Miten paljon asuntoja pitäisi rakentaa, että vuokrat eivät nousisi? - Sunnuntai | HS.fi
Sunnuntai|Torsti tietää

Miten paljon asuntoja pitäisi rakentaa, että vuokrat eivät nousisi?

Kysy mitä vain – Torsti ja hänen tikkaremminsä tarjoavat vastauksen. Jos vastaus ei tyydytä, lähetä oma ehdotuksesi osoitteeseen hs.torsti@hs.fi.

Kuvituskuva
Julkaistu: 16.2. 2:00, Päivitetty 16.2. 8:05

Terve taas, lukijat, tässä Torsti. Viime kerralla keskusteltiin violeteista maitopurkeista. Tarja Helsingistä muisteli Maitokeskuksen myyneen täysmaitoa violeteissa purkeissa ainakin pääkaupunkiseudulla.

Risto Isokangas kertoi Ingmanin myyneen violeteissa purkeissa öisin lypsettyä yömaitoa. Se sisälsi tavallista maitoa enemmän melatoniinia, mutta tutkimuksissa ero osoittautui hyvin pieneksi. Yömaito poistui markkinoilta kymmenkunta vuotta sitten.

Vuokrat nousevat joka vuosi. Lääkkeeksi tarjotaan asuntotuotannon lisäämistä. Kuitenkin viime vuonna esimerkiksi Espoossa rakennettiin ennätyksellisen paljon ja asuntojen määrä on kasvanut koko pääkaupunkiseudulla. Silti vuokrat ovat nousseet. Miten paljon asuntoja pitäisi rakentaa, että vuokrat eivät nousisi?

– Lääkkeet apteekista

Vuokrat ovat tosiaan nousseet rakentamisesta huolimatta. Siitä ei kuitenkaan voi suoraan päätellä, että rakentaminen ei ole vaikuttanut vuokriin, huomauttaa tikkaremmin kaupunki­taloustieteilijä. Vuokrat saattaisivat olla vielä korkeammat, jos olisi rakennettu vähemmän.

Asuntorakentamisessa, kuten minkä tahansa hyödykkeen tuottamisessa, ensisijainen tarkoitus on tuottaa asioita, joita ihmiset haluavat. Hintoihin vaikuttaminen on toissijaista.

Silti lisärakentaminen vaikuttaa asuntojen hintoihin, mutta kahdella toisilleen vastakkaisella mekanismilla.

Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat nousevat ennen muuta siksi, että tänne haluaa enemmän ihmisiä kuin nyt mahtuu.

Lisäksi isommissa kaupungeissa on riittävästi kuluttajamassaa palveluille, joita ei voi syntyä pienissä kaupungeissa. Niinpä kaupungin laatu eli palvelut, kulttuuri- ja ravintolakirjo ja muu sen sellainen paranevat väkiluvun ja väestötiheyden kasvun mukana.

Rakentaminen siis tarkoittaa asuntoja yhä useammille niitä haluaville, mikä alentaa hintoja ja vuokria. Toisaalta se saattaa väkiluvun kasvun seurauksena parantaa kaupungin laatua, mikä houkuttelee yhä useampia muuttamaan kaupunkiin ja siten nostaa hintoja.

Asuntojen hintojen ja vuokrien kehitys riippuu lopulta näiden kahden vastakkaisen voiman suuruudesta, kaupunkitaloustieteilijä toteaa. Niinpä ei voi sanoa mitään yksiselitteistä lukua, jonka ylittävä rakentaminen kääntäisi hinnat laskuun. Voi jopa käydä niin, että hinnat vain nousisivat rakentamisen myötä.

Mutta vaikka hinnat ja vuokrat nousisivat, rakentaminen olisi silti parantanut maailmaa, koska yhä useampi olisi päässyt asumaan sinne minne halusi ja kaupungin laatu olisi parantunut. Näiden ihmisten voi sanoa saavan rahoilleen enemmän vastinetta.

Nyt suuri rakentamisen jarru on kaavoitus. Houkutteleville – eli kalliille – alueille rakennettaisiin enemmän kuin nyt, jos se sallittaisiin.

Kaikissa Suomen kunnissa ei 50 vuotta sitten kuohunut vapaa keskiolut. Mitä näille kuiviksi julistautuneille kunnille kuuluu nyt, ja olisiko kunnalla vieläkin oikeus poiketa alkoholilaista?

– Mezzobirra

Vuoden 1968 alkoholilaki tosiaan salli kuntien kieltää ykkösolutta vahvempien alkoholijuomien vähittäismyynnin tai anniskelun alueellaan. Poikkeuksena olivat useamman kunnan alueella kulkeneet liikennevälineet.

Alun perin kuivaksi julistautui yli 90 kuntaa. Määrä pysyi pitkään melko korkeana. Vuonna 1986 julkaistussa kirjassaan Baarien mies M. A. Numminen listasi 66 kuntaa, jotka olivat kieltäneet alkoholin anniskelun, vähittäismyynnin tai molemmat.

Aivan viimeisenä anniskelun ja vähittäismyynnin salli pieni Luodon kunta vuonna 1995.

Uudessa, vuonna 2018 voimaan tulleessa alkoholilaissa mahdollisuutta kuntakohtaisiin kieltoihin ei enää ole. Pykälän katsottiin olevan kuollut kirjain, koska yksikään kunta ei sitä halunnut yli 20 vuoteen hyödyntää.

Pieni kaiku menneestä löytyy yhä jatkoaikailmoituksia koskevasta pykälästä. Sen mukaan kunta voi kieltää anniskelun jatkamisen kaikilta ravintoloilta kello 1.30:n jälkeen alueella, jolla aamuyön anniskelusta aiheutuu yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle vähäistä suurempaa haittaa.

Olen ristikkoharrastajana selannut nykyisten ja entisten kuntien vaakunat läpi kymmeniä kertoja. Huomioni on kiinnittynyt vaakunoiden rintamasuuntaan. Jos vaakuna ei ole symmetrinen, osoittaa se poikkeuksetta vasemmalle. Koska luemme vasemmalta oikealle, tuntuu kuin vaakunat katsoisivat menneeseen. Miksi?

– Seppo Pekkarinen

Vaakunoiden osoittaminen vasemmalle on heraldiikan perussääntö. Se juontaa juurensa vaakunoiden alku­peräisestä paikasta ritarien kilvissä.

Ratsailla ritari piti peistä oikeassa ja kilpeä vasemmassa kädessään. Hevosen vasemmalla puolella olevan kilven kuvan tuli katsoa vasempaan, jotta vaakunan rintamasuunta oli eteenpäin. Sama perinne jatkuu yhä, vaikka kuntien vaakunoita ei ritarien kilvissä kannetakaan.

Torsti facebookissa: facebook.com/torstintikkaremmi