Terve taas, lukijat, tässä Torsti. Torsti luuli jo saaneensa ratkaistua kysymyksen anonyymeista hätäpuheluista mutta ei. Asia osoittautui vieläkin mutkikkaammaksi. Palstalla viimeksi ehdotettu tapa soittaa puhelu ilman sim-korttia kun ei ole aukoton sekään.
Hätäkeskus ei tunnista tällaista soittajaa, mutta teleoperaattori voi jäljittää soittoon käytetyn puhelimen sen yksilöivän imei-koodin avulla. Edelleen voidaan verrata, mitä sim-kortteja puhelimessa on käytetty, ja näin mahdollisesti selvittää, kuka laitetta on aiemmin käyttänyt.
Tällaisen selvityksen voi pyytää ainoastaan poliisi ja vain hyvästä syystä. Poliisi kuitenkin muistuttaa Torstia, että vaikka hätäpuhelusta voisi teoriassa seurata haaste todistamaan, voi todistuksen antaa perustellusta syystä myös anonyymisti.
Kuulun ikäpolveen, jossa poikien suosikkiammatti oli veturinkuljettaja. Höyryveturi oli mahtava ja uljas nähdä ja kuulla. Se myös vihelsi, ja sen kello pampatti joskus. Tämä äänimaailma on jokseenkin kadonnut. Vieläkö junaliikenteeseen kuuluu äänimerkkejä, ja jos kuuluu, missä tilanteessa ja minkälaisia?
– Lauri Porista
Vetureissa ja sähköjunissa on edelleen sekä korkea- että matalaääniset viheltimet ja soittokello. Niitä käytetään pääasiassa varoittamiseen. Viheltimiä käytetään varoittamiseen esimerkiksi ennen tasoristeyksiä. Soittokelloa käytetään joskus asemilla, jos matkustajat ovat liian lähellä laiturin reunaa.
Joskus viheltimillä annetaan viestejä vaihtotöissä, mutta se ei ole pakollista. Nykyään vaihtotyöporukka on yhteydessä toisiinsa viranomaisverkon kautta, joten viheltimien käyttötarve on vähentynyt.
Milloin ja millä oikeudella työntekijäliitot ovat saaneet niin sanotun yleishyödyllisen statuksen ja saavat edelleen pitää sen, vaikka niiden toiminta on aivan avointa kaupallista sijoitus- ja vuokraustoimintaa? Helsingin Sanomien jutun (23.2.) mukaan ay-liikkeen asuntosijoitusyhtiö Kojamo myi 8 600 asuntoa ja samalla jätti itselleen vuokrista kerätyt asuntojen korjaamiseen tarkoitetut mittavat varat. Lisäksi Kojamo on vetäytynyt yleishyödyllisestä rakennustoiminnasta. Arvioidulla jopa 500 miljoonan euron verovapaudella olisi tässä yhteiskunnassa hyödyllisempääkin käyttöä!
– Rosvot kiipeliin
Vakiintuneesta yhteiskunnallisesta asemastaan huolimatta ammattiyhdistykset ovat rekisteröityjä yhdistyksiä. Niiden tärkein tulonlähde on edelleen jäsenten maksamat jäsenmaksut.
Yhdistyksinä ne ovat verovapaita samalla lailla kuin esimerkiksi urheiluseurat, kulttuurijärjestöt tai vapaapalokunnat.
Yhdistykset eivät saa tehdä verovapaasti liiketoimintaa, mutta ne saavat sijoittaa omaisuuttaan osakkeisiin. Tämä mahdollisti muun muassa Kojamon osakekaupat. Torsti ei ota kantaa siihen, olivatko kaupat ammattiyhdistysliikkeiden yleishyödyllisen ideologian mukaisia, mutta mitenkään laittomia ne eivät olleet.
Vaikka sijoitustoiminta nousee helposti otsikoihin, kannattaa myös muistaa, että suurin osa ammattiyhdistysten toiminnasta – esimerkiksi jäsenlehdet, neuvontapalvelut ja yhdistysten antamat koulutukset – on tappiollista. Toimintaa rahoitetaan näillä sijoitustuotoilla ja jäsenmaksuilla.
Usein kuulee myös väitettävän, ettei ammattiliittojen tarvitsisi avata tilinpäätöksiään julkisesti. Tämä on kuitenkin vanhentunutta tietoa: suurempien yhdistysten pitää nykyään julkaista taloutensa avainluvut. Tämä pitää sisällään myös isot ja keskisuuret ammattiliitot. Ainoastaan kaikkein pienimmät liitot voivat halutessaan pitää taloustietonsa yksityisinä.
Kuinka suuri osa suomalaisista on vegaaneja, kuinka iso osa kasvissyöjiä ja kuinka iso osa niitä, jotka sanovat olevansa kasvissyöjiä mutta syövät lisäksi kalaa tai riistaa? Tuntuu kuin kaikki – esimerkiksi lehtien ruokaohjeet kauramaitoineen – menisi näiden erikoisruokavalioiden mukaan, mutta vielä muutama vuosi sitten vain seitsemän prosenttia suomalaisista ilmoittautui kasvissyöjiksi.
– Ruuasta kiinnostunut
Kasvissyöjien määrää ei ole helppo mitata. Kyselytutkimuksissakin tulos riippuu siitä, miten asiaa on kysytty.
Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Piia Jallinoja on vetänyt eri tutkimusten tuloksia yhteen Versus-lehdessä julkaistussa artikkelissaan viime marraskuussa. Jallinoja toteaa, että tuoreimmassa, vuoden 2018 Suomi syö -kyselyssä 1,9 prosenttia vastaajista ilmoitti noudattavansa vegaanista ruokavaliota. Kasvisruokavaliota ilmoitti noudattavansa 4,2 prosenttia. Punaista lihaa ilmoitti välttävänsä 6,6 prosenttia vastaajista.
Kasvissyönnin tilastointi kyselytutkimuksin on vaikeaa, koska kysymykset muotoillaan usein ehdottomasti. Näin esimerkiksi ihminen, joka syö lihaa vain juhla-aterioilla, ei välttämättä sano olevansa kasvissyöjä, vaikka hän arjessa sitä olisikin. Toisaalta hyvin harva syö lihaa jokaisella aterialla.
Torsti Facebookissa: facebook.com/torstintikkaremmi
