Ja tapahtui niinä vuosina, että...

Syntyi velkaa mutta ei vauvoja. Sauli Niinistö hallitsi ulkopolitiikkaa, Jussi Halla-aho sisäpolitiikkaa. Unto Hämäläinen paketoi politiikan vuosikymmenen.

Julkaistu: , Päivitetty:

Olen seurannut 1980-luvun alusta työkseni Suomen politiikkaa ja tehnyt jokaisen vuosikymmenen lopussa yhteenvetojutun siitä, mitä politiikassa on kymmenessä vuodessa tapahtunut. Taas on vuosikymmen vaihtumassa.

Edellisillä kerroilla aloitin katsauksen vallasta ja vaaleista, voittajista ja häviäjistä. Nyt aloitan vauvoista, koska tulin päättyvällä vuosikymmenellä isoisäksi ja minua hätkähdytti syntyvyyden romahdusmainen lasku.

Vauvoja syntyi vähemmän kuin nälkävuosina. Syntyvyys laski vuosi vuodelta, ja nuorimmat ikäluokat ovat viidenneksen pienempiä kuin vielä vuosikymmenen alussa syntyneet.

Näiden ikäluokkien tulevaisuuden varalta on tehty paljon suunnitelmia al­kaen päivähoitopaikoista ja koulutiloista ja päätyen jopa laskelmiin siitä, miten paljon heidän pitää maksaa työiässä eläkemaksuja. Suunnitelmat menevät uusiksi, koska tulevia käyttäjiä ja maksajia on niin vähän.


Väestötieteilijät puhuvat jo sujuvasti ”pienistä ikäluokista”.

Käsite on muunnos sodan jälkeen syntyneistä ”suurista ikäluokista”, jotka sotkivat kaikki laskelmat, koska lapsia oli niin paljon. Heistä nuorimmatkin ovat jääneet eläkkeelle viime vuosien aikana, ja niinpä eläkeikää on ollut pakko nostaa. Vuonna 1954 syntyneet olivat viimeinen ikäluokka, joka pääsi eläkkeelle 63-vuotiaana. Pujahdin sinne yhtenä joukosta.

Suomi on nyt harmaampi kuin vuosikymmenen alussa. Meitä yli 65-vuotiaita on peräti 1,2 miljoonaa. Onneksi joukossamme on myös sellaisia jääriä, jotka jatkavat työelämässä ikärajoista välittämättä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, 71, näyttää esimerkkiä. Hän olisi ikänsä puolesta voinut jäädä työeläkkeelle jo syyskuussa 2011.

Tuskin se tuli hänelle mieleenkään, sillä juuri sinä syksynä Niinistö kiersi maata ja kampanjoi. Tulos oli komea: 62,6 prosenttia äänistä toisella kierroksella. Yhtä suureen suosioon Niinistö ylsi myös kuusi vuotta myöhemmin mutta jo ensimmäisellä kierroksella.


2010-luku jää poliittiseen historiaan Sauli Niinistön vuosikymmenenä, vaikka eduskunta ja hallitus kavensivat presidentin valtaa Tarja Halosen kauden lopulla.

Niinistön aloittaessa hänellä oli valtaa vähemmän kuin edeltäjillään. Sisäpolitiikkaan­ ei sopinut koskea lainkaan, ja EU-politiikkaan sai puuttua vain vähän. Niinistöä ei päästetty edes unionin huippukokouksiin.

Vallankavennus kääntyi Niinistön eduksi. Hän saattoi keskittyä ulkopolitiikkaan eikä ryvettynyt sisäpolitiikassa. EU:n huippukokouksista tuli enimmäkseen brexitin kaltaisia huonoja uutisia, joten Niinistö lienee tyytyväinen, ettei hänen ole tarvinnut käydä niissä.

Ulkopolitiikan johtamisessa riitti yhdelle miehelle kylliksi tekemistä, kun Euroopan rauha ja vakaus rupesi järkkymään keväällä 2014. Venäjä soti Ukrainassa ja miehitti Krimin. Länsivallat – myös Suomi – ryhtyivät painostamaan Venäjää pakotteilla. Lännen välit Venäjään viilenivät, ja se tarjosi Suomelle mahdollisuuden diplomaattiseen sukkulointiin. Niinistö käytti tilannetta hyväkseen ja pääsi isännöimään Donald Trumpin ja Vladimir Putinin kohtaamista kesällä 2018.

Tapaamiset Trumpin ja Putinin kanssa ovat jatkuneet. Ilmassa alkaa olla jopa lievää hypeä. Näin voi päätellä esimerkiksi pääministeri Antti Rinteen (sd) pari­ viikkoa sitten Atlantti-seurassa pitämästä puheesta.

”Suomen suhteet Yhdysvaltoihin ovat tiiviimmät kuin koskaan. Maailmassa ei ole montaa valtiota, joille Valkoinen talo olisi antanut samanlaisen huomion ja tunnustuksen kuin Suomi ja tasavallan presidenttimme ovat viime vuosina saaneet. Se, että Yhdysvaltojen presidentti toteaa kunnioittavansa Suomea, kuvastaa laajemmin Yhdysvaltojen suhtautumista meihin”, Rinne suitsutti.

Diplomaattisista ponnisteluista huolimatta Suomen asema on nyt heikompi kuin vuosikymmenen alussa. Ympärillä oli niin paljon epävarmuutta ja uhkaa, että puolustusvoimat korotti valmiuttaan maalla, merellä ja ilmassa.


Puolustusvoimat on muuttunut viime vuosien ratkaisujen tuloksena koulutusorganisaatiosta valmiusorganisaatioksi. Sotilaallinen uhka voi realisoitua vuorokausissa: ennen vanhaan puhuttiin kuukausien ja jopa vuosien varoitusajoista, arvioi entinen puolustusministeri Seppo Kääriäinen uudessa kirjassaan Aidan toiselta puolelta (Teos).

Ilmapiirin muutos näkyi myös suhtautumisessa 64 hävittäjän hankintaan. Keskustelu oli vaisua, ja päätös tehtiin kaikkien puolueiden konsensuksella ja niin vaivihkaa, ettei sitä oikein huomannut. Hankinta oli sentään vuosikymmenen kallein: hävittäjien arvioidaan maksavan seitsemästä kymmeneen miljardia euroa.

Maantieteelle emme voi mitään. Suomen paikka on niin hankala, että meidän on joko liittouduttava tai pidettävä rautaa rajalla. Kun emme halua liittoutua, yksin jäämisestä maksetaan näin kova hinta.

Euroopan unionissa oli kaksi pahaa kriisiä, jotka koettelivat kovasti myös Suomea.

Eurokriisi hyydytti muutenkin vaikeuksissa ollutta talouttamme. Kun talouskriisin pahimmasta vaiheesta päästiin yli, alkoi pakolaiskriisi. Suomeen tuli syksyllä 2015 muutamassa kuukaudessa 30 000 turvapaikanhakijaa.

Kriisit järisyttivät myös sisäpolitiikan perusteita.


Vanhat suuret puolueet menettivät kannatustaan, ja perussuomalaisten suosio kasvoi yli äyräidensä. Puolueella oli vuosikymmenen alussa vain viisi kansanedustajaa. Vuoden 2011 vaaleissa perussuomalaiset sai 39 paikkaa, neljä vuotta myöhemmin 38 paikkaa ja viime keväänä 39 paikkaa. Timo Soinin iskulauseet, kuten ”Missä EU, siellä ongelma” ja Jussi Halla-ahon nuiva pakolaispolitiikka keräsivät suosiota.

On kuitenkin hyvä muistaa, että yhdeksissä viime vaaleissa perussuomalaisten kannatus ei ole kertaakaan noussut yli viidenneksen.

Perussuomalaiset hyötyivät myös demarien, kokoomuksen ja keskustan pitkäaikaisesta heikkouden tilasta. Vanhat valtapuolueet yrittivät kymmenen vuotta tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta eli sotea – ja epäonnistuivat siinä kukin vuorollaan.

Keskusta, kokoomus ja Sdp onnistuivat kuitenkin pitämään pääministerin paikan käsissään, mutta saldo oli murheellinen: Matti Vanhanen (kesk) erosi kesken kauden vuonna 2010. Mari Kiviniemi (kesk) hävisi vaalit 2011. Jyrki Katainen (kok) erosi kesken kauden 2014. Alexander Stubb (kok) hävisi vaalit 2015. Juha Sipilä (kesk) erosi ja hävisi vaalit 2019. Pääministeri Antti Rinteen (sd) kohtaloa emme vielä tiedä.

Kaikki eronneet tai hävinneet pää­ministerit olivat kautensa alussa suosittuja mutta menettivät nopeasti kannatuksensa ja lopuksi asemansa. Sipilä kesti melkein koko vaalikauden, mutta sen päätteeksi keskusta kärsi histo­riansa suurimman tappion.


Kevään vaaleissa tap­piolistalle lisättiin perussuomalaisten suuruuden luoja Timo Soini. Toteutui klassinen kaava: nousu, uho ja tuho.

Soini johti puo­lueensa voittoon kaksissa vaaleissa ja meni henkseleitä paukutellen Sipilän porvarihallitukseen.

Tuho alkoi kesällä 2017, kun arkkivihollinen Jussi Halla-aho valtasi puo­lueen. Soini ja puolet eduskuntaryhmästä erosivat, jatkoivat hallituksessa ja perustivat oman puolueen, siniset. Perussuomalaiset joutui oppositioon.

Hajaannuksen jälkeen näytti, että perussuomalaisten kannatus laantuisi alle kymmenen prosentin ja puolue menettäisi puolet paikoistaan. Toisin kävi: puolue piti entiset paikkansa ja ylsi vain muutaman tuhannen äänen päähän suurimman puolueen asemasta. Siniset jäi ilman paikkoja.

Kasvu jatkui vaalien jälkeen, ja syksyllä perussuomalaiset oli jo selvästi suurin puolue. Yksi syy oli ilmastonmuutoksesta käyty väittely. Perussuomalaiset ei ole sitoutunut muiden puolueiden tavoin kunnianhimoiseen tavoitteeseen, jonka mukaan Suomen pitää olla hiilineutraali vuonna 2040.

Toimittaja Yrjö Rautio arvioi HS:n kolumnissa, että ”ilmastonmuutoksesta on tullut kuin hissi, joka vie puoluetta uusiin korkeuksiin, vaikka se ei itse tekisi mitään”.

Perussuomalaisten gallupnousu aiheutti kilpailijoissa lähes paniikin. Keskustan päälehti Suomenmaa kutsui pääkirjoituksessaan muita puolueita rakentamaan ”suojavallin” suomalaisen oikeusvaltion turvaksi ja pelotteli, että ”jopa Suomen EU-jäsenyys voidaan vetää alas vessanpöntöstä”.

Perussuomalaisten – ja myös sen ankarimman vastustajan vihreiden – vahvistumista on auttanut median murros. Perinteisen median rinnalle on noussut sosiaalinen media, joka on tarjonnut uusia kanavia.

Jussi Halla-aho nousi julkisuuteen blogillaan, jonka ympärille muodostui Hommaforum, oman ilmoituksensa mukaan ”Suomen johtava poliittinen ja maahanmuuttokriittinen keskustelupaikka”.


Nykyisin Halla-aho näkyy harvoin so­siaalisessa mediassa. Yleisradion tekemän laskelman mukaan hän on lähettänyt vain 1 500 twiittiä. Ahkerin poliitikkotwiittaaja on vihreiden kansanedustaja Satu Hassi, joka on yhdeksän vuoden aikana twiitannut yli 38 000 kertaa eli keskimäärin tusina twiittiä päivässä.

Pikaviestipalvelu Twitteristä kasvoi vuosikymmenessä poliitikkojen suosima esiintymisareena, joka tavoittaa melkoiset seuraajajoukot. Esimerkiksi ulko­ministeri Pekka Haavistolla (vihr) on Twitterissä yli 100 000 seuraajaa.

Kymmenen vuotta sitten käytiin kiivas ottelu hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. Vasemmisto pelotteli, että hyvinvointiyhteiskunta ajetaan alas, jos pahat porvarit pääsevät valtaan. Porvarit kiistivät väitteen, joskin muistuttivat, että hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus on kiinni siitä, miten talous kehittyy.

Pahat porvarit pääsivät valtaan, mutta hyvinvointiyhteiskunta säilyi. Ei sitä ainakaan romutettu. Vasemmisto oli väärässä, mutta olivatko porvarit oikeassa?

Suomen talous piiputti vuosikymmenen alussa ja alkoi kasvaa vasta vuoden 2016 lopussa. Heikko talous vaikutti suoraan valtion ja kuntien talouteen. Vero­tulot supistuivat, mutta menot paisuivat työttömyyden takia.


Jos hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus olisi – kuten porvarit sanoivat – ollut kiinni talouden kehityksestä, sille olisi tällä vuosikymmenellä käynyt todella huonosti.

Miksi ei käynyt?

Otettiin niin paljon velkaa, että hyvinvointiyhteiskunta pysyi pystyssä. Valtion velka kasvoi kymmenessä vuodessa 63 miljardista 105 miljardiin euroon, siis 42 miljardia euroa. Kuntakonsernin (kunnat, kuntayhtymät, tytäryhteisöt) velka kasvoi 22 miljardista 36 miljardiin, siis 14 miljardia euroa.

Onneksi korot pysyivät alhaisina, joten valtio ja kunnat selvisivät niistä.

Yhteinen velkamme paisui niin suureksi, ettei sitä pystytä aikoihin lyhentämään merkittävästi saati maksamaan pois.

Katsauksen lopussa olen hieman murhemiehellä, etenkin niiden ”pienten ikäluokkien” puolesta. Ne perivät aikanaan Suomen, joka on toivottavasti vapaa ja turvallinen mutta varmasti velkainen maa.

Lohduttaudun kuitenkin presidentti Mauno Koiviston elämänohjeella, jonka hän antoi viimeiseksi jääneessä haastattelussaan Helsingin Sanomien Teema-lehdessä:

”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”

Oikaisu 1.12. kello 19.02: Jutussa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti, että Suomen talous alkoi kasvaa vasta vuoden 2006 lopussa. Talous alkoi kasvaa vuoden 2016 lopussa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Toimitusjohtaja tienaa 100 000 euroa vuodessa ja omistaa kymmenen hitas-asuntoa – Järjestelmää käytetään entistä enemmän hyväksi

      Tilaajille
    2. 2

      Britannian konservatiivipuolueen vaalivoitto varmistui – brexitiä vastustavien liberaalidemokraattien johtaja menetti oman paikkansa

    3. 3

      Kiertueen loppumetreillä Samu Haberin piti pystyssä vain kalja ja salamipitsa – Nyt Haber kertoo kosteista vuosista ja kertyneistä kiloista

      Tilaajille
    4. 4

      Heidän kohtalostaan syntyi poliittinen myrsky – HS:n grafiikka kertoo, miten Sanna ja muut suomalais­naiset päätyivät lapsineen Syyriaan ja al-Holin leirille

    5. 5

      Haavisto nosti esiin vaihto­ehdon, jolla hallitus saattaa ainakin hetkeksi väistää poliittisen kriisin al-Holista

    6. 6

      Suomalaisnainen päätyi Hollywoodin kuumimpien tähtien sijaisnäyttelijäksi, ja nyt edessä on todellinen suurtuotanto

      Tilaajille
    7. 7

      Tanja Valanne paistaa jättimäisiä pizzoja, joihin uppoaa kilo juustoa – sukupizzan on pystynyt ahtamaan nopeasti vain kaksi ihmistä

    8. 8

      Al-Holissa olevan suomalais­naisen äiti HS:lle: Naiset eivät ole valmiita luovuttamaan lapsiaan Suomeen ja jäämään itse leirille

      Tilaajille
    9. 9

      Jussi Halla-aho yhdisti Tullin harjoituksen ja al-Holin suomalaisten kotiuttamisen, Tulli kertoi poikkeuksellisen laajasta disinformaatio­kampanjasta – Näin Halla-aho vastaa

    10. 10

      Boris Johnson saa kiittää vaalivoitostaan brexit-uskovaisia sekä äänestäjien Corbyn-allergiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jussi Halla-aho yhdisti Tullin harjoituksen ja al-Holin suomalaisten kotiuttamisen, Tulli kertoi poikkeuksellisen laajasta disinformaatio­kampanjasta – Näin Halla-aho vastaa

    2. 2

      Miesjoukko raiskasi nuoren tytön Oulussa, hovioikeus antoi yhdelle tuomitulle luvan tutustua uhrin kaikkiin kuulustelukertomuksiin

    3. 3

      Marinin pääministeripaikka ratkesi viime hetkillä, kun Paatero ja Kiuru saapuivatkin kokoukseen – ja operaation taustalla hääräsi Antti Rinne

      Tilaajille
    4. 4

      Sanna Marinin ihastelu maailmalla saa yhä uusia kierroksia, mutta The Daily Show’n näyttämässä valokuvassa on eräänlainen virhe

    5. 5

      HS:n piparikisaan ilmoittautui ”täysin lapasesta lähtenyt” suurteos

    6. 6

      Jatkuvat keskeytykset alkavat muuttaa aivoja vaivihkaa – Aivotutkijat laativat neljän kohdan treeniohjelman, jonka avulla keskittymiskyky palautuu

      Tilaajille
    7. 7

      Viiksekkäät hipsterit rynnivät lähiöbaariin Mellunkylässä – ulkoapäin rujon näköiseen kuppilaan tehdään jo pöytävarauksia

    8. 8

      Al-Holissa olevan suomalais­naisen äiti HS:lle: Naiset eivät ole valmiita luovuttamaan lapsiaan Suomeen ja jäämään itse leirille

      Tilaajille
    9. 9

      Emmi-Liia Sjöholm sai kaveriltaan ”junttivaroituksen”, ja sitten hän itki – Harmiton heitto sai tajuamaan, että äänekkäimmät ja rohkeimmat hallitsevat maailmaa

      Tilaajille
    10. 10

      Pasilan tornisuunnitelmat paisuvat entisestään: tornit nousemassa jopa 200 metriin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    3. 3

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    4. 4

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    5. 5

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    6. 6

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    7. 7

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    8. 8

      Sanna Marinista tulee Suomen seuraava pääministeri, Sdp valitsi uusia ministereitä – HS:n seuranta kokoaa illan tapahtumat

    9. 9

      Olot vapautuivat Jari Aarnion suljetulla selliosastolla – sekä vangit että vartijat ihmettelevät yllättävää muutosta

      Tilaajille
    10. 10

      Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun

    11. Näytä lisää