Valon tuojat

Lehtikuvat avaavat näkymiä suomalaiseen arkipäivään mutta myös valokuvaajien ajatteluun. Jokaisella heistä on suhde valoon. Valokuvataiteilija Aapo Huhta asetti kuvaajat vaihteeksi kameran eteen.

Julkaistu: , Päivitetty:

Marraskuu on raskas kuukausi. Valo vähenee, päivä lyhenee, värit katoavat.

Valokuvaajalle tämä on ammatillisten haasteiden aikaa. Mistä kuvalle valoa ja taustalle väriä?

Jokaisella ammattikuvaajalla on omanlaisensa suhde valoon. Se määrittää heidän tyyliään. Sen perusteella voi opetella tunnistamaan vaikkapa lehtikuvaajia.

Käytännön työssä lehtikuvaaja usein kiirehtii paikalle ja ottaa kuvia, jotka liittyvät toimittajan tekemään juttuun, joka sekin syntyy tiukalla aikataululla. Otetaan ehkä video­takin. Yritetään ehtiä. Sellaista journalistinen työ useimmiten on.

Sekä kuvaajille että toimittajille tuttu tunne on, että olisi voinut käyttää enemmänkin aikaa.

Helsingin Sanomien pitkäaikainen kuvaaja Markus Jokela käynnisti kaksi vuotta sitten kollegojensa kanssa hankkeen, jossa kuvaajat saivat hidastaa tahtia. Heille annettiin aikaa keskittyä osaamiseensa ja luovuuteensa. Ilman toimittajia.

Syntyi kuvasarjoja otsikolla Kuvia Suomesta. Osien yhteydessä on julkaistu toimittajien kirjoittamia tekstejä, mutta kertojia ovat ennen kaikkea kuvaajat. Kuvat ovat tarinoita.

Osa kuvasarjoista on nyt painettu kirjaksi, jonka nimi on Kuvia Suomesta (Images from Finland). Kirja ilmestyy, kun Helsingin Sanomat täyttää 130 vuotta marraskuun puolivälissä. Runsaassa sadassa vuodessa kuvaaminen on mullistunut. Digikuvia otetaan nyt valtavasti. Mutta kuvan merkitys journalismissa ei ole vähentynyt yhtään.


Valokuvaaja, tämän vuoden nuori taiteilija Aapo Huhta otti tätä juttua varten henkilökuvia Kuvia Suomesta -sarjan kuvaajista. Kukin Huhdan ottama kuva viittaa tavalla tai toisella sekä kuvasarjojen aiheisiin että Helsingin Sanomien kuvaajien työskentelytapoihin.

Palattiin rikospaikoille tai ainakin sinne päin.

”Kun kuvaajat usein vaativat kuvattavalta aika paljon, niin tässä he ovat itse heittäytyneet”, Huhta sanoo.


Helsingin Sanomien kuvaaja Rio Gandara pitää kiinni luonnonvalosta tai kuvauspaikan omasta valosta, marraskuussakin. Jos ruokapöytää valaisee keltainen hehkulamppuvalo, se saa riittää kuvaajalle. Gandara käyttää salamavaloa ”vain jos on pakko” ja silloinkin niin vähän kuin mahdollista. Joskus henkilökuvissa hän saattaa korostaa kasvojen pintaa tai muotoa salamavalolla.

”Arvostan paikan tunnelmaa ja käytän olemassa olevaa valoa hyväksi”, Gandara selittää.­

Gandara on syntynyt Indonesiassa, jossa paistaa lähes aina aurinko. Voi olla, että suhde valoon on vähän vaikuttanut uravalintaankin.

”Seuraan aina, miten valo vaikuttaa maisemaan. Suomessa auringonvalo tulee matalammalta, tropiikissa korkeammalta. Luulen, että tykkään enemmän suomalaisista valo-olosuhteista.”

Valaistuksen toinen ääripää on voimakas salamavalon käyttö. Markus Jokela on salamakuvauksen edelläkävijöitä Suomessa. Nuoremman polven salamakuvaajiin kuuluu muun muassa Akseli Valmunen, jolla on iso panos kirjan kuvasarjoissa.



