Sunnuntai    |   Viikon lopuksi

Pirkka-Pekka Peteliuksen anteeksipyyntö oli poliitikolle poikkeuksellinen – se ei lopettanut keskustelua vaan aloitti sen

Poliitikon anteeksipyynnön tarkoitus ei ole korjata aiempia vääryyksiä tai ottaa niistä opikseen, vaan lopettaa ikävistä asioista käytävä keskustelu.

Poliiti­kot
ovat pyytäneet viime aikoina kovasti anteeksi. Pääministeri Sanna Marin (sd) pyysi anteeksi, kun valtio­neuvoston viestintä kielsi EU-huippu­kokouksessa toimittajia kysymästä al-Holin leiristä. Valtiovarain­ministeri Katri Kulmuni (kesk) pyysi anteeksi järjes­tettyään ­Instagramissa äänes­tyksen, keitä ihmisiä al-Holista pitäisi auttaa Suomeen.

Yhdysvalloissa lähes kaikki de­mokraattien presidenttiehdokas­ehdokkaat ovat pyytäneet anteeksi.

Elizabeth Warren pyysi anteeksi alkuperäis­väestöltä sitä, että oli tehnyt dna-testin todistaakseen polveutuvansa cherokee-intiaaneista. Kirsten Gillibrandt pyysi anteeksi tiukkoja maahanmuuttokantojaan. Tulsi Gabbard pyysi anteeksi puheitaan homoista.

Beto O’Rourke pyysi anteeksi vit­siään, jossa hän kertoi vaimonsa vastaavan lasten kasvatuksesta. Kamala Harris pyysi anteeksi linjauksiaan, joiden mukaan vanhemmat pitää saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos lapset lintsaavat koulusta. Bernie Sanders pyysi anteeksi naispuolisten työntekijöiden seksuaalista häirintää vuoden 2016 kampanjassaan.

Lähtiessään pari kuukautta sitten mukaan demokraattien esivaaliin miljardööri Michael Bloomberg ilmoitti, että ei aio pyytää kampanjassaan mitään anteeksi. Sen sijaan hän vitsaili Joe Bidenin joutuvan ehdokkaana jatkuvasti pyytämään anteeksi sitä, että on mies, yli 50-vuotias ja valkoinen.

Ja kieltämättä Joe Biden onkin pyydellyt ahkerasti anteeksi – muun ­muassa sitä, että hän teki 1970-luvulla senaatissa yhteistyötä poliitikkojen kanssa, jotka suhtautuivat kielteisesti mustien kansalaisoikeuksiin.

Suurista puheista huolimatta Bloomberg joutui sittemmin pyytämään anteeksi. Hän pahoitteli sitä, että oli aikoinaan New Yorkin pormestarina ajanut linjaa, joka salli poliisin herkästi pysäyttää ja pidättää mustia.

Demokraattien vastaehdokas ensi vuoden vaaleissa on istuva presidentti Donald Trump. Trump ei ole pyytänyt mitään anteeksi – vaikka hänellä olisi monen mielestä paljonkin anteeksi pyydettävää.

Anteeksipyytely tuntuu politiikassa olevan etenkin liberaalin vasemmiston suosiossa. Ja se tuntuu riistäytyneen täysin käsistä.

Tätä mieltä on myös presidentti Barack Obama, joka vastikään varoitti demokraatteja liiallisesta poliittisesta korrektiudesta. Obaman mukaan poliittisesta keskustelusta uhkaa tulla ”kananmunankuorien päällä kävelyä”, jossa sosiaalinen paine pakottaa poliitikot varomaan sanojaan eikä aidosta keskustelusta tule mitään.

Anteeksipyyntö on kätevä konsepti. Lähes 20 vuoden avioliiton aikana olen oppinut käyttämään sitä taiten.

Harjoitin joulunpyhinä itsetutkiskelua ja tulin siihen tulokseen, että en välttämättä useinkaan ole ollut pahoillani itse asiasta, josta olen vaimolta pyytänyt anteeksi. Anteeksipyyntöni tavoite on ollut puolison kritiikin lopettaminen.

Kun pyytää nöyrästi anteeksi, toisen on hankala jatkaa asian vatvomista. Ilmeisesti siksi poliitikotkin sitä niin paljon käyttävät.

Sanna Marin pyysi anteeksi, jotta keskustelu pääministerin välttelevästä viestintälinjasta päättyisi. Joe Biden pyysi anteeksi yhteistyötä konservatiivien kanssa, mutta tuskin katuu sitä. Toihan juuri tämä yhteistyökyky Bidenin uralle nostetta. Todennäköisesti Elizabeth Warren pitää itseään edelleen cherokeena.

Poliitikko pyrkii anteeksipyynnöllä saamaan hankalan asian pois uutisista, jotta voisi viedä keskustelua omille vahvuusalueilleen.

Anteeksipyynnön tarkoitus ei ole korjata aiempia vääryyksiä tai ottaa niistä opikseen, vaan ainoastaan lopettaa niistä käytävä keskustelu. Sen vuoksi poliitikkojen anteeksipyynnöt ovat niin rasittavia. Ja omani toki myös.

Esitin kuukausi sitten Uutis­raportti-podcastissa kyynisen näkemyksen kansanedustaja Pirkka-Pekka Peteliuksen (vihr) anteeksipyynnöstä.

Kysehän oli siitä, että Petelius pyysi anteeksi 1980-luvun sketsiohjelmia, joissa hän esitti humalaista saamelaista. Rasistisia Peteliuksen sketsit kieltämättä olivat. Ja saamelaisyhteisö on jo vuosia pitänyt niitä loukkaavina.

Joulunpyhien itsetutkiskelun myötä ymmärsin, että Peteliuksen anteeksipyynnössä oli poikkeuksellinen piirre.

Keskustelu vähemmistöjen kohtelusta vilkastui vasta sen jälkeen. Anteeksipyyntö ei siis vaientanut keskustelua vaan aloitti sen.

Petelius on ilmeisesti ihan tosissaan pyrkinyt luomaan keskusteluyhteyden saamelaisiin ja sittemmin romaneihin. Anteeksipyynnössään Petelius totesi: ”Pyydän anteeksi sitä haitallista vaikutusta, joka sketseillä on ollut.”

Se taisi olla vilpitön anteeksipyyntö.

Sen sijaan Peteliuksen vilpitön usko suomalaisiin voi olla ylimitoitettua. Tiedotteessaan Petelius arvioi, että sketseihin kohdistuva kritiikki on positiivinen merkki aikojen muuttumisesta. ”Nyt ymmärrämme aiempaa paremmin vähemmistöjä syrjiviä rakenteita yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme”, Petelius kirjoitti.

Mutta onko asia todella näin?

Vastikään HS-gallupissa kysyttiin, toimiko Petelius oikein pyytäessään anteeksi. Vastaajista 57 prosenttia oli sitä mieltä, että ei. Enemmistön mielestä Peteliuksen ei olisi siis pitänyt pyytää anteeksi vähemmistöiltä.

Haluankin pahoitella podcastissa esittämiäni kyynisiä arvioita Peteliuksen anteeksipyynnöstä. Anteeksi!

Kukin voi tykönään tulkita, haluanko näin aloittaa vai lopettaa keskustelun kyynisyydestäni.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katajanokan alta paljastui mysteerirakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvikaarta, joka on kuin suoraan keskiajalta

    2. 2

      Kenenkään leikit eivät jää huomaamatta – Tällaista on lauttasaarelaisessa päiväkodissa, jossa osa ”erityisen ihanista” lapsista tarvitsee erityistä tukea

      Tilaajille
    3. 3

      Saksassa ainakin kymmenen ihmistä on kuollut ampumisissa kahdessa vesipiippu­kahvilassa, poliisin mukaan epäilty ampuja on kuollut

    4. 4

      Ihmiset ahdistuvat silloinkin, kun siinä ei ole järkeä, sanoo psykiatrian professori – Hän kertoo vastalääkkeen, joka auttaa, kun koronavirus tai terrori-iskut tunkeutuvat mieleen

      Tilaajille
    5. 5

      Jatkuva nahistelu miehistä, naisista ja sukupuolirooleista alkaa uhata uskottavuuttani kasvattajana

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Osa ihmisistä kävelee ”istuma­kävelyä”, joka voi aiheuttaa kipuja niskassa asti – Fysio­terapeutti neuvoo kolme liikettä, joilla kävelystä tulee ryhdikästä ja sulavaa

      Tilaajille
    2. 2

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    3. 3

      Mies kasasi pihalleen romua, jätettä ja jopa puolikkaita junanvaunuja – Kuvat näyttävät, miten ympäristöä turmeltiin vuosien ajan

    4. 4

      Kauniista kodista tuli elämää suurempi statusviesti, ja siksi moni sulkee ovensa vierailta – Tätä on kotihäpeä

      Tilaajille
    5. 5

      Kimi Räikkönen teki sen taas: erottuu formulakuljettajien yhteiskuvassa hilpeästi edukseen

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää