Sunnuntai

Futista ilman etuliitettä

Naisten liiga saa pian uuden nimen. Palloliiton kehityspäällikkö Heidi Pihlaja paljastaa nimestä yhden asian: sen jälkeen ei ole enää jalkapalloa ja naisten jalkapalloa.

HJK voitti vuonna 2019 jalkapallon naisten Suomen mestaruuden. Se oli seuran historian ensimmäinen Naisten liigan voitto.

Ja viimeinen.

Sitä edellisen kerran HJK:sta tuli Suomen mestari vuonna 2005. Silloin sarjan nimi oli Naisten SM-sarja.

Naisten liiga perustettiin vuonna 2007. Ja nyt keväällä se lakkaa olemasta. Naiset toki pelaavat tänäkin vuonna jalkapallon Suomen mestaruudesta, mutta eivät enää Naisten liigassa. Sarjan nimi on jatkossa jotain muuta.

Heidi Pihlaja ei suostu kertomaan liigan uutta nimeä, sillä se julkistetaan vasta myöhemmin keväällä. Yhden olennaisen asian hän kuitenkin sanoo: ”Naisten liigan uudessa nimessä ei ole nais-etuliitettä.”

Pihlaja on Suomen palloliiton kehityspäällikkö, jonka vastuulla on naisten ja tyttöjen jalkapallon kehittäminen. Hän aloitti tehtävässä kesäkuussa.

Naisten liigan nimenmuutos on Pihlajan mukaan iso periaatteellinen tasa-arvokysymys.

”Unelmoin maailmasta ilman etuliitteitä”, hän sanoo.

Miesten jalkapallon SM-sarja on nimeltään Veikkausliiga. Jääkiekon vastaava on ytimekkäästi Liiga. Kummankaan sarjan nimessä ei erikseen määritellä pelaajien sukupuolta.

Naisten osalta niin tehdään. Naisten SM-sarja on sekä jalkapallossa että jääkiekossa nimeltään Naisten liiga.

”Se kertoo ajatusmaailmasta, että on urheilua – ja sitten erikseen naisten urheilua.”

Pihlajan mukaan nais-etuliite määrittää naisten jalkapallon jotenkin vähempi­arvoiseksi. Miesten laji on jalkapallo. Siis lajin nimi perusmuodossaan. Naiset sen sijaan pelaavat naisten jalkapalloa.

Heidi Pihlaja puhuu futaajista me-muodossa, mikä ei sinänsä ole ihme. Onhan hän itsekin entinen huippujalkapalloilija.

Pihlaja pelasi pitkään Tampereella Ilveksessä, josta hän siirtyi vuonna 2012 vantaalaisen PK-35:n riveihin. Siellä hän voitti Suomen mestaruuden kolmesti: vuosina 2012, 2014 ja 2015.

Niistä viimeisimmällä mestaruuskaudella PK ei hävinnyt otteluakaan ennen ykköspaikan varmistumista. Kauden jälkeen hän lopetti, vaikka oli vasta 26-vuotias.

Pihlaja oli saavuttanut jalkapallossa kutakuinkin kaiken mitä halusi. Hän oli pelannut Mestareiden liigassa ja maajouk­kueessakin. Vuonna 2010 Pihlaja valittiin Naisten liigan parhaaksi pelaajaksi.

”Unelmoin juniorina, että pääsisin pelaamaan ruotsalaisessa Umeå IK:ssa. Se oli siihen aikaan jalkapallon huippuseura naisten puolella.”

Sittemmin Pihlajaa pyydettiin ulkomaille. Hän olisi päässyt Ruotsiin pelaamaan puoliammattilaisena, mutta ei lähtenyt.

”Maailma on nykyisin ihan eri tavalla auki”, hän sanoo.

Chelsea, Arsenal, Manchester City, PSG, Barcelona, Bayern München, Juventus ja moni muu maailman huippuseura satsaa nykyään tosissaan myös naisten jalkapalloon.

”Nykyjuniorit voivat Umeån sijaan unelmoida pelaavansa joskus ammattilaisena vaikka Real Madridissa.”


Peliuran jälkeen Pihlaja toimi pari kautta HJK:n naisten liigajoukkueessa valmentajana.

”Futista on mahtava seurata. Minua ei kuitenkaan kiinnosta analysoida ja tutkia pelin yksityiskohtia loputtomasti. Haluan ennemmin vaikuttaa siihen, miten jalkapallon asema yhteiskunnassa muuttuu.”

Palloliiton kehityspäällikkönä Pihlajan tavoitteena on nostaa jalkapallo myös tyttöjen suosituimmaksi harrastukseksi. Suomessa on nyt noin 136 000 rekisteröityä jalkapallon pelaajaa. Tyttöjä ja naisia heistä on noin 32 000.

Se on itse asiassa yllättävän vähän. Esimerkiksi golfilla ja ratsastuksella on enemmän naispuolisia rekisteröityjä harrastajia.

Pihlajan mukaan olennaista olisi saada tyttöjen harjoitusolosuhteet ja valmennus seuroissa samalle tasolle poikien kanssa. Kysymys on myös mielikuvista.

Kun vanhemmat miettivät lapselleen harrastuksia, jalkapallo on pojille usein selkeä vaihtoehto, tytöille välttämättä ei.

”Meidän pitää kertoa enemmän niistä sosiaalisista vahvuuksista, joita jalkapallo tuo. Meidän pitää kertoa siitä, miten se vaikuttaa tyttöjen itseluottamukseen ja itsetunnon vahvistumiseen”, Pihlaja sanoo.

Naisten jalkapallo elää juuri nyt vahvaa nousukautta.

MM-kisat synnyttivät viime kesänä myös Suomessa melkoisen huuman. Yle näytti suorana kisojen kaikki ottelut. Pihlajakin oli Ylen studiossa kommentoimassa pelejä.

Amerikkalaisesta jalkapallotähdestä Megan Rapinoesta tuli globaali julkkis ja mielipidevaikuttaja, joka otti voimakkaasti kantaa seksuaalivähemmistöjen puolesta ja kommentoi politiikkaa.

Yhdysvaltojen joukkueen maailmanmestaruuskulkuetta New Yorkissa seurasi satoja tuhansia faneja.

Suomi ei ollut mukana MM-kisoissa.

Naisten liigan viime kauden huipennus nähtiin Helsingissä Telia 5G -areenalla 28. syyskuuta HJK:n ja KuPSin välisessä ottelussa. HJK voitti ja varmisti mestaruuden jo kaksi kierrosta ennen sarjan loppumista.

Ottelu oli erittäin viihdyttävä. Siinä oli tunnetta ja taitoa. Peli oli vauhdikasta.

Tähdeksi nousi HJK:n Jutta Rantala, joka teki kolme maalia. Erityisesti kolmas maali oli hieno. Rantala sai pallon KuPSin­ rangaistusalueen rajalta, josta hän veti sen vasurilla maalin oi­keaan yläkulmaan.

Katsojia ottelussa oli Palloliiton tilastojen mukaan 1 630. Se on paljon. Ehkä vähän liiankin paljon.

Olin Helsingin Telia-areenalla katsomassa ottelua, ja aika tyhjiltä katsomot näyttivät. Ei siellä puoltatoista tuhatta katsojaa ollut, mutta silti enemmän kuin yhdessäkään muussa Naisten liigan ottelussa viime kesänä. Olihan sarjan ratkaisuottelua markkinoitu vahvasti, ja siihen oli jaettu ilmaislippuja.

Sääkin oli hieno.

HJK:n edellisessä kotiottelussa katsojia oli ollut Palloliiton tilaston mukaan 241. Käytännössä se tarkoittaa pelaajien läheisiä ja muutamaa fania.

Heidi Pihlajalla riittää siis tekemistä. Suomalaiset penkkiurheilijat pitäisi saada houkuteltua jalkapallokatsomoihin.

Helppoa se ei ole, sillä eihän Veikkausliigan otteluissakaan liiemmin katsojia ole. Viime kauden katsojakeskiarvo oli 2 620, kun se esimerkiksi jääkiekossa oli 4 232.

Miesten jalkapallomaajoukkueen pääsy ensi kesän EM-kisoihin äänestettiin Urheilugaalassa viime vuoden sykähdyttävimmäksi urheilutapahtumaksi. Huuhkajien menestyksen toivotaan säteilevän myös kotoisen SM-sarjan katsojamääriin.

Siihen ei kuitenkaan pidä tuudittautua, Pihjala sanoo. Sen sijaan pitää panostaa siihen, että ”ottelukonsepteista tehdään katsojille kokonaisvaltaisia elämyksiä”.

Kahvi ja makkara eivät oikein enää riitä houkutuksiksi. Tarjontaa pitäisi miettiä asiakkaan näkökulmasta.

”Olisihan se siistiä, jos pelin aikana katsomossa voisi nauttia vaikka lasin kylmää valkoviiniä. Jos asiakkaat sitä haluavat.”

Kiinnostavana kohderyhmänä Pihlaja pitää 20–40-vuotiaita liikunnallisia naisia, jotka kuluttavat lifestyle-sisältöjä ja viettävät vapaa-aikaansa hyvinvoinnin parissa.

Pihlaja on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, mikä kuuluu hänen puheestaan. Siinä vilisee termejä kuten markkinointistrategia, kuluttajasegmentti ja kohderyhmä.

Hän puhuu vahvasti tasa-arvon puolesta, mutta sitä ei hänen mukaansa pidä anella. Pihlajan argumentit lähtevät siitä, että tasa-arvo on myös taloudellisesti järkevää.

Esimerkiksi hän nostaa ranskalaisen Olympique Lyonnaisin, jonka omistaja ja pääjohtaja Jean-Michel Aulas ilmoitti jo kymmenen vuotta sitten, että seuran nais- ja miespelaajilla pitää olla yhtä hyvät olosuhteet.

”Se vaati aikoinaan investointeja, mutta nyt naisten joukkue on seuralle kannattavaa liiketoimintaa”, Pihlaja sanoo.

Miesten jalkapallossa liikkuu miljardeja, naisten jalkapallossa vain murto-osa siitä.

”Ei tasa-arvopuhe saa suurseuroja satsaamaan. Ne investoivat, koska näkevät naisten jalkapallon houkuttelevana markkinana ja potentiaalisena keinona löytää uusia asiakkaita.”

Tämän vuoksi naisten jalkapallossa pitäisi Pihlajan mukaan keskittyä kehittämään omaa juttua. Miettiä kohderyhmiä, kehittää tuotetta ja lisätä tunnettuutta. Huomion myötä lajille löytyy isompia sponsoreita ja lisää yleisöä saadaan katsomoihin.

Pihlaja kertoo, että naisten Mestareiden liigassa otetaan kaudelle 2021–22 käyttöön lohkovaihe. Se on iso muutos, sillä samalla joukkueiden ottelumäärä ja televisiosopimuksista saatavat tulot kasvavat merkittävästi.


Pihlajan mukaan lajin markkinoinnissa on tarkoitus hyödyntää jalkapallon arvopohjaa.

Se tiivistyy hänen mukaansa sanapariin samanarvoisesti menestyen.

Samanarvoisuus tarkoittaa Pihlajan mukaan sitä, että kaikilla on sukupuolesta, ihonväristä, uskonnosta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta yhtäläinen mahdollisuus pelata jalkapalloa.

”Se on jalkapallon dna. Kaiken perusta.”

Tässä haastattelussa Pihlaja haluaa kuitenkin korostaa menestyksen merkitystä. Uutta ajattelua symboloi Pihlajan mukaan nais-etuliitteen poistaminen kansallisen sarjan nimestä.

Suomi on Palloliiton selvityksen mukaan vasta toinen maa maailmassa, joka tekee niin. Norjassa naisten jalkapalloliiga on nimeltään Toppserien ja miesten Eliteserien. Ilmeisesti kaikkien muiden maiden naisten jalkapallosarjan nimessä mainitaan myös sukupuoli. Ruotsissa liigan nimi on Damallsvenskan.

”Koska miesten liigalla on vahva brändi, naisissa on kopioitu sitä. Lisätty logoon pinkkiä väriä ja ponnari, jotta se puhuttelisi tyttöjä”, Pihlaja sanoo.

Naisten jalkapalloon on usein liitetty myös erilaisia voimaantumiseen liittyviä käsitteitä, sitä girl poweria.

”Iskulauseissa on todettu we can do this tai be strong – eli menty todistelun kautta. Todisteltu, että vaikka olemme naisia, olemme tarpeeksi vahvoja. Vaikka olemme naisia, silti osaamme.”

Pihlajasta tämä on ärsyttävää.

Hänen mielestään naisten jalkapallon brändiä tulisi rakentaa vain ja ainoastaan sen omista lähtökohdista.

”Tämä ei ole kilpatasolla vain kiva harrastus. Kyse ei ole mistään tsemppikivasta”, Pihlaja sanoo.

”Naisten jalkapallo on modernia huippu-urheilua.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    4. 4

      ”Tämä jos mikä osoittaa, että kunnioitamme ihmisoikeuksia” – Vihreät riemastuivat, kun Ohisalo kertoi 175 turvapaikahakijan tuomisesta Suomeen

    5. 5

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    4. 4

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    5. 5

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää