Haloo, onko siellä Yuval? - Sunnuntai | HS.fi

Yuval Noah Harari ehdottaa globaalia taloussuunnitelmaa, joka pelastaisi köyhät valtiot täydelliseltä kaaokselta ja väkivallalta – ja turvaisi myös vauraampien valtioiden tulevaisuutta. Kuva: EMILY BERL / New York Times

Haloo, onko siellä Yuval?

Maailmankuulu historioitsija Yuval Noah Harari soittaa lankapuhelimesta ja kertoo 36 minuutissa, kuinka sekä Suomi että koko ihmiskunta selviytyvät pandemiasta ja sitä seuraavista talouskriiseistä.

Julkaistu: 11.4. 2:00, Päivitetty 11.4. 14:27

Puhelin vilkuttaa soittoa salaisesta numerosta.

On 1. huhtikuuta, kello on 12.01. Oletettavasti linjan toisessa päässä odottaa israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari.

Protokollaan kuuluu, että­ toimittajat eivät soita Hararille. Kun tarkka soittoaika on sovittu viikkoja etukäteen Hararin viestintäkoneiston kanssa, hän soittaa toimittajalle salatusta numerosta lankapuhelimesta.

Harari ei tiettävästi edes omista kännykkää sovelluksineen.

Puhelin vilkuttaa, mutta numeroa ei näy. On siis syytä kysyä: ”Haloo. Onko siellä Yuval?”

”Kyllä, Yuval täällä.”

Lankapuhelimelle on selitys.

Harari on jo vuosia varoittanut maailmasta, jossa Googlen ja Facebookin kaltaiset valtavia tietomassoja hallitsevat yhtiöt sekä NSA:n ja Mossadin kaltaiset val­tioiden tiedustelupalvelut kykenevät halutessaan kyttäämään elämäämme yksityiskohtaisesti ja vaikuttamaan siihen.

Koronapandemian aikana valvonta kiristyy aivan uudelle tasolle.

Kuten me muut, myös Harari kököttää neljän seinän sisällä.

Hän on talossaan, joka sijaitsee puolen tunnin automatkan päässä Tel Avivista sisämaahan. Syntyy tunne, että olemme kerrankin maailmantähtien kanssa samassa veneessä.

”Olemme eristäytyneet taloomme aviomieheni kanssa”, Harari kertoo.

”Koemme paljon paineita. Emme voi tavata ystäviämme emmekä perheitämme, ja se on hyvin stressaavaa. Emme voi silti valittaa, sillä moni muu on paljon vaikeammassa tilanteessa. He ovat menettäneet työpaikkansa tai heidän yrityksensä on romahtamassa.”

Töiden lisäksi Harari tekee eristyksissä joka päivä kaksituntisen buddhalaisen vipassana-meditaation. Buddhalainen filosofia on Hararille enemmän kuin harrastus: hän viettää joka vuosi 30–60 vuorokautta täysin hiljaisissa retriiteissä, usein Mumbain pohjoispuolella Intiassa.

Hararin aviomies Itzik Yahav on toimitusjohtajana kahdentoista hengen yrityksessä, Yahav-Harari Groupissa, jonka toimisto on Tel Avivissa. Yrityksen ainoa tuote on Harari ja hänen ajatuksensa.

”Teemme itse asiassa nyt [epidemian aikana] enemmän töitä kuin koskaan aiemmin”, Harari kertoo.

Harari on 44-vuotias maailmankuulu historioitsija, joka operoi kirjoissaan häpeilemättömästi sekä miljoonia vuosia taaksepäin historiassa että satoja vuosia eteenpäin tulevaisuudessa. Hän on eräänlainen ihmiskunnan kronikoitsija, joka laajentaa pelikenttäänsä filosofiaan, so­siologiaan, taloustieteeseen, politologiaan ja futurologiaan.

Iso nimi hänestä tuli vuonna 2014. Silloin käännettiin englanniksi kirjan Sapiens – Ihmisen lyhyt historia hepreankielinen alkuteos.

Teoksen ydin on se, että nykyihmisen ylivertaisuus perustuu kolmeen murrokseen: siihen, kun laji alkoi kehittää kieltä ja tarinoita 70 000 vuotta sitten, maanviljelyn leviämiseen 12 000 vuotta sitten ja tieteelliseen vallankumoukseen, joka alkoi 1500-luvun alussa.

Teos liitti Hararin mahtipontisten historiasynteesien koulukuntaan, kuten edesmenneisiin Arnold Toynbeehen ja Oswald Spengleriin sekä edelleen kirjoittavaan Jared Diamondiin.

Kirjaa on myyty noin 12 miljoonaa kappaletta, ja se avasi Hararille paraatiovet vallanpitäjien palatseihin. Yhdeksi lempikirjoistaan sen ovat nimenneet esimerkiksi Barack Obama, Bill Gates ja Mark Zuckerberg.

Sapiensin Harari on täydentänyt kahdella muulla maailmanlaajuisella bestsellerillä: Homo Deuksella (2015), joka spekuloi ihmiskunnan seuraavaa vuosisataa, ja teoksella 21 oppituntia maailman tilasta (2018).

Menestystä on seurannut myös kritiikki. Laajat maailmanhistoriasynteesit ovat yksityiskohdissa väistämättä ohuita. Viime kesänä Harari jäi kiinni kiusallisesta kompromissista. Hän oli hyväksynyt tuoreimman kirjansa venäjänkieliseen käännökseen muutoksia, jotta kirja olisi Putinin hallinnon nieltävissä. Käännöksestä esimerkiksi sensuroitiin Venäjän valeuutiskampanja Krimin miehityksestä.

Mutta mennään päivänpolttavaan asiaan. Siellähän Harari jo odottaa, lankaluurissa, linjan toisessa päässä.

YK:n portugalilainen pääsihteeri António Guterres arvioi maaliskuun lopulla, että ihmiskunta on keskellä pahinta globaalia kriisiä sitten toisen maailmansodan. Väite on hurja, sillä myös vuosiin 1945–2020 mahtui monta katastrofaalista hetkeä.

Harari ei täysin niele Guterresin väitettä. Ihmisillä on hänen mielestään tapana yliarvioida oman aikakautensa merkitystä, sekä voittoja että tappioita.

”Kylmän sodan aikana oli muutama hetki, jotka olivat paljon pahempia kuin nykytilanne sekä kuolonuhrien määrässä että potentiaalisen tuhon osalta. Arvioimme aikakauden alakanttiin, koska kylmä sota päättyi ilman ydinkatastrofia, joka olisi tappanut koko ihmiskunnan.”

Näin se kaiketi on. Pelkästään Korean sodassa ja Vietnamin sodassa kuoli yhteensä eri arvioiden mukaan 3-6 miljoonaa ihmistä. Kuuban ohjuskriisi lokakuussa 1962 oli laukaista ydin­sodan.

Silti myös vuoden 2020 koronapandemiassa on kyse valtavasta mullistuksesta. Itse pandemiassa saattaa kuolla satoja­tuhansia tai jopa miljoonia ihmisiä.

Se on vasta alkusoitto, Harari sanoo.

”Sosiaaliturvajärjestelmien romahdus voi aiheuttaa lukuisia kuolemia lisää. Talousjärjestelmien romahdus taas aiheuttaa välitöntä tuhoa ja poliittisia mullistuksia. Asiat muuttuvat paljon pahemmiksi ennen kuin ne muuttuvat paremmiksi.”

Ei tämä pandemia tullut puun takaa. Se ei ollut musta joutsen eli jokin täysin yllättävä tapahtuma, joka mullistaa maailman.

Päinvastoin. Superpandemiasta on varoitettu päättäjiä vuosikymmeniä. Mutta kuten ilmastonmuutoksen kohdalla, pandemiaankin on toden teolla havahduttu vasta nyt, kun seisomme siinä kaulaa myöten.

Ihmiskunnan kohtalonkysymys on nyt se, taistellaanko pandemiaa vastaan globaalilla solidaarisuudella vai nationalistisella eristäytymisellä. Hararin mielestä laaja kansainvälinen yhteistyö on ihmiskunnan ainoa mahdollisuus selviytyä.

”Vaikka päihittäisitte epidemian Suomessa, se voi levitä Ruotsissa tai Venäjällä tai Brasiliassa ja palata Suomeen mutatoituneessa ja vielä tarttuvammassa ja tappavammassa muodossa”, hän sanoo.

Niinpä Suomen – kuten muidenkin valtioiden – kansallinen etu on, että epidemia pysäytetään kaikkialla. Niin kauan kuin kulkutauti kiertää vaikka vain yhdessä maassa, globaali uhka on olemassa.

”Rikkaat maat, kuten Yhdysvallat, Japani ja Saksa, tulevat aina selviytymään. Yhdysvallat kertoi juuri kahden biljoonan dollarin pelastuspaketista”, Harari sanoo.

Siis 2 000 000 000 000 dollarin kansallisesta hätäavusta.

Mutta mitä tekevät köyhät maat, kuten Bangladesh, Harari kysyy.

Nyt täytyisi luoda nopeasti globaali taloussuunnitelma. Ilman sellaista loppu­tuloksena on Hararin mukaan lukuisten köyhien valtioiden täydellinen romahdus, joka koskettaisi lopulta myös ihmiskunnan vaurasta puoliskoa.

”Se epävakauttaisi kaiken”, Harari sanoo. ”Se aiheuttaisi väkivaltaa ja siirtolaisaaltoja ja horjuttaisi maailmankaupan järjestelmää.”

Yuval Noah Harari sanoo, että saamme koronaepidemiasta kouriintuntuvaa kokemusta siitä, millaisia ilmastonmuutoksen seuraukset voivat olla. Paitsi että ne ovat pahempia. Kuva: EMILY BERL / New York Times

Kun Harari nyt vaatii globaalia solidaarisuutta, hän on itse asiassa takinkääntäjä.

Nuorukaisena 1980- ja 1990-luvun taitteessa, kun palestiinalaiset kävivät ensimmäistä kansannousuaan Länsirannalla ja Gazassa, Harari oli jonkin aikaa kiihkeän äärioikeistolainen ja uskonnollinen Israel-patriootti.

The New Yorker -lehden henkilökuvassa helmikuussa hän muisteli ajatusmaailmaansa nuorena: ”Israel kansakuntana on tärkein asia maailmassa, ja me olemme tietenkin oikeassa kaiken suhteen. Koska muu maailma ei ymmärrä meitä vaan vihaa meitä, meidän on oltava vahvoja ja puolustauduttava.”

Ennen kuin Harari teki kansainvälisen läpimurron, hän oli lahjakas mutta muuten tavanomainen nuori historiantutkija Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa. Hän oli erikoistunut erityisesti 1300-luvun eurooppalaiseen sotahistoriaan, ratsuväkiin ja kuningas Edward III:n valloitussotiin Ranskassa.

Nyt puhelinlinjan päässä on toinen mies. Hän toistaa sanaparin globaali solidaarisuus useasti haastattelun aikana.

”Toivon, etteivät ihmiset kuuntelisi nyt muukalaispelkoisia ääniä, jotka syyttävät ulkomaalaisia pandemiasta, vaativat rajoja kiinni ja ehdottavat, että pelastamme vain itsemme”, Harari sanoo.

”Jos se on suuntamme, lopputulos on katastrofi.”

Vielä kuusi vuotta sitten – ebola­epidemian aikaan – ihmiskunta oli vahvempi kohtaamaan globaalin kriisin. Kansain­välinen järjestelmä oli tukevammin pystyssä.

Nyt laajaa luottamusta nauttivat suurten valtioiden johtajat voi laskea yhden käden sormin. Valtiot eivät luota toisiinsa eivätkä kansainväliseen järjestelmään.

Hararin haikailema globaali taloussuunnitelmakin kuulostaa kauniilta mutta kaukaiselta, kuin satukirjasta poimitulta.

Harari muistuttaa, että vielä vuoden 2008 finanssikriisissä ja vuosien 2014-2015 ebolaepidemiassa Yhdysvallat otti globaalin vetovastuun. Tänä keväänä johtajuutta ei ole löytynyt Yhdysvalloista eikä valtioliitoista, ei YK:sta eikä suurimpien talouksien G8- tai G20-ryhmistä.

”Kun koronapandemia alkoi, Yhdysvallat ei tehnyt mitään suojellakseen edes itseään. Niin epäpätevä se nyt on”, Harari huokaisee.

Valtatyhjiö odottaa nyt täyttäjää. Hararin mukaan Saksa on osoittanut johtajuutta. Se on lähettänyt muille apua ja ottanut vastaan potilaita Ranskasta. Myös Kiina on pandemian alkuvaiheen salailun jälkeen yrittänyt täyttää tyhjiötä jakamalla tietoa ja asiantuntijoita.

Voi silti hyvin olla, että vasta rokote päästää ihmiskunnan tästä vitsauksesta.

Tosin Harari uskoo, ettei pandemian nujertumista tarvitsisi odottaa rokotteeseen asti, jos valtiot tekisivät laajaa yhteistyötä lääkkeiden kehittämisessä, hengityskoneiden, testauspakkausten ja suojavarusteiden tuotannossa ja jakelussa sekä globaalissa taloussuunnitelmassa.

”Suomi ja Israel ovat pieniä maita. Silti nekin voivat auttaa tässä kriisissä, jos ne eivät ajattele ainoastaan omia välittömiä etujaan, vaan sitä, kuinka valtiot tekevät nyt yhteistyötä.”

Hararilta siis terveisiä Sanna Marinin hallitukselle.

On tässä kuitenkin toivoa, Harari sanoo. Suurin osa maailman poliittisista ja uskonnollisista johtajista näyttää pandemiapaniikissa tukeutuvan – vaihteen vuoksi – tieteeseen.

”Israelissa suljettiin synagogat, Iranissa taas moskeijat. Katolinen kirkko on pyytänyt ihmisiä olemaan tulematta kirkkoihin. Miksikö? Koska he uskovat nyt tutkijoita.”

Harari muistuttaa, että jopa­ Trumpin hallinto on tukeutunut alkusekoilun jälkeen tieteeseen. Hän mainitsee Ralph Drollingerin, vaikutusvaltaisen amerikkalaisen konservatiivipapin, joka pitää viikoittain raamattupiiriä Trumpin ydinryhmälle.

Drollinger julisti maaliskuussa blogissaan, että koronapandemia on ”Jumalan vihaa”, joka johtuu ympäristöaktivisteista ja homoseksuaaleista.

Vakaampana hetkenä sanoma olisi saattanut mennä läpi.

”Nyt Valkoinen talo irtisanoutui siitä.”

Entä arkemme? Elämäntapamme?

Muuttuvatko ne, vai käykö niin, että kun pandemian pöly laskeutuu, vanhat tavat palaavat? Matkustamme entiseen malliin, jätämme kädet pesemättä ja palaamme konttoreihin ja tehtaisiin?

Harari uskoo, että arki mullistuu. Pandemian ensi viikot osoittivat, että siirtymä etätyöhön ja -opiskeluun onnistui merkittävältä osalta ihmiskuntaa kerta­rysäyksellä.

Etäilystä tulee yksi uusi normi, joka mullistaa osan työmarkkinoista. Harari kertoo, että hänen opinahjossaan, Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa, jahkailtiin etäluentoja vuosia.

”Nyt yhdessä viikossa laitoimme kaikki kurssit verkkoon, koska oli pakko.”

Jos globaali etätyö tekee nyt läpimurron, sillä lienee sekä hyviä että huonoja seurauksia. Esimerkiksi akateemisilta työmarkkinoilta kaatuu viimeinenkin työturva, Harari pelkää.

”Jos etäkurssit ovat verkossa, yliopistot voivat palkata luennoijiksi halvempia professoreita vaikkapa Intiasta.”

Toisaalta globaali etätyö ja -opiskelu vähentäisi maantieteellistä jakoa ja eriarvoisuutta. Kehittyvien maiden vähävaraiset voisivat kenties helpommin saada koulutusta jopa huippuyliopistoissa. Ei olisi välttämätöntä muuttaa Bangladeshista Bostoniin, jos saisi paikan Harvardista.

Toisaalta etäily kaventaisi kokemuspiiriä. Olisimme kuin hevoset silmälapuissa.

”Kun itse lähdin Oxfordiin jatko-opiskelemaan, osa pakettia oli se, että pääsen kahdeksi kolmeksi vuodeksi pois Israelista, kokemaan elämää toisenlaisessa maassa”, Harari sanoo.

Hän on kertonut, että elämä Britanniassa oli harmaata ja raskasta.

”Se oli silti tärkeintä, mitä sain yliopistovuosiltani.”

Homo Deus -kirjasta (2015) lähtien Harari on kirjoittanut kiihkeästi tekoälyn, bioteknologian ja ihmisten massavalvonnan uhista. Yksi hänen tunnettu väitteensä on, että aivan nykyisen kaltaista homo sapiens -lajia ei ole noin vuosisadan kuluttua.

Tuolloin bioteknologiset harppaukset ovat jo muuttaneet ihmistä.

Juuri nyt, huhtikuussa 2020, Hararia huolestuttaa kuitenkin ihmisten massavalvonta. Pandemia saa valtiot kyttäämään yksilöä – oli se sitten totalitaristista kuten Kiinassa tai osin vapaaehtoisuuteen pohjaavaa kuten demokratioissa.

Hararin mukaan on kaksi kohtalonkysymystä: Ketkä pääsevät käsiksi ihmisten terveystietoihin? Ja mihin tarkoituksiin niitä käytetään?

”Tässä on valtava vaara”, Harari sanoo. ”Pandemia-aika normalisoi asioita, joita ihmiset muutoin vastustaisivat. Kun ihmisille esitetään valinta terveyden ja yksityisyyden välillä, he valitsevat yleensä terveyden.”

Harari ehdottaa kahta pääperiaatetta sille, millä ehdoilla pandemiassa voitaisiin käyttää massavalvontateknologiaa.

”Ensinnäkin. Vastuu valvonnasta ei saa olla poliisilla tai turvallisuuspalveluilla vaan hallinnosta mahdollisimman riippumattomalla toimijalla, jonka tehtävänä on seurata ihmisten terveystietoja.”

Oleellista olisi, ettei turvallisuuskoneisto tai hallinto edes pääsisi käsiksi kerättyihin yksilöiden terveystietoihin.

”Toinen periaate on, että tarkkailun pitäisi kulkea molempiin suuntiin.”

Se on houkutteleva ajatus: Jos hallinto kerää kansalaisesta tietoa valvontateknologialla, tavallisen kaduntallaajan täytyisi voida tarkkailla hallintoa samalla mitalla.

Pandemian aikana se voisi tarkoittaa vaikkapa sitä, millä periaatteilla ja kenen päätöksillä hallinto kanavoi miljardien eurojen pelastuspaketteja juuri tietyille aloille tai juuri tietyille yrityksille.

”On tärkeää, että ihmiset kiinnittävät nyt huomiota myös politiikkaan eivätkä ainoastaan pandemiaan”, Harari sanoo.

Vuonna 2015 Harari ennusti, että pandemioiden aika on pian historiaa. Lääketiede ja bioteknologia ajavat niiden ohi.

Juuri nyt näyttää pahalta. Ihmisiä on pian kahdeksan miljardia. Asutamme maapalloa, joka on yhtä suurta verkostoa. Ihmiskunta on valtava viruslinko.

Entä jos iduillaan onkin superpande­mioiden aikakausi?

”Se näyttää epätodennäköiseltä, vaikka epidemioiden vaara on aina olemassa”, Harari sanoo. ”Tiede edistyy nopeammin kuin virusten ja bakteerien evoluutio. Olemme epidemioiden suhteen paremmassa tilanteessa kuin kertaakaan sitten kivikauden.”

Kivikaudella, joka päättyi 10 000 vuotta sitten, pandemioista ei kärsitty. Ihmis­yhteisöt olivat pieniä, erillään toisistaan.

Keskiajalla kulkutaudit kukoistivat. ”Kun musta surma levisi [1300-luvulla], ihmiset eivät koskaan saaneet selville, mikä sen aiheutti. He ajattelivat, että kyse on ehkä Jumalan rangaistuksesta, taikuudesta tai huonosta ilmasta.”

Entä nyt? Tammikuussa 2020 ihmiskunnalla kesti vain kaksi viikkoa päästä siihen, että uusi virus tunnistettiin ja kehitettiin tartuntatesti. Tiedämme jo, kuinka Wuhanin-virusta vastaan taistellaan.

On vain yksi ongelma. Taistelua käydään Hararin mukaan osin väärin.

Jopa Suomen kaltainen maa on lähes sulkenut valtion rajat, ensimmäisen kerran sitten sotiemme. Rahtiliikenne kulkee, muttei juuri muu.

Harari pitää lentoliikenteen täysimittaista sulkemista virheenä. Tarkoitus on toki hyvä, taudin pysäyttäminen. Silti lopputulos on se, että pandemia vain yltyy.

Ei Harari sitä ehdota, että valtioiden rajaliikenne toimisi kuten normitilanteessa. Mutta pandemian pysäytys ja talouskriisien ehkäisy vaatisi kansainvälistä ponnistelua. Esimerkiksi poliitikkojen, tutkijoiden, lääkärien, yritysjohtajien ja journalistien pitäisi voida lentää – Tel Avivista Helsinkiin, Hanoista Torontoon.

Harari on jo miettinyt, kuinka se tehtäisiin. Aluksi tarvittaisiin kansainvälinen sopimus siitä, kuinka pandemiassa matkustetaan.

”Jos haluaisin nyt lentää Suomeen, olisi Israelin valtion velvollisuus määrätä minut 3–4 päiväksi karanteeniin, tehdä kunnollinen virustestaus ja antaa lähtölupa. Kun saapuisin Suomeen, Suomi luottaisi siihen, mitä Israel on tehnyt.”

Kyse on myös siitä, haluammeko oppia jotain pandemiasta. Harari sanoo, että saamme nyt kouriintuntuvaa käsitystä esimerkiksi siitä, miltä ilmastonmuutoksen seuraukset voivat näyttää.

”Se voi tosin olla paljon pahempaa kuin mitä koemme koronaviruksen kanssa.”

Pandemia voi olla herätys, kylmä suihku, jonka ihmiskunta tarvitsi.

”Tämä ei ole elinaikamme viimeinen kriisi. Niitä tulee lisää, ja monet niistä ovat arvaamattomia.”

Haastattelu on loppumassa. On viimeisen kysymyksen aika.

Hararin kalenterissa on syyskuun lopulla merkintä: Helsinki, Nordic Business Forum.

Konferenssin toinen maailmantähti on Arnold Schwarzenegger.

Siihen on aikaa noin puoli vuotta. Mahtaako se riittää? Näemmekö Hararin Helsingissä? Kättelemmekö peräti vai teemmekö edes nyrkkitervehdystä? Ovatko turvavälit voimassa? Istutaanko yleisössä täysin rutinoituneesti kasvomaskeissa?

”Mahdotonta sanoa”, Harari sanoo. ”Mutta todella toivon, että syyskuussa olisi jo jonkinlainen normaalitila.”

On toki kohtuutonta kysyä moista ennustusta. Kukapa sen tietäisi. Tiedämme vain sen, että pandemia on vielä alussa.

”Sitten taas toisaalta. Jos me luotamme tieteeseen emmekä kaiken maailman typeriin salaliittoteorioihin ja jos valtiot tekevät yhteistyötä, ei ole epäilystäkään, ettemmekö selviydy sekä terveyskriisistä että­ talouskriisistä”, Harari sanoo.

Lähdetään siis siitä, että näemme syyskuussa Helsingissä.

”Sitä toivon”, Harari sanoo. ”Todella paljon.”

Luetuimmat - Sunnuntai

Luetuimmat

Uusimmat