Suomen tropiikki

Oikeassa tropiikissa on tuhoutuvaa viidakkoa, vuoria, aroja, suuria kaupunkeja ja muovia meressä. Suomalaisessa tropiikissa on silti pelkkiä palmuja, aurinkoa, kookoksen tuoksua ja lomaa.

Julkaistu: , Päivitetty:

Nuori nainen odottelee bussia ja katsoo ulkomainosta, jossa Fazerin karkkipussin sanotaan sisältävän trooppisia makuja. Mielikuva on selvä, mutta mitä trooppinen tarkkaan ottaen tarkoittaa, nainen miettii. Nolo juttu, mutta hän on aina ollut huono maantiedossa ja historiassa eikä muista edes, missä tropiikki sijaitsee.

Mutta seuraavina vuosina hän todellakin ottaa tuosta kaikesta selvää.

Taiteilija Anna-Sofia Sysserin vuosia jatkunut työsarka alkoi pienestä havainnosta. Hän alkoi kiinnittää huomiota siihen, miten usein Suomessa törmäsi trooppisiksi kutsuttuihin asioihin. Niitä tuli vastaan koko ajan kaupoissa. Ja tietysti oli useita kylpylöitä.

Sysseriä alkoi tosissaan kiinnostaa keinotekoisen tropiikin näkyminen suomalaisten elämässä. Miten tropiikkia meillä tuotetaan, mitä merkityksiä me sille annamme? Ja onko sillä mitään tekemistä todellisen tropiikin kanssa?

Vuonna 2018 Sysser teki aiheesta lopputyönsä Aalto-yliopistossa visuaalisen kulttuurin ja nykytaiteen maisteriohjelmassa (ViCCA). Työn nimi oli Tropical Dreams. Nyt hän jatkaa aiheen parissa Koneen säätiön apurahalla. Tutkimuksen lisäksi tarkoitus on laatia aiheesta dokumenttielokuvan käsikirjoitus ja tehdä lasten esitys.

Työn merkeissä Sysser on lillunut Suomessa trooppisissa kylpylöissä. Mutta samaan aikaan hän on myös matkustanut trooppisen vyöhykkeen maissa.


Sysseriä kiinnostaa nimenomaan suomalais-trooppinen kuvasto. Millaisia merkityksiä me täällä annamme trooppiselle?

Keinotekoista tropiikkia näkee toki eri puolilla maailmaa. Mutta katsotaan, mitä suomalaisten kauppojen valikoimista löytyy. Ei jätetä tulkinnalle varaa, vaan etsitään niitä tuotteita, joissa lukee suoraan paketin päällä tropic, tropical, tropicana, trooppinen.

Määrä on ällistyttävä. Jotkut palmun kuvalla varustetut tuotteet kaupoissa ovatkin monikansallisten jättiyhtiöiden tuotteita. Mutta on myös täysin kotimaisia suomalais-trooppisia tuotteita.

On Myllärin Tropic mysliä, Myllyn Paras OATGOODS Tropiikki Tuorepuuroa ja Moilas Pizzaa Tropicana.

Vessan raikastin on tropical garden eli puutarhan raikas. Pyykinhuuhteluaine tropical lily, siis kukkainen. Imuriin laitettavat hajustinrakeet ovat tropical breeze eli trooppinen tuulahdus. Suihkugeeli lupaa trooppista kosteutusta, tropical hydration. Kissanruoka voi olla tropical tuna, kynät tropicolor, tarrakirjakin tropical. Vaatteen värjäykseen on tarjolla tropical green eli trooppinen vihreä.

Entä trooppinen ihokarvanpoistohöylä? Paketti kertoo: mukana on aloen kosketus. Ja kahva tuoksuu trooppiselta.

Jotkut tuotteet luovat tilaan trooppisen atmosfäärin. Kuusamon tropiikki -hotellissa oikeaa tunnelmaa luovat esittelytekstin mukaan kasvit, kivet ja altaiden vesi, joka on yli 30-asteista.

Helsingissä Pasilan uuteen kauppakeskukseen Triplaan rakennettiin trooppinen keidas, jossa voi surffata aalloilla ja juoda drinkkejä palmujen alla. Lämpötila on +27 astetta ja sisustus beach-tyylinen.

Tällaisena täällä tropiikki esitetään.


Sysser on analysoinut, mistä suomalainen trooppisuus koostuu. Se kiteytetään muutamaan symboliin, joista tärkein on palmu. Lisukkeeksi käyvät autio hiekkaranta, aurinko, turkoosi vesi, hedelmät ja lämpö. Myös ananas, drinkkilasi ja flamingo toistuvat usein.

Vain hedelmät ovat trooppisia, eivät vihannekset.

Väreistä yleisin on vaalea oranssi. Myös kirkas sininen ja vihreä sekä pastellisävyt käyvät.

Tuoksuihin kuuluvat kookos ja isot kukat. Yleensä suomalainen puhtaus tuoksuu männylle, sitruunalle tai mentolille. Tämä on se eksoottinen vaihtoehto.

”Trooppisuudella vedotaan nimenomaan aisteihin”, Sysser sanoo. Tuntoaistia palvelevat korkea lämpötila ja kosteus.

Suomalainen trooppisuus liittyy aina lomaan, ei koskaan työhön.

Keinotekoinen tropiikki syntyy lähinnä kasveista. Eläimiä näkyy harvoin. Ehkä papukaijoja. Tai villieläimiä, joita ei oi­keasti luonnossa juuri kohtaa, koska ne ovat uhanalaisia.

Kulttuuria tai historiaa ei näy lainkaan. Ei edes rakennuksia. Vain tiki-baareja, joista saa värikkäitä cocktaileja.

Ihmisiäkään ei juuri näy. Suomalais-trooppinen ranta on autio.

Silti elämä on siellä aina ikään kuin all inclusive, niin kuin hotelleissa sanottaisiin: kaikki hoituu, herkkuja riittää ilman huolta tai vaivaa, vaikka missään ei näy ketään.


Suomalais-trooppinen maisema on paratiisikuvastoa. Paratiisi esitetään aina samana, vaikka todellisuus muuttuu. Se muuttuu tropiikin vyöhykkeen maissa. Ja se muuttuu meillä Suomessa.

Paratiisissa puhdas ja villi luonto on silti tallella.

Sysser selittää tuota ilmiötä tropikalismin käsitteellä. Se on peräisin historioitsija David Arnoldilta 90-luvulta.

Tropikalismin avulla länsimaat pönkittävät omaa identiteettiään: kaukaisia maita eksotisoidaan, ja tropiikki esitetään länsimaiden ympäristöllisenä vastakohtana, siis toisena.

Tropikalismin juuret ovat kaukana.

Samankaltainen ilmiö oli orientalismi jo satoja vuosia sitten. Oltiin innostuneita erilaisuudesta, mutta samalla ylläpidettiin jyrkkiä vastakohtia.

Kukapa ei olisi ihaillut Paul Gauguinin teoksia paratiisisaarilta, makoilevia naisia kukka hiuksissaan. Tai sitä, miten Akseli Gallen-Kallelan väripaletti muuttui Afrikassa. Niitä maalauksia hallitsivat vaalea oranssi, kirkas sininen ja pehmeät pastellisävyt.

Sittemmin vaikutteita toi populaarikulttuuri. 1950-luvun muotiin kuuluivat havaijinpaidat.

Silloin suomalaisessa iskelmässä laulettiin: Oi, Honolulu, siellä olla saa kuin zulu. Siis miten? Ilman vaatteita. Kuin paratiisissa.

Paratiisin rinnalla toiseutta on tuotettu myös kuvalla helvetistä, pelottelulla. Mutta trooppiset myrskyt tai trooppiset taudit eivät keinotekoiseen suomalais-trooppiseen kuvaan kuulu. Kuten eivät muutkaan uhat.


Todellinen tropiikki on tietysti paljon muuta kuin yksinkertainen paratiisikuva.

Trooppinen vyöhyke kattaa noin 40 prosenttia maapallon pinta-alasta, kääntöpiirien väliin jäävän alueen päiväntasaajan molemmin puolin. Siihen kuuluu sademetsää, monsuunimetsää, aavikkoa, aroa ja vuoristoa. 122 maata. Myös aivan valtavia suurkaupunkeja.

Kuten Sysser sanoo: ”Tropiikki pitää sisällään myriadeittain elämää.”

Yhä useammat suomalaiset ovat matkustaneet tropiikissa. Siellä syntynyt mielikuva voi olla ihan toinen kuin täällä kaupan hyllyllä. Homeisia betonirakennuksia. Hirvittäviä väentungoksia ja ruuhkia kaupungeissa. Rankkasateita ja tulvia.

Turisti törmää siellä palmujen lisäksi mummolan huonekasveihin, mutta ei anopinkieli tai peikonlehti silti täällä Suomessa tuo mieleen tropiikkia.

Sysser on tietoinen alueen todellisista vaikeuksista. Monet aikamme suurista kriiseistä iskevät kipeimmin juuri sinne.

Ilmastonmuutos näkyy. Pienet paratiisisaaret yksinkertaisesti katoavat, hukkuvat, kun merenpinta ilmaston lämmetessä nousee. Koralliriutat tuhoutuvat. Yhä useammat eläinlajit ovat uhattuina, kun sademetsiä tuhoutuu hakkuiden ja tuli­palojen takia.

Entä jäteongelma? Muoviroskasta koostuva jättipyörre, josta täälläkin paljon puhutaan, sijaitsee Havaijin alueella.

Ilmastonmuutokseen ja jäteongelmaan vaikuttaa merkittävästi myös länsimaiden ihmisten kulutustaso ja elämäntapa.

Pitääkö meidän ajatella tätä, kun lillumme suomalais-trooppisessa kylpylässä?

Sysser ei syyllistä. Hänen mielestään olisi kuitenkin hyvä tiedostaa se, mikä yhteys meidän kulutuksellamme on tropiikin todellisuuteen.

Kylpylälomia kotimaassa jopa perustellaan sillä, että siitä on vähemmän haittaa kuin lomalennoista. Mutta kuinka kauan isoja, lämmitettyjä kuplaparatiiseja voi Pohjolassa puolustaa, jos todellinen tropiikki tuhoutuu?

Katsomme Sysserin kanssa kahvilan vitriiniä, jossa on pullien vieressä muovisia tropiikin kasveja. Paljonko muovisomisteita tarvitaan lisää?

Vastuullisuus nostaa päätään.

Fazerin vierailukeskuksessa Vantaalla on trooppinen puutarha, jossa näytetään, miten kaakaopuu kasvaa. Siellä kerrotaan myös kaakaometsien tuhoista ja lapsityövoiman käytöstä alueella. Fazerilla on myös tukiohjelma, jolla autetaan alueen asukkaita.

Sysserin taiteella on tavoite. Jospa teokset herättäisivät ajattelemaan, kuinka kauan todellinen tropiikki säilyy. Entä jos paratiisisaaret katoavat eikä jäljelle jää kuin jäljitelmiä? Tai kirjavia koralliriuttoja on kohta vain akvaarioissa.

Ehkä taide havahduttaa ja saa ihmisen pitämään huolta trooppisista ympäristöistä ja suomalaisesta luonnosta.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    4. 4

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    5. 5

      ”Tämä jos mikä osoittaa, että kunnioitamme ihmisoikeuksia” – Vihreät riemastuivat, kun Ohisalo kertoi 175 turvapaikanhakijan tuomisesta Suomeen

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    5. 5

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää