Sunnuntai    |   Viikon lopuksi

Oikeutta aikuisille

Miksei täysikasvuisia kohdella yhtä hyvin kuin lapsia?

Tiedotus­välineet julkaisevat koko ajan juttuja, joissa kerrotaan, mitä kaikkea vanhemmat tekevät väärin. Minä haluan nyt kuitenkin antaa tämän kolumni­palstan ja lehden kaikella arvo­vallalla julkisen tunnustuksen kaikille Suomen kasvattajille: hyvää työtä!

Vielä suku­polvi tai pari aikaisemmin Suomessa kasvatettiin lapsia paljon ahdistavam­massa ilmapiirissä. Pojat eivät saaneet itkeä, tyttöjen taas piti näkyä mutta ei kuulua. Ruumiillista kuritusta pidettiin laajasti hyväksyttynä.

Nyt lapsiin suhtaudutaan valtavan kannustavasti, niin perheissä kuin varhais­kasvatuksessakin. Heidän tunteitaan sanoitetaan ja heitä rohkaistaan näyttämään niitä. Ulkonäön kommentointi on vähentynyt ja sukupuoli­sensitiivinen kasvatus yleistynyt. Mietitään nakkien nitraattipitoisuuksia, uv-vaatteiden suojakertoimia ja ruutu­aikoja.

Se on upeaa. Yksi kysymys kuitenkin. Milloin näitä periaatteita aletaan soveltaa myös aikuisiin?

Olen elänyt uusperheen äitipuolena noin neljän vuoden ajan ja huomannut, että olen elävä esimerkki ristiriidasta, joka vallitsee asenteissa lapsia ja aikuisia kohtaan.

Tiivistettynä: lapsia kohdellaan kaikin tavoin fiksummin kuin aikuisia. Siis minäkin kohtelen.

Jos lapsi tulee huonolla tuulella kotiin, annan hänelle ensin välipalaa, sitten ehkä pelaamme korttia ja lopuksi juttelemme vähän. Puolen tunnin päästä meillä molemmilla on hyvä mieli. Mutta jos puoliso tulee huonolla tuulella kotiin, tilanne on paljon monimutkaisempi. Todennäköisesti pahoitan välittömästi itsekin mieleni – miten niin sinun päiväsi on ollut rankempi kuin minun – ja vartin sisällä kaikkia harmittaa.

Psykologiassa ajatellaan, että ongelman tunnistaminen on ensimmäinen askel sen korjaamiseen. Saapa nähdä. Ehkä ensin pitäisi ottaa selvää, mistä tämä asenne-ero ylipäätään johtuu?

Psykologi Arto Pietikäinen vastaa puhelimeen työhuoneellaan Tampereella. Hänellä on selitys käytökselleni.

”Ihmiset ovat ihan evoluutiopsykologisesti rakentuneet niin, että lapsiin on helpompi suhtautua positiivisesti ja myötätuntoisesti. Heiltä ei odoteta niin paljon kuin aikuisilta.”

Niinhän se on. Eroa vahvistaa vielä se, että Suomessa aikuisten kesken vallitsee perinteisesti melko pidättyväinen ja varovainen käytös­kulttuuri: myötätunnon tai edes keskinäisen tykkäämisen eleistä on tapana pidättäytyä.

Mutta silti: miksi minä alan räyhäämään puolisolleni, jos hänellä on jo valmiiksi huono päivä?

Psykologi Pietikäinen pidättäytyy kommentoimasta yksittäis­tapausta mutta huomauttaa, että nykypäivänä monet vaativat itseltään paljon.

”Ja se voi sitten laajentua niin, että vaaditaan paljon myös muilta. Tämä altistaa uupumukselle, joka voi pahentaa kierrettä”, Pietikäinen kertoo.

Psykologilla on kuitenkin hyviä uutisia: rennompaa ja hyväksyvämpää asennetta voi treenata. Ja kuten lentokoneen happimaskin kanssa on parasta aloittaa itsestä. Tässä kohtaa lasten herättämiä tunteita voi käyttää hyödyksi. Pietikäinen nimittäin kertoo, että terapiassa itsemyötätuntoa aletaan usein harjoitella niin, että katsotaan omaa lapsuuden aikaista valokuvaa.

Wall Street Journal -lehden artikkelissa ehdotettiin vuonna 2017, että aikuisten sairaalahoidossa tulisi ottaa mallia lastensairaaloista. Yalen yliopiston tutkijat olivat havainneet, että sairaalaympäristö lisäsi potilaiden stressiä: se oli täynnä kirkkaita valoja, tarpeettomia herätyksiä ja turhauttavia odotusaikoja.

Lastensairaaloissa sen sijaan oli viihtyisämpää ja hoidot suunniteltiin myös henkisen jaksamisen mukaan. Oli taidetta ja ilmapalloja.

Jos samoin toimittaisiin myös aikuisten kanssa, sairaalassaoloajat voisivat lyhentyä merkittävästi, tutkijat väittivät. Potilaat olisivat tyytyväisempiä, ja rahaa säästyisi.

Lasten ja aikuisten sairaaloiden vertaaminen tuo hyvin esiin, millaisina pidämme aikuisia: järjen pohjalta toimivina olentoina, joiden tunteita ei sen kummemmin tarvitse ottaa huomioon.

Se on aika omituista. Totta kai aikuinen on ajattelukyvyiltään ylivertainen olento lapseen nähden, mutta psykologiset perustarpeemme ovat lähes identtiset. Kaipaamme turvallista ympäristöä, yhteyttä toisiin, rakastavaa ja arvostavaa kohtelua. Ilmapalloja.

Kun seuraavan kerran vaikkapa töissä tulee mieleen, että kollegat käyttäytyvät ihan kuin pikkulapset, niin ehkä on parasta myös kohdella heitä sellaisina. Tietyissä rajoissa.

Itselleni tärkeämpää olisi tehdä asennemuutos kotona. Ja useinhan muutokset kannattaa aloittaa pienistä, konkreettisista asioista.

Palataan vielä niihin kotiinpaluun hetkiin. Ne ovat monille muillekin vaikeita paikkoja. Ystäväni pohti asiaa viime vuonna ilmestyneessä lapsiperheitä käsittelevässä tietokirjassaan ja päätyi antamaan käytännön neuvon: myös aikuisen on tärkeää syödä se välipala.

Sitten kun meillä on opittu tämä, voimme aikuisten kesken alkaa harjoitella vai­keampia asioita. Esimerkiksi ruutuaikaa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Linnassa” lyödään muttei tapella – Tampereen keskustassa on Suomen kovin kommuuni

      Tilaajille
    2. 2

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    3. 3

      Puolisottomuus on yleistynyt kolme­kymppisillä lyhyessä ajassa: ”Parisuhteiden dynamiikka vaikuttaa syntyvyyteen”, tutkija sanoo

    4. 4

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    5. 5

      Viestintäyrittäjä Tommi Siikaniva vaurastui yrityskaupassa ja päätti jättää työt: Sapattivapaa ei johtanutkaan merkityksellisyyden löytämiseen vaan masennukseen

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    2. 2

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    3. 3

      Jos Samu Hällforsin työntekijä on onneton, hän saa 5 000 euroa – Yrittäjä ratkaisi avokonttorien pahimman piinan, ja se teki hänestä rikkaan miehen

      Tilaajille
    4. 4

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    5. 5

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää