Moni muotoiset riidan kylväjät

Nimimerkki­tililtä twiitattiin: ”#Silakka liike on tärkeä vasta voima ääri #oikeistolle kuten @persut, jotka pitää tuhota vaikka väki valloin, koska eivät arvosta suku puoli #vähemmistö’jen moni muotoisuutta, moni #kulttuuri’suutta ja #ilmasto asioita...”

Twiitti vaikuttaa ensi silmäyksellä tahallaan kielioppia ruhjovalta satiirilta. Se ei estänyt perussuomalaisten entistä kansanedustajaa, stahanovilaista twiittaajaa Reijo Tossavaistahttps://www.hs.fi/haku/?query=reijo+tossavaista ottamasta sitä todesta. Tossavainen piti twiittiä esimerkkinä: ”#silakkaliike on militanttien ääripunavihreiden hallussa”.

Jouluna perustettu Silakkaliike kertoo kannattavansa ihmisoikeuksia ja vastustavansa rasismia. Persujen tuhoamisesta se ei ole ilmoittanut haaveilevansa. Entä miten suuri vaara tasavallassa ovat ”militantit ääripunavihreät”? Vai ovatko ne uhka vain, kun Tossavainen twiittaa?

Toimittaja Petri Jääskeläinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=petri+jaaskelainen kirjoitti Seura-lehdessähttps://seura.fi/asiat/tutkivat/nain-uudet-trollitilit-piinaavat-suomi-twitteria-hamaavat-politiikan-keskustelua-niin-persuina-silakoina-kuin-antifasisteinakin/, että monet perussuomalaiset ovat käyttäneet näitten trollitilien twiittejä todisteena ”äärivasemmistolaisten väkivaltaisista aikeista” (sitaattimerkit Jääskeläisen tekstistä). Myös äärioikeiston vastustajat ovat noteeranneet liverrykset. Monet heistä ovat vastailleet ”antipersuina” pitämilleen tileille tai seuranneet niitä.

Tällainen trollitili vahvistaa pikaisesti vilkaistuna molempien vastakkaisten suuntausten ennakkoluulot paikkansapitäviksi: persut ovat rasisteja, silakat militantteja ääripunavihreitä. Silti nämä tilit on perustettu edistämään vain asiaa, jota ne kirjaimellisesti väittävät vastustavansa.

Samansukuista ilmiötä vanhassa gutenbergilaisessa maailmassa kuvasi kirjailija Veikko Huovinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=veikko+huovinen vuonna 1973 Rasvamaksassaan. Ammattimainen puolueenhaukkuja -tarinassa Huovinen kertoo Väinö Kirsikkalasta. Hän on joutilas, joka vierailee kylän napamiesten luona lietsomassa heitä poliittiseen roihuun.

Kirsikkalan juonena on johdatella keskustelu puolueeseen, jota Kirsikkala tietää kulloisenkin isäntänsä vihaavan. Kun taloudessa koittaa ruokahetki ja Kirsikkala on tekevinään lähtöä, isäntä ei tahdo päästää käsistään nautinnollista rähinää, vaan kutsuu Kirsikkalan pöytään.

Näin tyhjästä jääkaapistaan kärsivä mies ansaitsee vatsansa täyteen: ”Huomenna haukutaan kokoomus, ylihuomenna liberaalit, joille vanha Ståhlberg päästäisi pitkänomaisen puhkun… on puolueita Suomessa, ja osallistuva ihminen arvostelee niitä. Osallistu. Viihy. Elä turhauvu.”

Kirjailija Huovisen Väinö Kirsikkala saa syödäkseen, mutta mitä trollitili hyötyy twiiteistään, esimerkiksi tästä: ”Kävin kusemassa #persu’jen #puolue toimiston #posti luukkuun ja huomenna rikon #ikkuna’t. Tämän tyyppinen #aktivismi on hyvä alku.” Täytyy olla fanaattinen persu tai yliliukas silakka pitääkseen tätä twiittiä aitona mielipiteenä tai tapahtumankuvauksena.

Riidankylväjän palkka on riita. Iso riita on iso palkka. Yksittäinen twiitti liikuttaa ruohonkortta, mutta Twitterissä ja muilla alustoilla pyritään massojen voimaan. Sitä saatetaan aluksi rakentaa hämmästyttävän vähillä tileillä. Riidankylväjän bonus on möykäksi tärvelty yhteiskunnallinen keskustelu. Hänen unelmansa on kaaos. Se mahdollistaisi jopa yhteiskunnan järkkymisen.

Trollien kanssa pärjää parhaiten lukemalla paljon. Silloin oppii tuntemaan erilaisia tekstejä ja erottamaan asian roskasta, toden humpuukista.