Sunnuntai

Mitä pitäisi osata

Ihminen on tehnyt suuret keksintönsä käsillään kokeilemalla. Nyt peukalo on yhä useammalla keskellä kämmentä. 17-vuotiaat saivat tehtäväkseen kahdeksan perustehtävää.

Simo Liangin isku tietää paikkansa. Kirveen terä napsahtaa keskelle koivua. Seuraavasta iskusta se halkeaa kahtia. Ensimmäinen tehtävä alkaa lupaavasti.



On käynnistynyt epävirallinen testi, jossa on tarkoitus kokeilla kädentaitojen osaamista.

Testiin on ollut vaikea löytää vapaaehtoisia, mutta 17-vuotias Liang vastasi myöntävästi heti. Hän on partiolainen, ja harrastuksen parissa on tullut harjoiteltua muutakin kuin solmuja.

”Kirvestä on käytetty tosi usein, eka kerran neljäs- tai viidesluokkalaisena. Vartionjohtaja näytti asennon, kuinka jalat pitää olla auki, ettei osu jalkaan.”

Halonhakkuu oli suurimmalle osalle suomalaisista elinehto vielä muutama vuosikymmen sitten. Se osattiin ilman muuta. Nyt siitä on tullut erityistaito.

Harvempi asunto lämpiää puulla, ja mökkisaunaan saa valmiiksi pilkottuja ja pakattuja klapeja huoltoasemalta.

Kansalaistaitojen kirjo on nykyisin laaja: digitaitoja, järkevää taloudenpitoa, katuviisautta, käytöstapoja ja somejärkeä. On osattava asentaa netti ja päivittää ohjelmistot.

Silti pelkällä hiiren kliksutuksella ja näytön hiplauksella ei edelleenkään selviä hengissä.

Ihminen on kädellinen olento, joka on tehnyt suuret keksintönsä silmän ja käden yhteistyönä. Suomen kielen sana käsittää tulee kädestä.

”Pienellä lapsella kädet ovat ajattelun väline. Hän ei ymmärrä asioita käsissään pyörittelemättä”, sanoo aivotutkija, professori Minna Huotilainen. ”Ihmisen ajattelu on konkreettista. Muokkaamme käsillä elinympäristöämme sellaiseksi kuin haluamme, ja näin aivot oppivat.”

Huotilainen muistuttaa, että monet ammatit ovat yhä käsityöammatteja.

”Tuttu verisuonikirurgian professori kysyy opiskelijoiltaan, harrastavatko he käsitöitä. Käsityöt ovat hyvä lähtökohta opiskeluun. Nykyään lähtötaso on hänen mukaansa matalampi kuin ennen.”

Siirrymme seuraavalle rastille. Tehtävänä on sytyttää vasta hakatuista haloista tuli pönttöuuniin. Vuorossa on Liangin partiokaveri, niin ikään 17-vuotias Kivi Vaahtera.

Vaahtera voisi saman tien alkaa tulenteon kouluttajaksi. Ensin hän repii klapeista tuohet. Sitten lohkaisee halosta sytykkeitä puukkoa hakkaamalla. Sitten hän vuolee kiehisiä. Yksi kimppu lennähtää suoraan uunin luukusta sisään. Tuli syttyisi varmasti vähemmälläkin.



Moni nuori kuvittelee, että vaikutuksen voi tehdä ulkonäöllä tai rahalla, mutta kyllä se onnistuu myös taidoilla.

Mikä tärkeintä, Vaahtera muistaa avata uunin pellin.

Esimerkiksi vuokramökkien huoltajien mukaan juuri peltien käyttö tuottaa nykyään monelle vaikeuksia. Pelti on kiinni, mutta ihmetellään, että uuni savuttaa.

Vielä vaikeampaa ihmisten on muistaa sulkea pelti, kun hiillos on hiipunut. Pelätään häkää, jolta voisi suojautua häkävaroittimella. Lämpö karkaa harakoille.

Kirveen käyttö ja tulen teko ovat tyypillisiä katvetaitoja.

Niitä ei opeteta koulussa, koska se olisi liian vaarallista. Jos vanhemmat eivät hoida hommaa tai nuorella ei ole omaa harrastuneisuutta, ne jäävät helposti oppimatta.

Koulu opettaa kyllä liikuntataitoja, kuten uimista ja hiihtämistä, tosin entistä vähemmän. Ensiaputaitoja käydään koulussa läpi, mutta kuinka moni osaisi elvyttää tositilanteessa? Entä kenen pitäisi opettaa kuorimaan perunat ja sitomaan kengännauhat, jos vanhemmat eivät jaksa nähdä vaivaa?

Amerikkalaisessa kyselytutkimuksessa vastaajat toivoivat, että he olisivat oppineet koulussa talousasioita, tunne-elämän hallintaa, ihmissuhdetaitoja, ajankäyttöä, remontin tekoa ja auton huoltoa sekä työnhakua. Siis kansalaistaitoja.

Turhina pidettiin Pythagoraan lausetta, piin arvoa, alkuainetaulukkoa, mitokondrioiden toimintaa ja Yhdysvaltain presidenttien luettelemista järjestyksessä. Eli sitä, mitä kutsutaan yleissivistykseksi.

Simo Liangin mielestä koulun ei tarvitse opettaa kaikkea.

”Jos kaikki pannaan koulun piikkiin, kuormitus kasvaa tosi paljon. Taidot olisi hyvä opetella kotona.”

Teknisten aineiden opettajien järjestön varapuheenjohtaja Terhi Söderling sanoo tunnistavansa lupaavan hitsaajan jo käsialasta. Tai siis tunnisti, kun koulussa vielä opetettiin kaunokirjoitusta.

Hänen mukaansa oppilaiden valmiudet ovat radikaalisti huonommat kuin vielä kymmenen vuotta sitten.

”Motoriikka on oppilailla nykyään tosi raakaa. Aiemmin kasin oppilaita oli paljon, nyt taitotaso on kuutosen seiskan luokkaa. Motoriikka ei riitä siihen, että oppilaat voisivat jatkaa ammattikoulussa, vaan siellä on aloitettava aivan alusta. Ja kuten tiedämme, ammattikouluissa lähiopetus on viety minimiin.”

Oppilaiden käsitys osaamisestaan on Söderlingin mukaan usein aivan toinen: he kokevat hallitsevansa asiat hyvin.

”Taito ei aina vastaa omaa ajatusta. Ehkä kotoa ja koulusta on tullut ajatus, että oppilasta pitää aina kauheasti kehua, mikä välillä antaa vähän väärän kuvan.”

Söderling maalaa tulevaisuudesta synkkää kuvaa: ihmiset eivät osaa tehdä itse enää pieniäkään korjaustöitä, eikä heillä ole näkemystä, miten laitteita pitäisi huoltaa.

Koulu ei pysty tässä tukemaan, kun yläluokkien käsityötunteja on vähennetty eikä työtapoja ehditä kuin kokeilla. Erillinen teknisen työn opettajien koulutus on lakkautettu. Samalla käsityön suosio valinnaisaineena on romahtanut.

On toisen ulkorastin aika.

Oman ajoneuvon renkaanvaihto lienee tärkeä taito – oli alla sitten auto tai fillari.

Polkupyörässä renkaanvaihto on jopa autoa hankalampaa, koska kumit on irrotettava vanteista.

Kivi Vaahtera avaa etupyörän pultin tottuneen näköisesti kiintoavaimella. Hän päästää osan ilmasta pois ja irrottelee ulkokumia rengastyökalulla pitkään, mutta tuloksellisesti. Kädet tahtovat kyllä mennä kohmeeseen, eikä asukaan ole oikein sopiva: koulupäivän jälkeen jalassa on tummat suorat housut.

Sitten tulee stoppi. Talvirengas jää huulille. Syy ei ole koekaniinin. Rengas on väärää kokoa.



Vaahtera kertoo tottuneensa huoltamaan oman pyöränsä itse, vaikka esimerkiksi jarruvaijereiden kiristys on saattanut kevään koittaessa unohtuakin.

Yhä useampi ulkoistaa renkaanvaihdot. Automekaanikko Arttu helsinkiläiskorjaamolta kertoo, että heillä teetetään paljon renkaanvaihtoa. Odotellessa on mukava hörpätä kahvit.

Ennen öljy, akku ja polttimot vaihdettiin itse, nykyään harvemmin. Öljy on ongelmajätettä, ja polttimon vaihto on tehty niin hankalaksi, että sen takia voi joutua irrottamaan koko puskurin.

”Autot ovat menneet niin teknisiksi, että monet eivät edes yritä itse. Ajatellaan, ettei kannata lähteä opettelemaan.”

Rengas olisi kuitenkin hyvä osata vaihtaa, jos se sattuu vaikka puhkeamaan. Talvirenkaiden vaihdosta voi maksaa itselleen sen 30 euron tuntipalkan, joka muuten menisi korjaamolle.

Matkan jatkumisen voi pelastaa sekin, että osaa ottaa akusta kaapeleilla virtaa. Tietysti aina voi kilauttaa tiepalveluun.

Jännittävää.

Simo Liang ei ole koskaan ommellut nappia.

Hän istahtaa haasteen ääreen rauhallisen oloisena. Lanka menee nopeasti neulansilmään. Liang pistelee neulaa rivakasti napin neljästä reiästä ennen kuin kiinnittää napin takkiin. Lopuksi hän päättelee langan takin sisäpuolelle. Nappi tuntuu pysyvän.



”Ajattelin, että kun tuossa on neljä reikää, niin ristiin heittämällä se on hyvä”, Liang selittää suoritustaan.

Kivi Vaahterakin kertoo mielellään kokeilevansa, osaisiko hoitaa jonkin homman itse.

”Ehkä mulla on aika hyvä luotto, että pystyn ainakin oppimaan. Jos epäonnistuu, siinäkin oppii.”

Usein tuntuu, että jotkut osaavat valmiiksi kaiken. Kyse on kuitenkin vain päättelystä. Uusia haasteita on lähestyttävä rauhallisesti: katsottava ja mietittävä tovi, osaisiko soveltaa tai keksiä ratkaisun. Paniikissa ei onnistu mikään.

Seuraavaksi on silitettävä paita. Liang kuumentaa raudan ja ryhtyy hommaan. Tärkein ei unohdu: töpseli lopuksi irti.



Ammoin oli miesten ja naisten töitä. Miehet korjasivat taloa, ja naiset laittoivat ruokaa, esimerkiksi.

Tämä on historiaa. Töiden erottelu sukupuolen mukaan ei ole enää mahdollista paitsi tasa-arvon myös sen vuoksi, että yli miljoona suomalaista asuu yksin.

Osa on leskiä, jotka ovat joutuneet opettelemaan ”vastakkaisen sukupuolen työt” pakon edessä, mutta monet asuvat yksin omasta tahdostaan.

Lahtelainen ompelija Heli Haapamäki kertoo, että nykyään etenkin naiset kiikuttavat irronneet nappinsa ompelimoon. Tämä on tietysti parempi vaihtoehto kuin heittää paita roskiin.

Alun perin Haapamäki ompeli vaatteita mittatilauksesta, mutta vähitellen päätyöksi on vaihtunut korjausompelu, jota ihmiset eivät enää hoida itse.

Haapamäki kertoo näkevänsä siitä, miten ihminen laittaa voita leivän päälle, onko hänestä ompelijaksi.

”Jos syö nopeasti, tekee työnkin nopeasti, eikä tälle alalle ole hitailla asiaa.”

Ompelualalla on hänen mukaansa vaikea löytää harjoittelijoita, sillä käsityöt eivät tunnu kiinnostavan nuoria samalla tavalla kuin ennen.

”Nuoret ovat hölmistyneitä, kun kysyn, teitkö lapsena nuken vaatteita. Harva on tehnyt. Ehkä vanhemmat eivät enää osaa opettaa käsitöitä. Lapsille voisi ostaa muutakin kuin muovileluja. Jos lelut ovat valmiita, mielikuvitus lakkaa olemasta.”

Haapamäki muutti Suomeen Neuvosto-Virosta. Neuvostoelämä opetti ainakin soveltamiskykyä: kun tarvittavasta materiaalista oli pula, oli keksittävä, millä sen voi korvata. Suomessa nostetaan hänen mielestään turhaan kädet pystyyn, jos juuri oikeaa materiaalia ei ole saatavilla.

Siirrytään keittiöön.

Perunoiden keittäminen ei tuota Kivi Vaahteralle vaikeuksia. Hän pesee multapotut harjalla ja laittaa liedelle.

”Yleensä laitan perunat suoraan kiehuvaan veteen ja heitän sekaan hiukan suolaa. Kypsyyden testaan hammastikulla. 10–20 minuuttia siinä menee valmiiksi kiehuvassa vedessä.”

Ruoanlaitto ei ole Vaahteralle outoa, vaan hän kokkaa usein veljensä kanssa, jos he ovat kotona kaksistaan.

”Vanhemmat patistavat tekemään kotona vähän liikaakin”, hän sanoo.

Perunankeittotaito ei ole enää itsestäänselvyys. Kaupoissa myydään valmiiksi keitettyjä munia ja valmiiksi paistettua jauhelihaa. Kalat saa perattuina ja fileoituina.

Sanotaan, että ruoka on megatrendi. Ruoanlaittotaitoja ja perheen sunnuntailounaita esitellään somessa. Reseptit ja raaka-aineiden käyttö ovat monipuolistuneet hurjasti.

Todellisuus ei ehkä ole näin pullantuoksuinen. Keskusliikkeiden mukaan valmisruoan menekki kasvaa jatkuvasti.

”Neljä viime vuotta on ollut todella kovaa, kymmenen prosentin kasvua kuussa”, sanoo Janne Vuorinen K-ryhmästä.

Tavallisimpia eineksiä ovat yhä mikrossa lämmitettävät ateriat, mutta nopeimmin ovat suosiotaan kasvattaneet salaatit, vegaani- ja kasvistuotteet, sushi, tuorepuurot ja erilaiset täytetyt leivät.

Valmisruoan menekkiin on muitakin syitä kuin osaamattomuus.

Tärkeä tekijä on kiire, joka tuntuu ihmisillä vain kasvavan.

Toinen on sinkkutalouksien määrä. Harva yksin asuva jaksaa kokata pitkän kaavan kautta, jos lounas- ja illallisseurana on päivästä toiseen oma itse.

Myös ravintoloissa syödään yhä enemmän. Lounaspaikkoja kansoittavat usein eläkeikäiset pariskunnat, joilla luulisi olevan aikaa ja taitoja kokata itsekin. Hyvillä eläkkeillä ruoanlaittoon ei ole taloudellista pakkoa, ja ulkona syödessä saa liikuntaa ja tapaa tuttuja.

Vaikka onhan taidottomuuskin mahdollista.

Helsingin Sanomien arkistossa sana uusavuttomuus esiintyy nykymerkityksessään ensi kerran vuonna 1991, lähes 30 vuotta sitten. Jos oli tuolloin 20-vuotias uusavuton eikä ole kartuttanut osaamistaan, on nyt lähes 50-vuotias vanh’avuton.

Testaamatta on enää Liangin ja Vaahteran remonttitaidot.

Akkuporakonetta on hyvä osata käyttää, jos vaikka joutuu kiinnittämään Ikean kaapin seinään.

Vaahtera kääntää näppärästi vääntimen pyörimissuunnan ja asentaa sopivan kärjen paikalleen. Ruuvi on seinässä alta aikayksikön.



Vessan lavuaarin hajulukko on sen sijaan pojille aivan uusi tuttavuus. Vaahtera laittaa alle astian ja irrottaa lukon vastapäivään kiertämällä.



Omakotiasumisen suosio ei osoita notkahduksen merkkejä, mutta nähtäväksi jää, kuinka paljon millenniaalit innostuvat lumitöistä ja kattoremonteista.

Talojen rakentaminen hartiapankilla niin sanotusta pitkästä tavarasta on vähentynyt marginaaliin. Enää kahdeksan prosenttia omakotitaloista rakennetaan paikan päällä.

Kun osaamis- ja viitsimistaso ei riitä, tarjolla on yhtiömuotoisia erillistaloja, joissa saa omakotiasumisen edut mutta huolto ostetaan ulkoa.

Uusi haaste on talojen teknistyminen. Monia korjaustöitä ei enää edes saa tehdä itse.

Kun taloaan ei ole ollut itse pystyttämässä, sen rakenteitakaan ei tunne.

Vastapainona kaikelle informaatioähkylle moni haluaa tehdä käsillään.

Televisiosta katsotaan Strömsötä, tanskalaista maajussia ja norjalaista nikkaria. Ulkomaantoimittaja rakentelee kotona kauko-ohjattavia härpäkkeitä ja kasvattaa chiliä.

Vapaa-ajalla tietotyöläiset pakenevat sieneen, marjaan ja kalaan. Eläkkeelle päästyä mennään metallityökursseille ja tekemään luonnonkosmetiikkaa. Käsitöiden ylituotannosta voi tulla ongelma, jos omatekoista keramiikkaa on jo jaettu kaikille sukulaisille.

Moni kaipaa luontoon, mutta ei uskalla. Retkeilykurssien suosio on kasvussa. Niillä harjoitellaan varusteiden käyttöä ja maastossa liikkumista. Eniten ihmisiä pelottaa eksyminen ja pimeän tulo, kertoo Suomen Ladun suunnittelija Juhani Lehto.

Myös mökkeily pakottaa epämukavuusalueelle. Ennen pitkää on tyhjennettävä huussi tai korjattava vesipumppu. Peseytyminenkin on hoidettava vadilla ja kauhalla. Paitsi että yhä useamman suomalaisen ”mökki” on täysin varusteltu kakkosasunto.

Sanotaan, että vasta 10 000 toistoa tekee mestarin.

Jos on kerran solminut kravatin, ei välttämättä pysty toistamaan suoritusta kolmen vuoden päästä.

Simo Liang joutui äskettäin laittamaan kravatin kaulaansa. Se hoitui helposti, kun katsoi ensin kuvan netistä. Google, Youtube ja lifehackit helpottavat elämästä selviytymistä.

”Kymmenen minuutin googlauksen perusteella on jo aika hyvä käsitys, mitä jollekin rikkinäiselle koneelle pitää tehdä”, sanoo Kivi Vaahtera.

Kaikkea ei enää tarvitse muistaa, osata tai tietää – paitsi sitten, kun puhelimen akku on lopussa eikä nettiin pääse.

Tämänkin tilanteen estämiseen tarvitaan kädentaitoja: puhelimen laturin pistoke on välillä puhdistettava, jotta se toimisi.

Survivalistit ovat oma lukunsa. Jos yhteiskunta romahtaa, tarvitaan taas tuluksia.

Eräskin media-alan esimies varautuu. Hän on aloittanut vakavamielisen puutarhaviljelyn. On hyvä olla palsta valmiina, kun paha päivä koittaa. Eikä riitä, että on maata, vaan sen laatua pitää jo aktiivisesti parantaa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kalliosta on löytynyt kranaatti kadulta, poliisi paikalla

    2. 2

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    3. 3

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    4. 4

      Ostarille asennettiin tarkkaan harkittu terävä metallilevy, jotta häiriökäyttäytyjät eivät notkuisi Munkkivuoren kaupoilla

    5. 5

      Kun isä kuoli, Eero Huovinen sai käsiinsä valtavan kasan kirjeitä, joista paljastui totuus äidistä – Huovinen itki, kun hän avasi niistä ensimmäiset

      Tilaajille
    6. 6

      Tutkimus: Oikomishoidon potilaat huijasivat lääkäreitä Espoossa – Jatkossa seuraamukset voivat olla kovia

      Tilaajille
    7. 7

      Työministeri päätti siirtää kemianteollisuuden lakkoa kahdella viikolla

    8. 8

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    9. 9

      Ruotsia koettelee räjäytysten aalto, ja yksi pommeista paiskasi Outi Ojan koti­oven eteiseen

    10. 10

      On musertavaa, että joukkueemme nimi yhdistyy nyt julkisesti kaikkeen tähän, kirjoittavat Team Uniquen entiset luistelijat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    2. 2

      Moni hinkkaa elämän pieniä yksityiskohtia täydellisiksi – Heiltä jää huomaamatta, missä aito hyvinvointi piilee

    3. 3

      Kysely hybridien omistajille paljasti hämmästyttäviä lukemia – Nyt ei tarvitse enää pohtia, ajavatko hybridiautoilijat sähköllä vai bensalla

    4. 4

      Älä katso tätä yhdessä perheesi kanssa – Hehkutettu nuortensarja Sex Education näyttää loputtomasti seksiä, ja siitä voi oikeasti oppia paljon

      Tilaajille
    5. 5

      Puistonpenkin käsinojalla on salakavala tarkoitus: Kuvat näyttävät, kuinka maailman metropolit on suunniteltu kodittomille mahdottomiksi paikoiksi elää

    6. 6

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    7. 7

      ”Nacci” Tranbergia ja Helvetin enkeleiden johtohahmoa koskeva huumevyyhti laajenee: Nyt syytettynä myös maajoukkuetason kilpapurjehtija

    8. 8

      Turvalaite petti Salmisaaren kiipeilykeskuksessa, mies putosi seinältä maahan

    9. 9

      Kun isä kuoli, Eero Huovinen sai käsiinsä valtavan kasan kirjeitä, joista paljastui totuus äidistä – Huovinen itki, kun hän avasi niistä ensimmäiset

      Tilaajille
    10. 10

      Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    3. 3

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    4. 4

      Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

    5. 5

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    6. 6

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    7. 7

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    8. 8

      Katin mies ei tiedä, mitä kouluja heidän lapsensa käyvät – Tyhjän liiton ainoa liima on raha

      Tilaajille
    9. 9

      ”He ovat hyvin ovelia” – Tässä on Isisin viimeinen tukikohta

      Tilaajille
    10. 10

      Donald Trumpin hallinto laittoi Michelle Obaman laatimat kouluruoka­suositukset uusiksi

    11. Näytä lisää