Sunnuntai

Essee: Huvittunut sivullinen syö naksuja

Trollit olivat aluksi keskustelupalstojen konkareita, jotka höynäyttivät tulokkaita riitelemään ikuisuusaiheista – ja vetivät itse ”popparit esiin”. Popcorn on yksi Jussi Halla-ahon eniten käyttämistä kielikuvista, kirjoittaa Jussi Pullinen.

Kun perus­suomalaisten puheen­johtaja Jussi Halla-aho viime sunnun­taina onnitteli Twitterissä tuoretta Sdp:n pää­ministeri­ehdokasta Sanna Marinia, oli onnittelu­viestin perässä pieni lisä, popcorn-emoji:
Verkossa emoji luettiin heti piruiluksi. Emoji tulkittiin viittaukseksi yleiseen some­sananlaskuun ”popparit esiin”. Sitä käytetään, kun joku haluaa kertoa seuraavansa sivusta juuri käynnistymässä olevaa erityisen herkullista draamaa, jossa muut somekäyttäjät ottavat yhteen. ”Popparit esiin” on tapa sanoa, että poppareiden syöjä on itse rationaalinen sivullinen, joka seuraa muiden köhkäämistä kauempaa lähinnä huvittuneena.

Halla-aho ei vastannut suoraan, kun Ilta-Sanomat myöhemmin kysyi häneltä popcornin merkityksestä. Hän halusi kuulemma onnitella kollegaa ja ilmaista juhlatunnelmaa. Kukin voi lukea twiittiä ”halua­mallaan tavalla”, Halla-aho totesi lehden kysymykseen siitä, oliko mukana sarkasmia.

Tämä ei ollut Halla-ahon ensimmäinen popcorn-viittaus. ”Pop-fucking-corn”, hän kirjoitti marraskuun alussa twiitissään Alatyylinen viesti oli saate uutiseen, joka kertoi, että Sdp:n kaupunginvaltuutetun Abdirahim ”Husu” Husseinin tarina hänen taksinsa kyytiin nousseesta rasistista oli epäuskottava.

Popcorn on itse asiassa yksi Halla-ahon yleisimmistä kielikuvista. Tuolloinen europarlamentaarikko käytti sitä esimerkiksi tammikuussa 2015 kritisoidessaan Charlie Hebdo -iskun jälkeen käytyä julkista keskustelua.

”Tänään on ihan popcorn-päivä. Jostakin syystä toimittajien, päivystävien dosenttien ja poliitikkojen tapa analysoida tapahtumia ei muistuta juurikaan sitä keskustelua, jota käytiin Breivikin tekojen jälkeen vuonna 2011”, Halla-aho kirjoitti Facebookissa.

Miksi näkyvä poliitikko vetää toistuvasti popcornit esiin? Vastaus kertoo paljon siitä, millaista politiikasta on internetin ajassa tullut.

Popcorneilla voi tarttua huvittuneen sivullisen rooliin. Tuo rooli on verkon kuvalautojen ja keskustelupalstojen trollauskulttuurin ytimessä.

Nykyisin sanalla trolli on paha kaiku. Se liitetään jonkinlaiseen teeskentelyyn tai peräti vieraan vallan laskuun toimimiseen. Puhutaan Venäjän trolleista. Oikeasti trollauksen kulttuuri on monimutkaisempi asia.

Alun perin trollit muistuttivat satujen peikkoa. Se asuu sillan alla eikä päästä ketään yli, ellei otusta osaa jekuttaa. Varhaisilla keskustelupalstoilla tällaisiksi peikoiksi eli trolleiksi sanottiin kokeneita käyttäjiä, joka yrittivät opettaa internetin tulokkaita tavoille höynäyttämällä heitä.

Trollit tekivät avauksia ikuisuusaiheista, joista ei löydy sopua. Tulokkaat alkoivat tietysti riidellä niistä, ja vanhemmat käyttäjät seurasivat naureskellen sivusta. Vähitellen tulokkaat ymmärsivät virheensä ja opettelivat ”tavoille”. Trollaukseen haksahtaminen oli siis eräänlainen tervetu­liaisriitti.

Tähän sisältyy kaksi ajatusta, joista tuli ajallemme ominaisia. Ensinnäkin trollaus tarkoitti höynäyttämistä. Sen kohteet provosoidaan uskomaan jotakin ihmeellistä tai ohjataan toimimaan kärkkäästi vastoin parempaa tietoaan.

Toiseksi jo varhaistrollaus piti sisällään ajatuksen siitä, että maailma jakautuu kahteen. Trollauksen kulttuurissa on olemassa ”valveutuneiden” internetin käyttäjien sisäpiiri, joka ymmärtää vitsin, ja tulokkaiden tai tavallisten ihmisten eli normien tai normojen joukko, joka ei sitä ymmärrä.

Verkossa nämä periaatteet kypsyivät omalaatuiseksi alakulttuuriksi marginaalin kuvalaudoilla ja palstoilla – sellaisilla kuin Reddit, 4chan, Ylilauta ja 8chan. Tuon kulttuurin ydinidea on esittää vitsejä, väitteitä tai vaikkapa kuvia, jotka aiheuttavat ulkopuolisissa suuttumusta, paheksuntaa tai muita äärimmäisiä reaktioita – vain siksi, että he eivät ymmärrä, mistä koko asiassa oikeastaan on kyse.

Trollauksen ydintä on jako meihin ja muihin. Se johtaa outoon logiikkaan. Verkon trollit saattavat ryhtyä käsittämättömän julmiin tai tunteettomiin tekoihin vain siksi, että he kuvittelevat, miten muut tyhmät reagoivat, kun me fiksut teemme jotakin näin älytöntä.

Trolli saattaa esittää älyttömiä salaliittoteorioita – esimerkiksi siitä, että maapallo olisi litteä ja että tätä totuutta salataan – vain nähdäkseen, että joku kuitenkin ottaa tämänkin todesta.

Taas yksi normo, jota on huijattu, ja taas yhdet hyvät naurut.

Tämän trollauksen kulttuurin on maailmalla ottanut omakseen erityisesti nouseva uusoikeisto. Esimerkkejä riittää, ja niistä useimmiten toistettu on tarina Pepe-sammakosta.

Yhdysvaltain vuoden 2016 vaalien alla laitaoikeiston alt-right-liike kaappasi käyttöönsä erään verkkosarjakuvan sammakkohahmon ja alkoi julkaista tästä Pepe-hahmosta räävittömiä versioita, joiden tarkoitus oli tukea Donald Trumpia. Yritys onnistui niin hyvin, että vihasymboleja seuraava järjestö lisäsi aiemmin viattoman sammakon omalle mustalle listalleen.

Selvimmin trollauksen kulttuuri näkyy kuitenkin provokaatioissa, joiden on tarkoitus korostaa nousevan oikeiston ja ”vanhan” poliittisen valtavirran eroja. Uus­oikeiston kannattaa tasaisin väliajoin sanoa jotakin, joka saa ”tavalliset” poliitikot (eli politiikan normot) pöyristymään.

Kun pöyristyminen on tapahtunut, uus­oikeisto itse jää ”rationaaliseksi” sivustakatsojaksi, joka voi vetää popparit esiin.

Jostakin tämäntapaisesta oli ehkä kyse, kun perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää piti eduskunnassa puheenvuoron.

”Täällä hallitusohjelmassa on yksi hyvä kirjaus. Täällä lukee: ’Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä.’ Tämä valitettavasti lukee väärässä kohdassa”, Mäenpää sanoi.

Mäenpään lausunnosta syntyi ensin kohu ja sitten poliisitutkinta, joka on yhä kesken.

Trollauksen kulttuurista elävät puolueet esiintyvät mielellään ulkopuolisina. Jo perussuomalaisten luoja Timo Soini puhui mielellään ”vanhoista puolueista”, joita hän seurasi kuin sivullisena, vaikka teki politiikkaa siinä missä muutkin. Verkon logiikan vaistomaisesti tunteva Trump puolestaan twiittaa yhä säännöllisesti häntä vastaan olevasta järjestelmästä, vaikka on maailman vallakkain ihminen.

Nousijoiden sättimissä ”vanhoissa puolueissa” ei ymmärretä, että provosoinnin kulttuuria on vaikea toteuttaa sanoutumatta irti ”normojen” systeemistä, jossa pelataan tavanomaisilla tylsän politiikan säännöillä.

Kun keskustan kansanedustaja Anne Kalmari kirjoittaa verkkoon ”ilmastoahdistuksesta ja syömishäiriöistä kärsivistä helsinkiläisnuorista” tai vihreiden Iiris Suomela vaatii Twitterissä, että ”autoilulle ja autoille ei pitäisi antaa enää yhtään lisätilaa maailmassa”, provokaatio kyllä onnistuu.

Popcorn-voitot vain jäävät saamatta, koska vallassa olevat puolueet eivät voi jäädä naureskelemaan sivusta, koska niiden on – niin, hallittava. Silloin provokaatioista on tuloksena vain se, että provosoijille nauretaan.

Halla-ahon popcorn-viestissä voi myös tarttua emojiin itseensä. Se kertoo, miten monikerroksiseksi ja monitulkintaiseksi verkko viestintäympäristöä muuttaa.

Halla-ahon twiitin merkitys ei avautunut kaikille. Kun HS erehdyksessä painoi twiitin paperilehteen ilman emojia, jotkut Twitterissä hätkähtivät: merkityshän muuttuu!

Toiset taas lukivat viestin varmasti vain vilpittömänä onnitteluna.

Emojit sinänsä ovat monitulkintaisia. Yhdysvalloissa vuonna 2016 tehdyssä kokeessa huomattiin, että ihmiset tulkitsevat emojien välittämiä tunnetiloja ja merkityksiä hyvin eri tavoilla.

Maailman yleisin emoji on 😂 eli vedet silmissä naurava pallukka.

Kaikkien tuntema merkkikään ei kokeessa ollut yksiselitteinen. Toisille se merkitsi niin positiivista reaktiota kuin mahdollista. Toisille se taas oli pieni röhähdys. Sen voi tulkita jopa pahantahtoiseksi.

Kun tutkijat perehtyivät koehenkilöiden perusteluihin, he huomasivat, että kaikkein vaikeinta ihmisille oli löytää yhteisymmärrys negatiivisiksi tulkittujen emojien merkityksistä. Esimerkiksi samaa alakuloista emojia 😒 tulkittiin niin pettyneeksi, välinpitämättömäksi kuin masentuneeksikin.

Negatiivinen tunneilmaisu näyttäisi siis kääntyvän kuvaksi positiivista huonommin.

Taitavat nettipoliitikot tietävät kaiken tämän ja käyttävät monitulkintaisuutta hyväkseen.

Esimerkiksi popcorn-emojin lisääminen viattoman oloiseen onnitteluviestiin lisää siihen joidenkin mielessä selvän sarkastisen sävyn. Toiset eivät hahmota sellaista lainkaan.

Emojeilla, pienillä gif-animaatioilla ja muilla verkon visuaalisilla vihjeillä voi viestiä paljon sanomatta mitään. Niillä poliitikkokin voi tölväistä toista jäämättä suorasta loukkauksesta kiinni.

Entä jos hallitus olisi vastannut, että kiitos Jussi Halla-aholle hyvästä kirittämisestä oppositiossa 😂?

Kirjoitus pohjautuu Jussi Pullisen kirjaan Mitä meille tapahtui? Näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämämme (HS-kirjat 2019).
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomi putoaa muiden Pohjois­maiden kelkasta syntyvyydessä, eikä selitys löydy perinteisistä syistä: ”Jokin on menossa väärään suuntaan”, sanoo ruotsalais­professori

    2. 2

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    3. 3

      Rap-artisti Pyhimys ratkaisi matematiikan tehtävän tavalla, joka sai opettajan hämmästymään – Siitä alkoi polku, joka olisi voinut johtaa aivan toisenlaiseen elämään

      Tilaajille
    4. 4

      Mistä kiihotut, ketä tapailet, missä liikut – HS selvitti, mitä deitti­sovellukset meistä tietävät ja millaisia vaaroja massiiviseen tiedon­keruuseen liittyy

      Tilaajille
    5. 5

      Isoisän tarina sotatantereelta ei jättänyt ohjaaja Sam Mendesiä rauhaan – tuloksena on Oscar-voittajaksi veikattu elokuva, joka on hurja tekninen taidonnäyte

    6. 6

      Brexit-iltana on luvassa juhlia moneen makuun, mutta mitä tapahtuu EU-eron jälkeen? HS vastaa tärkeimpiin kysymyksiin

      Tilaajille
    7. 7

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    8. 8

      Vantaan kaupungin entisiä johtohenkilöitä oikeuden eteen – Palveluyhtiöstä vastanneita syytetään työturvallisuusrikoksesta

    9. 9

      Kun isä kuoli, Eero Huovinen sai käsiinsä valtavan kasan kirjeitä, joista paljastui totuus äidistä – Huovinen itki, kun hän avasi niistä ensimmäiset

      Tilaajille
    10. 10

      Yliluonnollinen ääni säikäytti portaikossa: Siivooja pakeni kummitusta tehtaassa, jossa kukaan ei halua olla öisin töissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    2. 2

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    3. 3

      Kun isä kuoli, Eero Huovinen sai käsiinsä valtavan kasan kirjeitä, joista paljastui totuus äidistä – Huovinen itki, kun hän avasi niistä ensimmäiset

      Tilaajille
    4. 4

      Tutkimus: Oikomishoidon potilaat huijasivat lääkäreitä Espoossa – Jatkossa seuraamukset voivat olla kovia

      Tilaajille
    5. 5

      Helsingin Vaasankadulta löytyi kranaatti – ”On kyllä poikkeuksellista”

    6. 6

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    7. 7

      Kiina eristää useita kaupunkeja historian suurimmassa karanteenissa, WHO ei vielä julistanut korona­virusta kansain­väliseksi terveysuhaksi

    8. 8

      Ostarille asennettiin tarkkaan harkittu terävä metallilevy, jotta häiriökäyttäytyjät eivät notkuisi Munkkivuoren kaupoilla

    9. 9

      Ruotsia koettelee räjäytysten aalto, ja yksi pommeista paiskasi Outi Ojan koti­oven eteiseen

    10. 10

      Valtakunnan­syyttäjältä historiallinen päätös: Pyytää edus­kunnalta suostumusta perus­suomalaisten kansan­edustajan Juha Mäenpään syyttämiseksi – Mäenpää kiistää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    2. 2

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    4. 4

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    5. 5

      Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

    6. 6

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    7. 7

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    8. 8

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    9. 9

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    10. 10

      ”He ovat hyvin ovelia” – Tässä on Isisin viimeinen tukikohta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää