan paskaa, koska minulla on vamma. Mikä hän oli minua säälimään, kun ei tiennyt mitään minusta.”

Leminen on huomannut monen olettavan myös, että häneen saa koskea, koska hän on vammainen.

”Ja jos olisin vammainen nainen, joutuisin kohtaamaan sitä vielä enemmän.”

Monesti vammaisiin suhtaudutaan holhoavasti ja lapsenomaisesti. Leminen huomauttaa, että seksuaalisuuden alueella se johtaa usein siihen, että vammaiset nähdään aseksuaaleina. ”Tai sitten heitä fetisoidaan, varsinkin vammaisia naisia.”


Mika Leminen syntyi vuonna 1995 Yhdysvaltain Wisconsinissa. Hänen isänsä työskenteli siellä suomalaisen teollisuusyrityksen johtotehtävissä. Kun Leminen oli kolme, perhe muutti takaisin Suomeen ja Kellokoskelle.

Leminen kävi peruskoulunsa tavallisessa luokassa. Ala-asteella hänellä oli luokassa oma avustaja ja puhekone. Kun Lemisen puhe rupesi puheterapian ansiosta paranemaan, kone jäi pois. Hän kävi viikoittain myös fysioterapiassa ja toimintaterapiassa.

”Pitääks taas mennä”, hän sanoo ajatelleensa. Mutta harjoittelu tuotti tulosta. Lemisen oikeassa jalassa oli jäykkyyttä ja hienomotoriikan puutetta, eikä hän päässyt portaita ylös. Nykyisin hän pystyy kiipeämään portaita ja kävelemään melko vaivattomasti.

Musiikki kuului koko Lemisen perheen elämään. Hänen isänsä keräilee kitaroita ja on soittanut monessa bändissä – rockia, big band -musiikkia. Leminen löysi itse myös metallin ja punkin.

Hän alkoi tehdä sanoituksia ja kokeili säveltämistä tietokoneohjelmilla. Guitar Hero -musiikkipeli herätti halun opetella soittamaan.

”Oikea käsi on tällainen”, Leminen sanoo ja näyttää spastisiksi kutsuttuja lihasjäykkiä sormiaan. ”Kitara oli hankala, koska plektra ei pysynyt kädessä, mutta bassoa saattoi soittaa ilman plektraakin.”

Leminen meni bassotunneille. Metallican basisti Cliff Burton oli yksi idoleista.

Levynsä nimikappaleessa Leminen räppää olleensa kouluikäisenä ”aivan sekasin”. Olihan hän sitäkin, ja yksinäinen. Yläasteella Lemistä alettiin kiusata. Vammaansa hän pitää siihen ”osasyynä”.

”Tulevaisuus vaikutti ihan toivottomalta. Oli sellainen olo, että en löydä ketään ja kuolen yksin.”

Sitten löytyi vihainen rap. Leminen samaistui voimakkaasti Eminemiin.

Eminem on kaikkien aikojen suosituin rap-artisti mutta myös henkisesti haavoittunut detroitilainen yksinhuoltajaäidin poika, joka todisti valkoisena tulokkaana kykyjään mustien alueella rap-battleissa.

”Eminem haistatti paskat vähän joka puolelle biiseissään, mutta älykkäästi ja nokkelasti. Olisin halunnut itsekin pystyä sanomaan kiusaajilleni vastaan. Olin siihen aikaan tosi vihainen.”


Battle rap oli tullut 2000-luvun alussa myös Suomeen. Räppärit kisasivat riimien improvisoinnissa ja yrittivät räpätä toisensa suohon.

Se upposi Lemiseen täysin.

”Ei haitannut, jos ei ollut liikunnallisesti etevä ja fyysisesti voimakas. Millään muulla ei ollut väliä kuin sillä, että on nokkelampi kuin toinen ja heittää parempaa läppää. Se oli voimauttavaa.”

Tunnettuja vammaisia artisteja on Suomessa muutamia. On kuuro räppäri Signmark, kehitysvammainen räppäri MC Koo ja puhevikainen battleräppäri Keijo Usum.

Mutta erityisesti kehitysvammaisten miesten punkbändistä, Pentti Kurikan nimipäivistä, tuli Lemiselle merkittävä. Ennen heitä hän oli ajatellut, ettei voisi puhevammansa takia esittää itse biisejään.

”Pentti Kurikan nimipäivien takia asenteeni alkoi muuttua. Esimerkin voima on valtava. Kunnioitan heitä valtavasti.”

Rapin mieskuva on Lemiselle ristiriitainen. Miesräppärit riimittelevät naisista, autoista, rahasta ja (väki)vallasta. Suurin osa heistä on Suomessa vammattomia, valkoisia heteroita, joilla on etulyöntiasema kaikessa.

MC Cepari kritisoi miesten jaottelua alfoihin ja betoihin ja sanoo biisissään: ”En voi olla sun Superman.”

Eivät kaikki muutkaan aina machoile, muistuttaa Leminen. On syvällisiä lauluja miesten ongelmista, kuten Nikke Ankaran Värifilmi, jossa hän kertoo mielenterveysongelmistaan.

”Ja on sadboi-trendi, jossa miehet laulavat lähinnä suruistaan.”

Leminen uskoo muutoksen olevan käynnissä. Ehkä missään ei kohta tarvitse olla superman. Myös rapin ja hiphopin mieskuva muuttuu, kun sitä muutetaan.

Forssalainen räppäri MC Rivo julkaisi keväällä kappaleen, jossa käytti vammaista haukkumasanana. Leminen vastasi hänelle omassa kappaleessaan Skenen nälkäisin mies.

Aika paska raita,

laita vammaisläpät helvettiin

Rivo on Cepariin verrattuna saunapefletti

Mul on cerebral palsy, guuglaa siit sit

Oon myös niin cerebral ballzy

et annan mestarille hiittii

Sun lainit pelkkii kliseitä,

mulla yllätykset valmiin

Säkö muka nälkäne? Ite oon sit Gandhi

Rupes vituttaa sun vammaisviha, mate

Aika on nyt tajuta että rammat is ulti­mate

Tämäkin biisi on hänen esikoislevyllään, joka nauhoitettiin Itäkeskuksen nuorten toimintatalossa Kipinässä ohjaaja Mikko Römanin kanssa.


Leminen on valmistumassa markkinointiin suuntautuneeksi tradenomiksi. Hän tekee parhaillaan lopputyönään markkinointisuunnitelmaa isänsä yritykselle.

Lemistä mietityttää, mikä on hänen asemansa kaupallisen alan työmarkkinoilla. Tai ei se mietitytä, se pelottaa.

”Todella paljon”, sanoo Leminen. ”Nykyään on hyvin vaikeaa saada vakituista duunia, mutta kun siihen lisää vielä tämän vamman.”

Tarkkoja tilastoja vammaisten työttömyydestä ei ole, mutta se tiedetään, että Suomessa on kymmeniätuhansia niin sanottuja osatyökykyisiä työttömiä.

Kun Leminen etsi keväällä harjoittelupaikkaa, muutama työnantaja soitti hänelle kiinnostuneena luettuaan hänen cv:nsä. ”Mutta kun ne kuulivat, että mulla on puhevika”, Leminen sanoo ja puistelee päätään.

”About kaikki muut luokkalaiseni ovat jo saaneet töitä. Olen silti yrittänyt pysyä positiivisena.”

Älä palkkaa rampaa -kappaleessaan Leminen kirjoittaa:

Älä palkkaa rampaa

Ei sillä oo mitään arvoa mitä antaa

Älä palkkaa rampaa

Ei se pysty mitään painavaa kantaa

Älä palkkaa rampaa

Se tarvii apuu, niinku koira tarvii pantaa.

Leminen kannattaa lyhytaikaisia, muutaman päivän työkokeiluja, joissa työnantaja näkee, suoriutuuko vammainen tehtävistä.

”Suurin osa vammaisista pystyisi tekemään jotain työtä.”

Leminen asuu toistaiseksi vanhempiensa omakotitalossa. Hänen tulevaisuudentoiveensa ovat tavallisia. Työ, oma koti ja parisuhde.

Kumppania Leminen etsi aiemmin muun muassa seuranhakusovellus Tinderistä. Joskus hän kertoi cp-vammastaan matcheilleen vasta hetken chattailun jälkeen. ”Oon muuten cp-vammainen, haittaako.”

Suurinta osaa naisista haittaa, Leminen sanoo.

Moni sekoittaa cp-vamman älylliseen kehitysvammaan. Sitä se ei ole.

”Voisin kuvitella, että nainen, joka arvostaa älykkyyttä, saattaisi olla musta kiinnostunut.”

Leminen puhuu sapioseksuaalista: ihmisestä, joka tuntee vetoa älykkäisiin ihmisiin. Mutta sitten hän peruuttaa.

Termi on sittenkin ”elitistinen ja kyseenalainen”.

Turha ihmistä on määritellä.

Oon sairas paska,

mutten sentään R. Kelly

Muka-alfojen päälle teen tarpeeni

Enkä pyydä mitään anteeksi

Jos sul on bängäävii biittei,

laita tänne päin

Kun Cheek täältä lähti

nii Cepari tänne jäi
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Anu Nousiainen asui Hongkongissa 1990-luvulla, rakasti joka hetkeä ja sai siellä esikoisensa – Nyt hän palasi kaupunkiin, jossa poliisi hakkaa pampulla tyttären ikätovereita

      Tilaajille
    2. 2

      Kolme vuotta sitten dopingvalvoja Timo Seppälä kaatui ja halvaantui – Hän halusi antaa vielä yhden haastattelun ja kertoo nyt, voiko huipulle päästä puhtain keinoin

      Tilaajille
    3. 3

      HS:n esiraati valitsi Linnan juhlien puvuista kymmenen säväyttävintä, äänestä kuvien perusteella suosikkiasi

    4. 4

      Väri-ilottelua ja modernia glamouria: kuvakooste Linnan juhlien puvuista

    5. 5

      Seksivalistus selittää Yhdysvaltain oudot neitsyystestit

    6. 6

      Satojen huippu-urheilijoiden lapsuutta tutkittiin – löytyi vastaus Suomenkin urheilupiirejä pitkään jakaneeseen riitaan

      Tilaajille
    7. 7

      M. A. Numminen oli talvisodan viimeinen vauva – Hänestä kasvoi hätkähdyttäjä, jonka pahennusta herättänyt bändi sai porttikiellon Ouluun ja jonka levyä Kekkonen kehui

    8. 8

      Urheilutähtiä, väriloistoa, kantaaottavia pukuja ja arvioita sananvapaudesta – HS:n yhteenveto Linnan juhlista

    9. 9

      Subaru on kaikkea muuta kuin Tesla – nelivetofarmari jyrää vaikeissakin paikoissa, ja kuljettaja tuntee ohjaavansa analogista avaruusalusta

    10. 10

      Linnan juhlien pukuloistoa hallitsivat voimakkaat värit, näyttävät korut ja printit – HS:n seuranta kokosi juhlien kiinnostavimmat puvut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    2. 2

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    3. 3

      Maailma janoaa akkuja, ja niissä kajastaa Kainuun valo – Talvivaaran entisen kaivoksen uumenista nousee nyt uusi aarre

      Tilaajille
    4. 4

      Äärioikeistolaisten hihamerkit ja anarkistiliput vilahtelivat Helsingissä, kun tuhannet marssivat itsenäisyyspäivän mielenosoituksissa – Poliisi otti kiinni 13 ihmistä

    5. 5

      Maalta kaupunkiin ja peltotöistä peruskouluun – Kuvasarja näyttää itsenäisen Suomen historian lapsen silmin

    6. 6

      Linnan juhlien pukuloistoa hallitsivat voimakkaat värit, näyttävät korut ja printit – HS:n seuranta kokosi juhlien kiinnostavimmat puvut

    7. 7

      Boris Johnsonin uskottavuuden kyseenalaistava video on kerännyt jo yli 5 miljoonaa näyttöä – Taustalla on pääministerin pakoilu, ei lähtenyt kovaan haastatteluun

    8. 8

      Le Monde: Venäjän salamurhayksikön tukikohta Alpeilla paljastui

    9. 9

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    10. 10

      ”Ei hemmetissä”, sanoi prinsessa Anne sieppaajalle jo 70-luvulla – Suorasanainen prinsessa on tehnyt asiat aina omalla tavallaan, ja se on tehnyt hänestä yhden brittihovin suosituimmista kuninkaallisista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    4. 4

      Espoon keskuksessa on kaksio, jonne on muuttanut koko Suomen aikoinaan tuntema ufo-mies Juhan af Grann

      Tilaajille
    5. 5

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    8. 8

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    9. 9

      Merin on saatava olla huomion keskipiste, koska silloin hän tuntee olevansa olemassa – Tällaista on huomiohakuisen ihmisen arki

      Tilaajille
    10. 10

      20 kuvaa kertoo, kuinka Postin työriidasta alkanut kriisi kärjistyi Antti Rinteen dramaattiseen eroon

    11. Näytä lisää