Monet kirjan kuvaajista ovat valokuvataiteilija ja kirjailija Hanna Weseliukselle tuttuja opiskelijoina. Hän on myös lehtori valo­kuvataiteen maisteriohjelmassa Aalto-yliopistossa.

Ammattilaisena Weselius näkee kuvissa enemmän kuin keskivertokatsoja. Se on kiehtovaa.

Hän tunnistaa Kuvia Suomessa -sarjoissa monen kuvaajan ominais­piirteitä mutta erityisen hyvin Markus Jokelan, jonka uraa hän on seurannut omista opiskeluvuosistaan lähtien. Hän antaa pari vinkkiä, miten voi tulla yhtä hyväksi Jokela-tuntijaksi.

”Katseiden ja suuntien dynamiikka on aivan omanlaistaan. Tapa, jolla ihmiset asettuvat kuva-alaan. Ihmisillä on usein tyhjä katse, ja he katsovat jonnekin kaukaisuuteen. Kuvissa on usein myös joitain ehkä vähän hassuja esineitä tai asioita, kuten kirjan Nyt on kesä -sarjan kuvassa ruohomätäs.. Ylipäätään hänen kuvissaan hellyyden ja julmuuden raja on hyvin häilyvä, ja se on lopulta katsojan silmässä.”

Weselius tuntee hyvin myös opiskelijansa Akseli Valmusen tyylin ja ennestään muun muassa kirjan lentokonesarjan. Valmusen kuvat ovat hyvä esimerkki siitä, miten kirkas salamavalo paljastaa paikkoja, joita silmä ei noteeraa, ja näkee pikkiriikkisiäkin asioita, kuten kumilenksun lentokoneen lattialla.

”Syntyy tunkeutumisen efekti.”

Valmusen Lappi-sarja saa Weseliuksessa aikaan spontaanin reak­tion.

”Ai kauheeta. Roskaa, saastetta, riistoa. Sama meno kesät talvet. Kuvat tekevät jo valmiiksi käsittämättömiä asioita vielä vaikeammin tunnistettaviksi. Ja kesäinen poro on kyllä tosi surullinen.”

Räikeiden salamavalojen vastapainona Weselius pysähtyy ihailemaan Mikko Suutarisen pimeitä kaamoskuvia.

”Tässä on käytetty hyvin pitkää valotusaikaa, kun silmät ovat menneet kiinni”, Weselius arvioi.

Naiskuvaajien osuus näiden kuvasarjojen tekijöinä on pieni: 13 kuvaajasta naisia on kolme. He ovat Heidi Piiroinen, Outi Pyhäranta ja Kaisa Rautaheimo.

Tätä epätasa-arvoa Weselius kritisoi.


Millaisen kuvan Kuvia Suomesta -sarja antaa Suomesta? Se kiertää eri puolilla maata ja esittelee ihmisiä, jotka tuntuvat elävän omissa poteroissaan, erillään toisistaan, maalla ja kaupungeissa.

Yhdistäviäkin asioita toki on, kuten kahvi (Rio Gandara), pyhät järvet (Heidi Piiroinen) ja krapula (Jonne Heinonen).

Hanna Weselius kiinnittää huo­miota sosiaaliseen välimatkaan Outi Pyhärannan kuvaamien pienten lasten äitien ”notkuvan latte-pöydän” ja vaikkapa Juhani Niirasen arkkupakastintalouksien välillä.


Kuvaaja Kaisa Rautaheimo kertoo, että sarjojen aiheita palloteltiin yhdessä koko kuvatoimituksen kanssa. Ajateltiin myös kuvan roolin muuttumista.

”Maailmakin on muuttunut. Kuvattavien ihmisten työ on nykyään usein vain sitä, että istutaan toimistossa tietokoneen edessä”, Rautaheimo huomauttaa.

Kuvaajat työskentelevät nykyään samassa digimurroksessa kuin koko media-ala. Tasapainottelu painetun lehden ja verkkojuttujen välillä vaatii edelleen totuttelua, myös lukijalta. Paljon nähnyt ja kokenut Markus Jokela on sitä mieltä, että verkko ei ole vielä löytänyt muotoja, joissa kuvat pääsisivät esiin parhaalla mahdollisella tavalla.

Kuvia Suomesta -sarjat ovat joka tapauksessa olleet Helsingin Sanomien verkkosivujen seuratuinta sisältöä. Kaikki kuvat löytyvät yhä HS.fi:stä, ja sarjoja kuvataan edelleen.

Kuvia Suomesta – Images from Finland (HS Kirjat) ilmestyy 13.11. Kuvia Suomesta -valokuvanäyttely 13.–24.11. Sanomatalossa (Töölönlahdenkatu 2). Yleisölle avoin julkistustilaisuus Sanomatalon Mediatorilla ke 13.11. klo 17. Tilaisuudessa valokuvaajat puhuvat Kuvia Suomesta -sarjoistaan.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi – Omistaja kiistää ongelmat

    2. 2

      Treenin jälkeen moni tekee virheen, joka voi hidastaa kehitystä – Tästä on kyse aktiivisessa palautumisessa, joka hyödyttää jokaista treenaajaa

      Tilaajille
    3. 3

      Vanhempi nainen käytti nuorta John Irvingiä seksuaalisesti hyväkseen – Rajuista muistosta syntyi romaaneja, joista menestynein lumosi Suomen 30 vuotta sitten

      Tilaajille
    4. 4

      Vain muutaman vuoden ikäiset älytelevisiot hyytyvät – HS selvitti, voiko uuden television ostaja luottaa palvelujen toimivuuteen

      Tilaajille
    5. 5

      Ohikulkija huomasi maassa pienen pienen pilkahduksen: Nyt Espoossa kaivetaan esiin asuinpaikkaa Suomen esihistorian arvoitukselliselta aikakaudelta

    6. 6

      Työssä käyvät suomalaiset kustantavat vielä vuosikymmeniä lisäeläkkeitä, joita saavat keskimääräistä hyvätuloisemmat eläkeläiset

    7. 7

      Huuhkajat päätti EM-karsintaurakan tappioon, Pukki teki Suomen maalin

    8. 8

      ”Hongkong ei ole enää entisensä” – HS tapasi suomalaisia, jotka asuvat mielen­osoitusten ravistelemassa kaupungissa

    9. 9

      Kontrollifriikin elämä on kuin ylipitkä vahtivuoro – Mutta kuinka oppia luottamaan, ettei kaikista langoista tarvitse pidellä kiinni?

    10. 10

      Ratkeaako Postin lakko tänään? Valtakunnansovittelijalta sovintoesitys, vastaukset kello 11 – HS seuraa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    2. 2

      Suomi mainittu! BBC kirjoitti sympaattisen jutun suomalaisesta ”kuolevasta kaupungista”, jossa on asiat niin huonosti että se on jo hienoa

    3. 3

      Vantaalle rakennettiin jalkakäytävä, joka on kymmeniä senttejä talojen pihoja korkeammalla: ”En tiedä, miten sitä ei ole huomattu”

    4. 4

      Laulaja Whitney Houstonin pitkäaikainen avustaja vahvistaa vuosikymmenten huhut: ”Olimme rakastavaisia”

    5. 5

      Valtakunnan­sovittelija neuvotteli maanantai-illan sovinto­esityksestä Postin työriitaan, tukilakot uhkaavat laajeta lentokentille ja pää­kaupunki­seudun liikenteeseen

    6. 6

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    7. 7

      Nesteiden pakkaaminen muovipusseihin loppuu Helsinki-Vantaalla luultavasti jo lähitulevaisuudessa

    8. 8

      Trumpin neuvon­antajan Rudy Giulianin teknologia­taidot herättävät kysymyksiä

    9. 9

      Ennusteet alamäestä menivät pieleen: Uusia asuntoja myydään kuin viimeistä päivää, taustalla sijoitustrendi

    10. 10

      The New York Timesin päätoimittaja: Presidentti Trump asettaa puheillaan lehden toimittajat hengenvaaraan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    3. 3

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    4. 4

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    5. 5

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    6. 6

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    7. 7

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    8. 8

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    9. 9

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    10. 10

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää