Veden   loppu

Kotipihojen kaivot ovat olleet tyhjinä, ja Petäjävedellä kunnankin vettä on säännöstelty. Kuivuuden takia kunnanjohtaja alkoi pohtia yksilön vastuuta ilmastokriisissä.

Julkaistu: , Päivitetty:

Petäjäveden kunnanjohtaja Eero Vainio seisoo Jämsänveden rannalla kirkonkylän laidalla. Järvi nousi arvoon arvaamattomaan loppusyksystä, kun 3 800 asukkaan kunnassa puhkesi vesikriisi.­

Vesijohtovettä piti alkaa säästää.

Avantouimarien saunasta tuli koko kylän­ yhteinen kokoontumispaikka. Saunaan vesi tulee kantamalla järvestä. 32-vuotias kunnanjohtajakin istui lauteilla kylpemässä muiden kanssa.

Saunassa keskusteltiin tietenkin vedestä. Käytännön kysymyksistä, mutta myös siitä, miten huolettomasti nykyihmiset suhtautuvat perusasioihin.

Tiistaina 1. lokakuuta Petäjäveden Syrjäharjun vedenottamolta tuli automaattinen hälytys. Vedestä bakteereja ja epäpuhtauksia poistava uv-lamppu ilmaisi, että ongelmia oli yhtäkkiä moninkertaisesti tavanomaista enemmän.

Aamulla oli satanut rankasti, pitkän kuivuuden jälkeen.

Rankkasateen seurauksena pintavettä oli päässyt kaivoihin, joista vesi pumpataan kunnan vesijohtoverkostoon. Onneksi oli vielä virka-aika. Jo tunnin päästä vedenottamon pumput oli sammutettu. Saastunut vesi saatiin paineella ulos.

Pahin oli vältetty: juomavesi ei pilaantunut. Mutta puolet vesilaitoksen vedenottokapasiteetista oli nyt pois pelistä.

35 kilometriä Jyväskylästä länteen sijaitsevan kunnan nimi ajalta ennen nykyistä kuntajakoa on Kuivasmäki. Nyt se sai uuden merkityksen. Asukkaille lähti kehotus veden säästämiseksi.

Vaikka vesiongelman aiheutti rankka­sade, todellinen syy on jo parin vuoden ajan jatkunut poikkeuksellinen kuivuus. Syrjäharjun vedenottamo on ollut käytössä vuodesta 1993, eikä pohjaveden pinta ole koskaan ollut näin alhaalla.

Vesi jatkoi laskuaan Keski-Suomessa vielä syksylläkin, vaikka normaalisti syyssateet täyttävät kesän kuivattamat kaivot ja lähteet.

Nyt Petäjävedellä odotellaan kauhulla maalis–huhtikuuta, jolloin pohjavesi on yleensä vuoden alhaisimmalla tasolla.

Vesipula on synnyttänyt itseään ruokkivan kierteen. Kun Petäjäveden kahdesta pienemmästä vedenottamosta jouduttiin ottamaan vettä tavallista enemmän, se kävi vähiin.

Samalla veden laatu heikkeni. Marraskuussa jouduttiin antamaan juomaveden keittokehotus. Kunta perusti vedenjakelupisteitä, joista sai hakea puhdasta juomavettä kanistereilla.

Vesijonossa on seisonut kunnanjohtaja Vainiokin. Pari kolme kertaa viikossa kotiin on kuskattu 30 litraa vesitäydennystä.

”Tämä on ollut hyvä henkilökohtainen harjoitus. Ennen olin suihkussa 15 minuuttia, nykyään paljon vähemmän. Eikä suihkussa ole pakko käydä joka päivä.”


Kunnanjohtaja on myös perheenisä. Kotona on puoliso ja nelivuotiaat kaksostytöt.

Vainion perhe on tehnyt selviytymisstrategian: Kahvikuppia tai vesilasia ei ole heitetty rutiininomaisesti pesuun jokaisen käytön jälkeen. Omaa saunaa ei ole lämmitetty kahteen kuukauteen.

Lapset ovat jo sisäistäneet tilanteen. Vettä pitää käyttää vain vähän, ettei se kokonaan lopu, tytöt tietävät.

Vessan huuhteluun on kerätty rännin alta sadevettä, eikä ihan jokaista pikku lirausta ole erikseen huuhdottu pöntöstä alas. Pisulla voi käydä myös perinteisesti pihan perällä. Se on saanut huomaamaan, miten ison osan talon vedenkäytöstä tarpeilla käyminen haukkaa.

”Tässä konkretisoituu, tarvitaanko vessan huuhteluun juomakelpoista vettä. Myös globaali perspektiivi avautuu uudella tavalla – kuinka rampauttavaa se on, jos ei ole puhdasta vettä”, Vainio pohtii.

Kunnanjohtaja pyörittelee mielessään kompostikäymälää ja kaksivesijärjestelmää, jossa hulevedet hyödynnetään vessassa. Nyt hän asuu vuokralla, mutta jos joskus tulee eteen oman talon rakentaminen, sinne ei tule perinteistä vesivessaa.

Kuivuus on koetellut Suomea Hämeestä Itä-Lappiin.

Suomi sijaitsee meri- ja mannerilmaston rajalla, jossa sään vaihtelut ovat yleensäkin suuria. Ilmastonmuutos lisää äärevyyttä entisestään. Sateet voivat olla entistä rajumpia, mutta myös kuivat kaudet aiempaa pidempiä.

Muualla maailmassa ilmaston muuttuminen merkitsee yleensä joko kuivuutta tai tulvia.

”Mutta meillä siitä seuraa molempia”, sanoo hydrologi Bertel Vehviläinen.

Ilmastonmuutoksen yhteydessä on usein puhuttu sateiden lisääntymisestä. Vähemmälle huomiolle Suomessa on jäänyt se, että kesän piteneminen lisää veden haihtumista maastosta. Lämmin ilma siis kuivattaa pintamaata. Kesällä vettä haihtuu enemmän kuin sitä sataa.

Vaikka vettä tulisi taivaalta tulevaisuudessa entistä rankempina sateina, luvassa voi silti olla kuivenevaa. Veden pitäisi päästä varastoitumaan maakosteudeksi.

Kun sade tulee pitkän kuivan kauden jälkeen rankkasateen kaltaisina ryöppyinä, osa vedestä valuu kuivassa maassa pintavaluntana suoraan vesistöihin.

Tarvitaan riittävästi maakosteutta, jotta uudet sateet kosteuttaisivat ja läpäisisivät maan ja täyttäisivät pohjavesivarantoja.

Vehviläisen mukaan kuivuus on paikoin ollut niin kova, että tarvittaisiin parin kuukauden normaali sadanta, että sadevesi alkaisi vaikuttaa vedenkorkeuksiin.

Bertel Vehviläinen aloitti työnsä Suomen ympäristökeskuksessa 20 vuotta sitten. Kuivuus oli jo silloin esillä Suomen ilmasto­skenaarioissa.

”Se, mitä näemme nyt, ennustettiin jo silloin.”

Tällaista saadaan, kun lyödään yhteen sään vaihtelu ja ilmastonmuutos. Tilastollisesti näin kuivaa on kerran 30 vuodessa.

Kuivuus näkyy pohjavesien lisäksi jo järvienkin vedenkorkeuksissa. Suurista järvistä esimerkiksi Pielisellä vedenkorkeus oli marraskuussa 35 ja Saimaalla 38 senttiä keskiarvon alapuolella.

Pääkaupunkiseudulla vesipulasta ollaan autuaan tietämättömiä, sillä helsinkiläisten kaivo on Päijänne. Pääkaupunkiseudun vesi on johdettu tunnelia pitkin Suomen toiseksi suurimmasta järvestä vuodesta 1982. Päijänteen vedenkorkeus oli marraskuussa 30 senttiä alle keskiarvon, mutta vedenottoon se ei vaikuta.

Kallavedellä taas rahtiliikennettäkin on paikoitellen jouduttu rajoittamaan.

Ja vesivoimalat pyörivät vajaateholla. Vettä ei riitä juoksutettavaksi turbiinien läpi.

Suomen säännöstellyimmässä vesistössä Oulujoella juoksutukset voimalaitosten läpi olivat heinä–syyskuussa yli 20 prosenttia normaalia pienemmät.

”Esimerkiksi Kymijoki ja Kokemäenjoki ovat olleet ihan minimirajalla”, Vehviläinen sanoo.

Vedellä tuotetaan 10–20 prosenttia suomalaisten sähköstä, mutta vesivoimalla on erittäin suuri merkitys säätövoimana.

Sähkönkulutus vaihtelee koko ajan. Ydinvoimalan tuotto on tasainen. Tuulivoimalan sähköntuotanto voi olosuhteista riippuen vaihdella nollasta täyteen tehoon. Näitä vaihteluita voidaan tasata vesivoimaloilla.

Kotimaista vesivoimaa korvataan nyt ulkomaisella tuontisähköllä.



Suomessa on ollut tänä vuonna tuhansia ellei kymmeniätuhansia kaivoja, joiden pohjalla ei ole ollut pisaraakaan vettä.

Viime aikojen sateet ovat tuoneet jonkin verran helpotusta tilanteeseen mutta eivät poistaneet ongelmaa. Pahin tilanne on alueilla, joilla lumi satoi aikaisin ja jäi maahan.

Yleensä Keski-Suomessa saa uuden porakaivon tähän aikaan vuodesta jopa viikossa, mutta nyt sitä voi joutua jonottamaan pari kuukautta.

Laukaalaisen Lasse Salpakosken pihalla poranterä pyörii jo 90 metrissä maanpinnan alapuolella. Poravaunun poistoputki syytää kivipölyä jatkuvana ryöppynä pihan reunalle. Vahtikoiran haukku hukkuu korviahuumaavaan meteliin.

”Nyt jännitetään, koska löytyy vettä, ja lasketaan euroja”, isäntä hermoilee. Mitä syvempi kaivo, sitä kalliimpi.

Salpakosken nelihenkinen perhe muutti taloon joulukuussa 2006. Heinäkuussa 2018 hanasta ei enää tullut mitään.

Salpakoski haki auton peräkärryllä läheisestä kunnan vesipisteestä kuution vettä ja kippasi sen kaivoon. Se katosi tunnissa kuivan maan uumeniin. Sitten vettä ryhdyttiin kantamaan taloon ämpäreillä. Lopulta Salpakoski keksi siirtää vesipumpun imuletkun täytettävän vesisäiliön sisään, jolloin vettä saatiin taas hanasta.

Suihkussa käyminen loppui. Pesulla käytiin pihasaunassa, ja välillä lämmitettiin pesuvettä kattilalla. ”Kyllä oppii arvostamaan vettä, kun sitä ei ole.”

Pihalla jämsäläisen Porakaivoliike Kallioniemen kovametalliterä jyystää kuuden tuuman reikää kallioon jo 130 metrissä. Salpakosken ilme näyttää entistäkin synkemmältä. ”Toivoin, että vettä olisi löytynyt jo 50 metriä sitten.”

Porakaivon teko kävi mielessä jo toissa kesänä, mutta se unohtui, kun kaivoon nousi lokakuussa vettä. Kesällä 2019 oli kuitenkin taas kuivaa, ja heinäkuusta alkaen vettä kuskattiin autolla pihaan.

Naapureissakin vesi on vähissä, eikä kylällä ole yleistä vesijohtoverkkoa. Silti porakaivokin jännittää. ”Minkä laatuista vettä sieltä tulee. Pitää tutkia radonit ja muut.”

Työn edetessä myös kaivonporaajien ilme­ alkaa muuttua. Lopulta kairaus lopetetaan noin 170 metrin syvyyteen. Pisaraakaan vettä ei ole löytynyt.

Seuraavaksi porakaivo yritetään saada heräämään henkiin huuhtelulla, jossa kallioperän halkeamia pyritään avaamaan painevedellä.

”Kyllä tämä nyt koettelee”, Salpakoski sanoo ja huokaa.

Petäjävedellä ei jääty aikailemaan. Kunnan uusi, yli satametrinen porakaivo on jo valmis, ja se saadaan käyttöön heti, kun viranomaisten tekemä veden radioaktiivisuustutkimus valmistuu. Myös yhdysputkea Jyväskylän vesijohtoverkostoon ryhdyttiin kaivamaan.

”Tässä tapauksessa potutus generoi toimintaa toisin kuin joissain muissa kysymyksissä. Kyllähän se vesi on tärkein, ihan yhteiskuntarauhan kannalta”, kunnanjohtaja Eero Vainio sanoo.

Koulun keittiössä on onnistuttu vähentämään vedenkulutusta hygieniasta tinkimättä yksinkertaisilla konsteilla. Esimerkiksi veden tarpeeton juoksutus on lopetettu, eikä astioita enää huuhdella juoksevalla vedellä, vaan ne pannaan likoon. Väliaikaisesti on käytetty kertakäyttöastioita.



Petäjäveden tapahtumat valavat toivoa myös isommissa kysymyksissä. Kun vesiongelmasta annettiin lyhyt tiedote, käynnistyi veden hamstraus. Mutta kun asiaa selvitettiin pidemmällä viestillä, kuntalaisten vedenkulutus puolittui päivässä.

”Tässä on analogia ilmastotoimiin”, Vainio sanoo. ”Monesti sanotaan, että ei yksittäisen ihmisen toimilla ole merkitystä. Mutta täällä ihmiset eivät ajatelleet niin, ja se pelasti meidät katastrofilta. Yksilön tekemisillä on valtava merkitys.”

Muutenkin kriisin loppusumma Petäjävedellä saattaa olla jopa positiivinen.

Yhteisöllisyys on lisääntynyt. Ihmiset ovat käyneet pyykkäämässä niissä taloissa, joissa on riittoisa kaivo. Kunnan tarjoamassa ilmaisessa rantasaunassa on riittänyt vilskettä sen verran, että kiuaskin jouduttiin vaihtamaan edellisen palettua puhki.

Naapurikaupungin Keuruun uimahalliin petäjävetiset ovat päässeet alehinnalla.

Pesulayrittäjä on pyykännyt paikallisten vaatteet poikkeustilan aikana puoleen hintaan naapurikunnan puolella.

Eero Vainio puolestaan on vieraillut viikoittain kunnanjohtajakollegansa luona Multialla pyykkäämässä ja saunomassa.

Saa nähdä, millaisia yhteisiä avauksia kuntayhteistyössä se vielä poikii.

”Ei tällaista kyläilyä yleensä ruuhkavuosien keskellä tapahdu.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Auto syöksyi pankin ikkunasta sisään Munkkivuoressa

    2. 2

      McDonald’s, Burger King ja monet muut pikaruokalat eivät lajittele roskiaan, ja syyllisiä ovat yhtiöiden mukaan asiakkaat

    3. 3

      Poliitikot vaativat takaisin halpaa HSL-lippua Helsingin kantakaupunkiin

    4. 4

      844 000 suomalaista harkitsee ”vakavasti” maalle muuttamista. Älkää muuttako

    5. 5

      Helsinkiläinen Toffe tarjoutuu siivoamaan alasti ”rouvien ja neitien” koteja: ”Mä haluan rahaa”

    6. 6

      Trivago ei nostanut esiin halvimpia hotelleja vaan sille eniten maksaneita – Hotellivertailusivusto johti käyttäjiä harhaan, linjasi oikeus Australiassa

    7. 7

      Onko tässä Suomen uusi hävittäjä? Ranskalainen tuulenpuuska pystyy kantamaan jopa ydinasetta, Suomelle sitä myytiin Kalevalan säkein

    8. 8

      Suomen myydyin punaviini vaihtui vuosien jälkeen – Sen hyvä hinta-laatusuhde yllätti asiantuntijankin

    9. 9

      Kymmenettuhannet suomalaiset kuuluvat joukkoon, jonka lihakset eivät kasva kuntosalilla: ”On vain yksi keino selvittää, mihin ryhmään itse kuuluu”, sanoo asiantuntija

      Tilaajille
    10. 10

      Isisin uuden johtajan oikea henkilöllisyys selvisi: ”Professorilla” on yliopisto­tutkinto ja järjestön johto­hahmoksi harvinainen tausta, kertoo The Guardian

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    2. 2

      Suomi mainittu! Pääministeri Sanna Marin haastateltiin Time-lehteen, jossa halusi poseerata kuin miehet – kiinnitti huomiota tapaan kuvata naisia

    3. 3

      ”He ovat hyvin ovelia” – Tässä on Isisin viimeinen tukikohta

      Tilaajille
    4. 4

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    5. 5

      844 000 suomalaista harkitsee ”vakavasti” maalle muuttamista. Älkää muuttako

    6. 6

      Helsinkiläisseura vapautti Team Uniquen muodostelmaluistelun päävalmentajan tehtävistään toistaiseksi: ”Olemme järkyttyneitä”

    7. 7

      Helsinkiläinen Toffe tarjoutuu siivoamaan alasti ”rouvien ja neitien” koteja: ”Mä haluan rahaa”

    8. 8

      Kymmenettuhannet suomalaiset kuuluvat joukkoon, jonka lihakset eivät kasva kuntosalilla: ”On vain yksi keino selvittää, mihin ryhmään itse kuuluu”, sanoo asiantuntija

      Tilaajille
    9. 9

      Suomen myydyin punaviini vaihtui vuosien jälkeen – Sen hyvä hinta-laatusuhde yllätti asiantuntijankin

    10. 10

      Vähentääkö biopolttoaineen tankkaaminen liikenteen päästöjä? Kannattaako bensa-auto ajaa loppuun? HS etsi vastaukset kysymyksiin autoilun ilmasto­vaikutuksista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    3. 3

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    4. 4

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    5. 5

      Töölöön valmistui pari vuotta sitten 30 000 neliön pysäköinti­luolasto, mutta nyt se seisoo tyhjänä

    6. 6

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    7. 7

      Katin mies ei tiedä, mitä kouluja heidän lapsensa käyvät – Tyhjän liiton ainoa liima on raha

      Tilaajille
    8. 8

      Donald Trumpin hallinto laittoi Michelle Obaman laatimat kouluruoka­suositukset uusiksi

    9. 9

      Laiskuutta ei ole olemassakaan, sanoo amerikkalaisprofessori – Suomalaispsykologi on samaa mieltä ja listaa todelliset syyt laiskuuden takana

      Tilaajille
    10. 10

      Lentoemännän peukkumerkki bussinkuljettajalle johti yli kolmen metrin pudotukseen – näin Helsinki-Vantaan onnettomuus tapahtui

    11. Näytä lisää