Eipäs tulla Britanniaan vetelehtimään – suomalaisenkin maahanmuuttajan pitää kohta kerätä pisteitä, ja siitä tulee nöyryyttävä kokemus - Sunnuntai | HS.fi
Sunnuntai|Kolumni

Eipäs tulla Britanniaan vetelehtimään – suomalaisenkin maahanmuuttajan pitää kohta kerätä pisteitä, ja siitä tulee nöyryyttävä kokemus

Ensi vuonna suomalaisten ja muiden EU-kansalaisten maahanmuuttajastatus heikkenee entisestään, kirjoittaa Annamari Sipilä.

Julkaistu: 23.2. 2:00, Päivitetty 23.2. 6:06
Annamari Sipilä

Annamari Sipilä Kuva: Kalle Kervinen / HS

Yksi Britannian ärsyttä­vimmistä ilmiöistä on maahan­muuttoon liittyvät kaksois­standardit ja mieli­kuvat. Ulkomaille muuttava britti on aina ekspatriaatti: vapaaehtoisesti ja väliaikaisesti kotimaansa ulkopuolella piipahtava herraskainen olento, vähän niin kuin 1700-luvun yläluokan nuorukainen pitkitetyllä Grand Tour -matkallaan. Britanniaan muuttava ulkomaalainen sen sijaan on yleensä maahanmuuttaja tai siirtolainen, joka on tullut maahan jäädäkseen ja hyötyäkseen vaan ei koskaan kunnolla juurtuakseen.

Olen ottanut harrastuksekseni ravistella mielikuvia. Kun brittituttu on kertonut 30 vuotta sitten Espanjaan muuttaneesta ekspatti-sisarestaan, kysyn seuraavalla kerralla, että kuinka hänen immigrantti-sisarensa voi. ”Mikä sisar?” kysyy hölmistynyt ilme.

Ensi vuonna suomalaisten ja muiden EU-kansalaisten maahanmuuttajastatus heikkenee entisestään. Britannian EU-ero eli brexit lopettaa vapaan liikkuvuuden. Kohta Britanniaan ei voi muuttaa enää kylmiltään oleilemaan ja työtä etsiskelemään. Konservatiivihallituksen tuore lakiesitys edellyttää, että tulijalla on työtarjous, kunnon koulutus ja kielitaito sekä noin 30 000 euron vuositulot. Sisääntulopisteytyksessä etusijalla ovat tekniikan ja luonnontieteiden tohtorit.

Britanniassa jo asuvia EU-kansalaisia uusi pistejärjestelmä ei koske. Mutta ehkä pitäisi, näyttää moni salaa ajattelevan. Äskettäin julkaistun Deltapoll-yhtiön kyselyn mukaan kolmannes briteistä haluaisi, että kaikki Britanniassa asuvat EU-kansalaiset pantaisiin saman tiukan seulan läpi. Kahdeksan prosenttia heittäisi EU-kansalaiset heti ulos maasta jalkakäytäviä, kouluja ja sairaaloita kuluttamasta.

Kyselyssä voi olla toki ilmaa. Harva brexit-britti soittaa EU-naapureittensa ovikelloa ja tekee suoraan selväksi, että nyt sopisi lähteä. Paljon yleisempää on valittaa maahanmuutosta yleensä ja sanoa sitten: ”Sinuahan tämä ei tietenkään koske, sinä ole tervetullut!”

EU:sta eronnut Britannia on tietysti täysin vapaa päättämään maahanmuutostaan. Yllätyksenä rajoitukset eivät tule. Rajojen sulkeminen on ollut brexit-leirin keskeinen lupaus.

Suomalaisille ja muille EU-kansalaisille pisteiden kerääminen brittiviisumia varten tulee olemaan kasvattava ja jopa nöyryyttävä kokemus. Sinne minne olit tervetullut eilen, et ole enää ensi vuonna. Pohjoismaalaisenakin olet osa ongelmaa. Brittihallitus ei halua antaa EU-passista lisäpisteitä, eikä eurooppalaisuus ole etu.

Brexit-Britanniassa jokainen suomalainenkin on potentiaalinen vetelehtijä. ”Ettekö tiedä, kuka minä olen?” on kysymys, johon viisumijonossa on kohta varaa vain eurooppalaisilla fysiikan tai kemian tohtoreilla tai huippumuusikoilla.

Omasta tulevaisuudestaan harva britti tuntuu olevan huolissaan. Maailma on yhä auki. Talokaupat ja eläkepäivät Etelä-Euroopassa kiinnostavat. On kuin brexit olisi ruuvannut rajalle ovet, jotka aukeavat kyllä ulos, mutta eivät enää sisään päin. Tai kuten eräskin paljon matkustellut englantilaisherra tokaisi kysymykseeni siitä, huolestuttaako vapaan liikkuvuuden loppuminen: ”Me olemme aina tervetulleita kaikkialle.”

Totta kai. Itse haluan toivottaa britit jatkossakin tervetulleiksi Suomeen. Vaikka sitten vain oleilemaan tai töitä etsiskelemään.