Veden   loppu

Kotipihojen kaivot ovat olleet tyhjinä, ja Petäjävedellä kunnankin vettä on säännöstelty. Kuivuuden takia kunnanjohtaja alkoi pohtia yksilön vastuuta ilmastokriisissä.

Julkaistu: , Päivitetty:

Petäjäveden kunnanjohtaja Eero Vainio seisoo Jämsänveden rannalla kirkonkylän laidalla. Järvi nousi arvoon arvaamattomaan loppusyksystä, kun 3 800 asukkaan kunnassa puhkesi vesikriisi.­

Vesijohtovettä piti alkaa säästää.

Avantouimarien saunasta tuli koko kylän­ yhteinen kokoontumispaikka. Saunaan vesi tulee kantamalla järvestä. 32-vuotias kunnanjohtajakin istui lauteilla kylpemässä muiden kanssa.

Saunassa keskusteltiin tietenkin vedestä. Käytännön kysymyksistä, mutta myös siitä, miten huolettomasti nykyihmiset suhtautuvat perusasioihin.

Tiistaina 1. lokakuuta Petäjäveden Syrjäharjun vedenottamolta tuli automaattinen hälytys. Vedestä bakteereja ja epäpuhtauksia poistava uv-lamppu ilmaisi, että ongelmia oli yhtäkkiä moninkertaisesti tavanomaista enemmän.

Aamulla oli satanut rankasti, pitkän kuivuuden jälkeen.

Rankkasateen seurauksena pintavettä oli päässyt kaivoihin, joista vesi pumpataan kunnan vesijohtoverkostoon. Onneksi oli vielä virka-aika. Jo tunnin päästä vedenottamon pumput oli sammutettu. Saastunut vesi saatiin paineella ulos.

Pahin oli vältetty: juomavesi ei pilaantunut. Mutta puolet vesilaitoksen vedenottokapasiteetista oli nyt pois pelistä.

35 kilometriä Jyväskylästä länteen sijaitsevan kunnan nimi ajalta ennen nykyistä kuntajakoa on Kuivasmäki. Nyt se sai uuden merkityksen. Asukkaille lähti kehotus veden säästämiseksi.

Vaikka vesiongelman aiheutti rankka­sade, todellinen syy on jo parin vuoden ajan jatkunut poikkeuksellinen kuivuus. Syrjäharjun vedenottamo on ollut käytössä vuodesta 1993, eikä pohjaveden pinta ole koskaan ollut näin alhaalla.

Vesi jatkoi laskuaan Keski-Suomessa vielä syksylläkin, vaikka normaalisti syyssateet täyttävät kesän kuivattamat kaivot ja lähteet.

Nyt Petäjävedellä odotellaan kauhulla maalis–huhtikuuta, jolloin pohjavesi on yleensä vuoden alhaisimmalla tasolla.

Vesipula on synnyttänyt itseään ruokkivan kierteen. Kun Petäjäveden kahdesta pienemmästä vedenottamosta jouduttiin ottamaan vettä tavallista enemmän, se kävi vähiin.

Samalla veden laatu heikkeni. Marraskuussa jouduttiin antamaan juomaveden keittokehotus. Kunta perusti vedenjakelupisteitä, joista sai hakea puhdasta juomavettä kanistereilla.

Vesijonossa on seisonut kunnanjohtaja Vainiokin. Pari kolme kertaa viikossa kotiin on kuskattu 30 litraa vesitäydennystä.

”Tämä on ollut hyvä henkilökohtainen harjoitus. Ennen olin suihkussa 15 minuuttia, nykyään paljon vähemmän. Eikä suihkussa ole pakko käydä joka päivä.”


Kunnanjohtaja on myös perheenisä. Kotona on puoliso ja nelivuotiaat kaksostytöt.

Vainion perhe on tehnyt selviytymisstrategian: Kahvikuppia tai vesilasia ei ole heitetty rutiininomaisesti pesuun jokaisen käytön jälkeen. Omaa saunaa ei ole lämmitetty kahteen kuukauteen.

Lapset ovat jo sisäistäneet tilanteen. Vettä pitää käyttää vain vähän, ettei se kokonaan lopu, tytöt tietävät.

Vessan huuhteluun on kerätty rännin alta sadevettä, eikä ihan jokaista pikku lirausta ole erikseen huuhdottu pöntöstä alas. Pisulla voi käydä myös perinteisesti pihan perällä. Se on saanut huomaamaan, miten ison osan talon vedenkäytöstä tarpeilla käyminen haukkaa.

”Tässä konkretisoituu, tarvitaanko vessan huuhteluun juomakelpoista vettä. Myös globaali perspektiivi avautuu uudella tavalla – kuinka rampauttavaa se on, jos ei ole puhdasta vettä”, Vainio pohtii.

Kunnanjohtaja pyörittelee mielessään kompostikäymälää ja kaksivesijärjestelmää, jossa hulevedet hyödynnetään vessassa. Nyt hän asuu vuokralla, mutta jos joskus tulee eteen oman talon rakentaminen, sinne ei tule perinteistä vesivessaa.

Kuivuus on koetellut Suomea Hämeestä Itä-Lappiin.

Suomi sijaitsee meri- ja mannerilmaston rajalla, jossa sään vaihtelut ovat yleensäkin suuria. Ilmastonmuutos lisää äärevyyttä entisestään. Sateet voivat olla entistä rajumpia, mutta myös kuivat kaudet aiempaa pidempiä.

Muualla maailmassa ilmaston muuttuminen merkitsee yleensä joko kuivuutta tai tulvia.

”Mutta meillä siitä seuraa molempia”, sanoo hydrologi Bertel Vehviläinen.

Ilmastonmuutoksen yhteydessä on usein puhuttu sateiden lisääntymisestä. Vähemmälle huomiolle Suomessa on jäänyt se, että kesän piteneminen lisää veden haihtumista maastosta. Lämmin ilma siis kuivattaa pintamaata. Kesällä vettä haihtuu enemmän kuin sitä sataa.

Vaikka vettä tulisi taivaalta tulevaisuudessa entistä rankempina sateina, luvassa voi silti olla kuivenevaa. Veden pitäisi päästä varastoitumaan maakosteudeksi.

Kun sade tulee pitkän kuivan kauden jälkeen rankkasateen kaltaisina ryöppyinä, osa vedestä valuu kuivassa maassa pintavaluntana suoraan vesistöihin.

Tarvitaan riittävästi maakosteutta, jotta uudet sateet kosteuttaisivat ja läpäisisivät maan ja täyttäisivät pohjavesivarantoja.

Vehviläisen mukaan kuivuus on paikoin ollut niin kova, että tarvittaisiin parin kuukauden normaali sadanta, että sadevesi alkaisi vaikuttaa vedenkorkeuksiin.

Bertel Vehviläinen aloitti työnsä Suomen ympäristökeskuksessa 20 vuotta sitten. Kuivuus oli jo silloin esillä Suomen ilmasto­skenaarioissa.

”Se, mitä näemme nyt, ennustettiin jo silloin.”

Tällaista saadaan, kun lyödään yhteen sään vaihtelu ja ilmastonmuutos. Tilastollisesti näin kuivaa on kerran 30 vuodessa.

Kuivuus näkyy pohjavesien lisäksi jo järvienkin vedenkorkeuksissa. Suurista järvistä esimerkiksi Pielisellä vedenkorkeus oli marraskuussa 35 ja Saimaalla 38 senttiä keskiarvon alapuolella.

Pääkaupunkiseudulla vesipulasta ollaan autuaan tietämättömiä, sillä helsinkiläisten kaivo on Päijänne. Pääkaupunkiseudun vesi on johdettu tunnelia pitkin Suomen toiseksi suurimmasta järvestä vuodesta 1982. Päijänteen vedenkorkeus oli marraskuussa 30 senttiä alle keskiarvon, mutta vedenottoon se ei vaikuta.

Kallavedellä taas rahtiliikennettäkin on paikoitellen jouduttu rajoittamaan.

Ja vesivoimalat pyörivät vajaateholla. Vettä ei riitä juoksutettavaksi turbiinien läpi.

Suomen säännöstellyimmässä vesistössä Oulujoella juoksutukset voimalaitosten läpi olivat heinä–syyskuussa yli 20 prosenttia normaalia pienemmät.

”Esimerkiksi Kymijoki ja Kokemäenjoki ovat olleet ihan minimirajalla”, Vehviläinen sanoo.

Vedellä tuotetaan 10–20 prosenttia suomalaisten sähköstä, mutta vesivoimalla on erittäin suuri merkitys säätövoimana.

Sähkönkulutus vaihtelee koko ajan. Ydinvoimalan tuotto on tasainen. Tuulivoimalan sähköntuotanto voi olosuhteista riippuen vaihdella nollasta täyteen tehoon. Näitä vaihteluita voidaan tasata vesivoimaloilla.

Kotimaista vesivoimaa korvataan nyt ulkomaisella tuontisähköllä.



Suomessa on ollut tänä vuonna tuhansia ellei kymmeniätuhansia kaivoja, joiden pohjalla ei ole ollut pisaraakaan vettä.

Viime aikojen sateet ovat tuoneet jonkin verran helpotusta tilanteeseen mutta eivät poistaneet ongelmaa. Pahin tilanne on alueilla, joilla lumi satoi aikaisin ja jäi maahan.

Yleensä Keski-Suomessa saa uuden porakaivon tähän aikaan vuodesta jopa viikossa, mutta nyt sitä voi joutua jonottamaan pari kuukautta.

Laukaalaisen Lasse Salpakosken pihalla poranterä pyörii jo 90 metrissä maanpinnan alapuolella. Poravaunun poistoputki syytää kivipölyä jatkuvana ryöppynä pihan reunalle. Vahtikoiran haukku hukkuu korviahuumaavaan meteliin.

”Nyt jännitetään, koska löytyy vettä, ja lasketaan euroja”, isäntä hermoilee. Mitä syvempi kaivo, sitä kalliimpi.

Salpakosken nelihenkinen perhe muutti taloon joulukuussa 2006. Heinäkuussa 2018 hanasta ei enää tullut mitään.

Salpakoski haki auton peräkärryllä läheisestä kunnan vesipisteestä kuution vettä ja kippasi sen kaivoon. Se katosi tunnissa kuivan maan uumeniin. Sitten vettä ryhdyttiin kantamaan taloon ämpäreillä. Lopulta Salpakoski keksi siirtää vesipumpun imuletkun täytettävän vesisäiliön sisään, jolloin vettä saatiin taas hanasta.

Suihkussa käyminen loppui. Pesulla käytiin pihasaunassa, ja välillä lämmitettiin pesuvettä kattilalla. ”Kyllä oppii arvostamaan vettä, kun sitä ei ole.”

Pihalla jämsäläisen Porakaivoliike Kallioniemen kovametalliterä jyystää kuuden tuuman reikää kallioon jo 130 metrissä. Salpakosken ilme näyttää entistäkin synkemmältä. ”Toivoin, että vettä olisi löytynyt jo 50 metriä sitten.”

Porakaivon teko kävi mielessä jo toissa kesänä, mutta se unohtui, kun kaivoon nousi lokakuussa vettä. Kesällä 2019 oli kuitenkin taas kuivaa, ja heinäkuusta alkaen vettä kuskattiin autolla pihaan.

Naapureissakin vesi on vähissä, eikä kylällä ole yleistä vesijohtoverkkoa. Silti porakaivokin jännittää. ”Minkä laatuista vettä sieltä tulee. Pitää tutkia radonit ja muut.”

Työn edetessä myös kaivonporaajien ilme­ alkaa muuttua. Lopulta kairaus lopetetaan noin 170 metrin syvyyteen. Pisaraakaan vettä ei ole löytynyt.

Seuraavaksi porakaivo yritetään saada heräämään henkiin huuhtelulla, jossa kallioperän halkeamia pyritään avaamaan painevedellä.

”Kyllä tämä nyt koettelee”, Salpakoski sanoo ja huokaa.

Petäjävedellä ei jääty aikailemaan. Kunnan uusi, yli satametrinen porakaivo on jo valmis, ja se saadaan käyttöön heti, kun viranomaisten tekemä veden radioaktiivisuustutkimus valmistuu. Myös yhdysputkea Jyväskylän vesijohtoverkostoon ryhdyttiin kaivamaan.

”Tässä tapauksessa potutus generoi toimintaa toisin kuin joissain muissa kysymyksissä. Kyllähän se vesi on tärkein, ihan yhteiskuntarauhan kannalta”, kunnanjohtaja Eero Vainio sanoo.

Koulun keittiössä on onnistuttu vähentämään vedenkulutusta hygieniasta tinkimättä yksinkertaisilla konsteilla. Esimerkiksi veden tarpeeton juoksutus on lopetettu, eikä astioita enää huuhdella juoksevalla vedellä, vaan ne pannaan likoon. Väliaikaisesti on käytetty kertakäyttöastioita.



Petäjäveden tapahtumat valavat toivoa myös isommissa kysymyksissä. Kun vesiongelmasta annettiin lyhyt tiedote, käynnistyi veden hamstraus. Mutta kun asiaa selvitettiin pidemmällä viestillä, kuntalaisten vedenkulutus puolittui päivässä.

”Tässä on analogia ilmastotoimiin”, Vainio sanoo. ”Monesti sanotaan, että ei yksittäisen ihmisen toimilla ole merkitystä. Mutta täällä ihmiset eivät ajatelleet niin, ja se pelasti meidät katastrofilta. Yksilön tekemisillä on valtava merkitys.”

Muutenkin kriisin loppusumma Petäjävedellä saattaa olla jopa positiivinen.

Yhteisöllisyys on lisääntynyt. Ihmiset ovat käyneet pyykkäämässä niissä taloissa, joissa on riittoisa kaivo. Kunnan tarjoamassa ilmaisessa rantasaunassa on riittänyt vilskettä sen verran, että kiuaskin jouduttiin vaihtamaan edellisen palettua puhki.

Naapurikaupungin Keuruun uimahalliin petäjävetiset ovat päässeet alehinnalla.

Pesulayrittäjä on pyykännyt paikallisten vaatteet poikkeustilan aikana puoleen hintaan naapurikunnan puolella.

Eero Vainio puolestaan on vieraillut viikoittain kunnanjohtajakollegansa luona Multialla pyykkäämässä ja saunomassa.

Saa nähdä, millaisia yhteisiä avauksia kuntayhteistyössä se vielä poikii.

”Ei tällaista kyläilyä yleensä ruuhkavuosien keskellä tapahdu.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tutkijat selvittivät, miten yksi perhe sairastui koronavirukseen, ja tapaus kyseenalaistaa Kiinan version epidemian leviämisestä

    2. 2

      Trumpin rauhan­suunnitelma: Palestiinalle oma valtio, iso osa Länsirannasta Israelille – Palestiinalaisten presidentti Abbas kommentoi suorassa lähetyksessä

    3. 3

      Perheessä rahat eivät kuulu vain sille, joka ne on tienannut, sanoo tutkija – On olemassa malli, jolla tulot ja menot jaetaan puolisoiden kesken reilusti

      Tilaajille
    4. 4

      Neljävuotiaan pojan Espoossa kadottaneet lastenhoitajat saivat rikostuomiot

    5. 5

      Näissä ammateissa tienataan yli 6000 euroa kuussa – HS:n palkkakone kertoo 346 ammatin palkat

      Tilaajille
    6. 6

      Vanhemmat teippasivat lapsensa kädet yhteen ja pakottivat syömään lattialla – Tapaus paljastui purjeveneellä, hovioikeudesta vankeustuomiot

    7. 7

      Teollisuusliiton mielestä lakkoon pitäisi mennä niidenkin, jotka eivät ole liiton jäseniä – Professori tyrmää: ”Ei voi sanoa, että työt ovat lakossa”

    8. 8

      Petteri Orpo määritteli kokoomuksen uusiksi – onko puolue siirtymässä oikealle?

      Tilaajille
    9. 9

      Kone vahvistaa tehneensä tarjouksen saksalaisesta kilpailijastaan – Toteutuessaan kauppa olisi Suomen taloushistorian suurin

    10. 10

      Juutalaisvastaisuus lisääntyy Suomessa, sanoo tutkija – ”Aika huomattavalla osalla suomalaisista on antisemitistisiä näkemyksiä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näissä ammateissa tienataan yli 6000 euroa kuussa – HS:n palkkakone kertoo 346 ammatin palkat

      Tilaajille
    2. 2

      Kobe Bryant oli risti­riitainen super­tähti, joka saavutti kaiken – roolinsa hän erotti itse itselleen antamallaan lempinimellä

    3. 3

      Postin sekasorto on Helsingissä niin ankara, että taloyhtiöissä jaetaan jo kirjeitä harrastuspohjalta

      Tilaajille
    4. 4

      Tutkijat yllättyivät: Koe-eläinten joukossa oli aivoton rotta, joka eli kuitenkin normaalisti

    5. 5

      Tutkijat selvittivät, miten yksi perhe sairastui koronavirukseen, ja tapaus kyseenalaistaa Kiinan version epidemian leviämisestä

    6. 6

      Moni suomalaislapsi on kasvatettu tavalla, joka murentaa itseluottamusta – Asiantuntijat kertovat, miksi tyyliä kannattaa muuttaa heti

      Tilaajille
    7. 7

      Suomalaisyrityksen teknologia tappaa koronaviruksia ilmasta – nyt kiiretilaus Kiinaan laittoi työvuorot uusiksi

    8. 8

      Töölössä lähes tyhjillään seisovan pysäköintihallin johtaja: ”Hintoja ei tulla muuttamaan”

    9. 9

      Proteiiniruuan suosiminen näkyy jätevesissä, ja seuraukset ovat Itämerelle synkät

    10. 10

      Perheessä rahat eivät kuulu vain sille, joka ne on tienannut, sanoo tutkija – On olemassa malli, jolla tulot ja menot jaetaan puolisoiden kesken reilusti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Salamurha, jäätelöä ja Rick, jolla on ydinase – Tällainen on Donald Trumpin hämmentävä palatsi, jossa presidentti kestitsee valtiovieraita ja laukaisee ohjuksia

      Tilaajille
    2. 2

      Nelivuotias Michael Bornstein selvisi Auschwitzista opettelemalla olemaan näkymätön – Maanantaina hän palaa sinne peloistaan huolimatta

      Tilaajille
    3. 3

      Italialainen yöelämäntutkija käy ydinkeskustassa, Triplassa, Sörnäisissä ja Kontulassa, ja löytää yhden aidon ja monikulttuurisen paikan

      Tilaajille
    4. 4

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    5. 5

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    6. 6

      Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

    7. 7

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    8. 8

      Deittisovellukset tietävät käyttäjistään kaiken, ja näitä tietoja janoavat vaaralliset ihmiset – HS:n selvitys paljastaa, että massiiviseen tiedonkeruuseen liittyy suuria uhkia

      Tilaajille
    9. 9

      Rap-artisti Pyhimys ratkaisi matematiikan tehtävän tavalla, joka sai opettajan hämmästymään – Siitä alkoi polku, joka olisi voinut johtaa aivan toisenlaiseen elämään

      Tilaajille
    10. 10

      Kun isä kuoli, Eero Huovinen sai käsiinsä valtavan kasan kirjeitä, joista paljastui totuus äidistä – Huovinen itki, kun hän avasi niistä ensimmäiset

      Tilaajille
    11. Näytä lisää