Voiko virkkuukoukulla kiskaista vahingossa korvan sisälmykset ulos? - Sunnuntai | HS.fi
Sunnuntai|Torsti tietää

Voiko virkkuukoukulla kiskaista vahingossa korvan sisälmykset ulos?

Kysy mitä vain – Torsti ja hänen tikkaremminsä tarjoavat vastauksen. Jos vastaus ei tyydytä, lähetä oma ehdotuksesi osoitteeseen hs.torsti@hs.fi

Kuvituskuva
Julkaistu: 2.2. 2:00, Päivitetty 2.2. 15:27

Terve taas, lukijat, tässä Torsti. Menkäämme suoraan kysymyksiin.

Helsingin Sanomissa oli juttu Olympiastadionin uudistamisesta. Jutussa ei kerrottu, kuinka syvällä maan- tai merenpinnan alapuolella rakenteet ovat alimmillaan. Entä jos tulisi sähkökatkos? Kuinka kauan menisi aikaa koko rakennetun kuopan täyttymiseen vedellä? Vai onko pumppaus varmistettu varavoimalähteillä? Entä miten metroasemilla?

– Antti ValtonenUudistuvan stadionin liikuntatilojen alin lattiataso on noin 40 senttiä merenpinnan alapuolella. Tilat on kuitenkin eristetty huolella: kallioseinät on injektoitu, ruiskubetonoitu ja pystysalaojitettu. Lisäksi kallioihin rajoittuvat seinät on erotettu sulkulaattatilalla.

Lattia lepää niin ikään salaojitetun murskepatjan varassa. Kaikki valuma- ja orsivedet pumpataan salaojista kaupungin viemäriverkostoon. Pumput on varmennettu, ja sähköhäiriöiden varalta ne on varmistettu varavoimalla.

Olympiastadion sijaitsee kalliolla. Maanalaisten tilojen katto on 9,5 metriä merenpinnan yläpuolella, joten meriveden pinnan nousu ei aiheuta niille uhkaa.

Metroasemat ja -tunnelit on suojattu samalla tavalla. Vaikka moni asema on merenpinnan alapuolella ja Koivusaari jopa meren pohjan alapuolella, ei niiden seinistä pääse läpi kuin hieman tihkua kalliosta. Suuaukot on rakennettu sen verran ylös, ettei meri edes tulviessaan pääse helpolla niiden kautta sisään. Matalimmalla sijaitseville sisäänkäynneille, esimerkiksi Hakaniemessä, on myös erilliset tulvasuojelusuunnitelmat.

Tulvimista suuremmaksi ongelmaksi ovatkin osoittautuneet putkirikot, jotka ovat vaivanneet erityisesti Rautatientorin asemaa.

Asemilla ja tunneleissa on myös pumppujärjestelmät. Ne on kuitenkin mitoitettu kuivaamaan lähinnä kalliosta tihkuvaa kosteutta.

Jos asemille tai tunneleihin pääsee enemmän vettä, ei pumppujen kapasiteetti riitä. Apuun joudutaan hälyttämään pelastuslaitoksen kalustoa. Sen avulla vettä voidaan siirtää esimerkiksi asemilta tunneliin. Siellä sepelin sekaan mahtuu paljon vettä pumppujen hitaasti pois pumpattavaksi.

Kaveriporukassa muisteltiin, millaisilla asioilla meitä 60- ja 70-luvulla syntyneitä peloteltiin. Purkkaa ei saanut niellä, koska se voisi jäädä jumiin umpisuoleen. Pakkaseen ei saanut lähteä ilman pipoa, sillä aivot jäätyisivät. Mikroaaltouuniakin piti pelätä, koska sieltä saattoi saada tappavan annoksen säteilyä. Mieleeni on jäänyt tarina siitä, miten pieni virkkaaja oli käsityötunnilla rapsuttanut kutisevaa korvaansa koukulla ja kiskaissut vahingossa korvan sisälmykset ulos kuuloluita myöten, eikä niitä saatu enää asennettua takaisin. Voiko virkkuukoukulla oikeasti saada näin pahaa jälkeä aikaan?

– PauliinaKuuloluiden kiskaiseminen ulos virkkuukoukulla on epätodennäköistä mutta mahdollista, arvioi tikkaremmin korvalääkäri.

Useimmilla ihmisillä kuuloluut ovat pääosin suojassa välikorvan ontelossa, mutta yksi kuuloluu, vasara, on tärykalvossa kiinni. Kaksi muutakin pientä kuuloluuta pistävät joillakin ihmisillä esiin niin, että tärykalvon läpäissyt koukku voisi hyvinkin niihin tarttua.

Vaikka luut lähtisivät sijoiltaan, saattaisi niiden asettelu takaisin paikoilleen kuitenkin näppärältä kirurgilta onnistua. Tässä ratkaiseva kysymys olisi se, repisikö sisäkorvassa kiinni oleva jalustinluu irrotessaan rikki myös sisäkorvaa, jonka korjaaminen on huomattavasti vaikeampaa.

Korvalääkärin mukaan korvaan ei pidä laittaa mitään.

Mikä oli aikoinaan violetissa maitopurkissa myydyn täysmaidon rasva­prosentti? Muistan, että jos täysmaitopurkki seisoi jääkaapissa, maidon pintaan nousi kermakerros. Nykyään punaiseen maitotölkkiin pakattu entinen kulutusmaito myydään täysmaidon nimellä. Se on siis entistä kulutusmaitoa, jonka rasvaprosentti oli ja ilmeisesti edelleen on vanhaa täysmaitoa alhaisempi.

– PSi

Violetista maitopurkista ei löytynyt tietoa tikkaremmiltä eikä Valion arkistostakaan – olisiko tölkki voinut olla jonkin muun yrityksen?

Nykyaikaisissa meijereissä maito käsitellään separaattoreilla, jotka erottavat maidosta kerman. Lopputuloksena on rasvatonta maitoa. Sitten rasvattomasta maidosta tehdään kevytmaitoa ja täysmaitoa lisäämällä siihen haluttu määrä kermaa. Näin rasvaprosentti saadaan tasaiseksi. Täysmaidolla se on 3,5. Maito myös homogenisoidaan, joten sen rasva ei nouse säilytyksessä tölkin pinnalle.

Kulutusmaidon nimen vaihto täysmaidoksi johtuu EU:sta, joka sallii perusmaidoille kolme nimeä: rasvattoman maidon sekä kevyt- ja täysmaidon. Niiden rasvapitoisuudet on vakioitu.

Nykyään kaupoissa myydään myös vanhan ajan luomutäysmaitoa, jota ei ole laitettu separaattoriin eikä homogenisoitu. Sen rasvaprosentti vaihtelee hieman lehmien mukaan, mutta on keskimäärin noin 4,1–4,4.

Torsti Facebookissa: facebook.com/torstintikkaremmi