Miksi emme voisi käydä kaupassa kahdestaan korona-aikana? - Sunnuntai | HS.fi
Sunnuntai|Usko Siskoa

Miksi emme voisi käydä kaupassa kahdestaan korona-aikana?

Kysy Siskolta etiikasta, tapakulttuurista ja elämän pulmatilanteista. Ellei vastaus tyydytä, voit ehdottaa parempaa sähköpostitse: hs.sisko@hs.fi.

Julkaistu: 3.5. 2:00

Rakkaat ystävät! Viimeksi puhuimme sähköpyöräilystä. Parikin valpasta lukijaa huomautti, että vastauksessa sähkön hinta oli alakanttiin, siis että 0,5–1 kWh sähköä maksaisi 5 senttiä.

”Tuo voinee olla pelkän energian hinta, mutta lisäksi aina tulee siirtomaksu. Näin tuollainen sähkömäärä maksaa todellisuudessa 8–17 senttiä”, kirjoitti Teuvo Vehviläinen.

Viljo Manninen halusi täydentää vastausta:

”Esimerkiksi oman pyöräni akusto on 12 Ah. Sillä ajelee avusteisesti käyttämälläni tasolla 140–180 km latausta kohden. Latauslaitetta ei tietääkseni ole noihin pikalataustyyppisenä. Latausaika on useita tunteja. Kahvitauolla on aivan turha ajatella saavansa mitään järkeviä kilometrejä lisää akustoon. Laturin johto on yleensä niin lyhyt, että varsinaisen latausmötikän lisäksi tarvittaisiin ehkä jatkojohtoa, vaikka akun saakin irti pyörästä.”

Tällä kerralla palstan kysymykset liittyvät koronaan.

Asumme kahden hengen taloudessa. Ohjeiden mukaan meidän ei pitäisi käydä yhdessä kaupassa. Toisaalta ohjeiden mukaan ei kaupassa pitäisi viipyä tarpeettoman kauan.

Yksin kaupassa käydessä aikaa kuitenkin kuluu enemmän. Jos jompikumpi meistä kaupassa käydessään saa tartunnan, niin jokseenkin varmasti se toinenkin saa tartunnan, sillä asumme pienessä asunnossa ja fyysisen etäisyyden pitäminen on mahdotonta.

Jos valmistaudumme hyvin etukäteen, sovimme omat ostoslistat ja jonotamme eri kassoilla, niin kaupassa kuluttamamme aika lienee jokseenkin puolet verrattuna siihen, että vain toinen kävisi kaupassa.

Ongelma lienee verrattavissa sateessa juoksemiseen. Juostessa kastuu nopeammin kuin kävellessä, mutta kävellessä viettää sateessa kauemmin. Muistaakseni jossain englantilaisessa yliopistossa oli ongelmaa tutkittu, ja lopputulos oli: ihan sama. Kuinkas on?

– Herra Hyy

Arjen asiantuntijat ovat pohtineet sateessa juoksemisen ikuisuuskysymystä ikuisuuksia, mutta fyysikot päätyvät yleensä samaan lopputulokseen: juokseva kastuu vähemmän, mutta vain jonkin verran vähemmän. Tuulen suunta, juoksijan koko sekä liikkeen nopeus vaikuttavat asiaan.

Vaikka asioita tuskin voi verrata, vastaus myös kaupassa käynnin osalta on selvä: kauppaan on syytä mennä nyt yksin. Mitä enemmän kaupassa on ihmisiä, sitä vaikeampaa etäisyyden pitäminen toisiin on.

Lisäksi, kyse ei ole vain siitä, voitteko te saada tartunnan kaupasta, vaan myös siitä, että te voitte kantaa virusta ja tartuttaa muita.

Kauppojen oma ohjeistus asiakkaille on selvä: ne, jotka voivat tulla yksin, tulevat yksin. (Kaikille se ei ole mahdollista, mikä kannattaa ottaa huomioon kanssakulkijoiden toimia arvioidessa.)

Lisäksi ottaisin esiin psykologisen näkökulman. Aikana, joka on muutenkin täynnä hankalia eettisiä ja käytännöllisiä valintoja, kannattaa turhien valintatilanteiden määrää vähentää mahdollisuuksien mukaan. On vähemmän kuormittavaa, jos noudattaa suosituksia miettimättä jokaista niistä erikseen.

Ihmiselle voi myös olla rauhoittavaa nähdä itsensä joskus vähän vähemmän yksilönä ja vähän enemmän osana tilastolaskelmaa. Korona-aikana tavallisista arkisista asioista tulee helposti valintatilanteita ja illuusio yksilön vallasta ja vastuusta kasvaa valtaviin mittasuhteisiin. Sellainen kuormittaa ja väsyttää yllättävän paljon.

Olen jo parin kuukauden ajan ihmetellyt, miten ilmaisut ”viruslinko” ja ”koronalinko” ovat päätyneet suomen kieleen. Ne tuntuvat nyt olevan ihan vakiintuneita ilmaisuja, vaikka aiemmin en muista kuulleeni linko-sanaa käytetyn tällaisissa yhteyksissä. Olen odottanut, että selitys tulisi jostain lehtijutusta vastaan.

– Vesa, Helsinki

Molemmat sanat ovat selvästi rantautuneet tänne lainasanoina ulkomailta. 11. maaliskuuta itävaltalainen Der Standard -sanomalehti haastatteli virologi Robert Zangerlea, jonka mukaan hiihtokeskukset baareineen olisi pitänyt sulkea olemassa olevan tiedon valossa jo aiemmin. ”Après-Ski ist eine Virenschleuder”, hän kommentoi.

Zangerle ei ehkä keksinyt viruslinko-termiä, mutta vaikuttaa siltä, että sana on tullut meille Itävallasta, kuten useat koronatartunnatkin.

Englanniksi Zangerlen sitaatin sanaa on käännetty esimerkiksi ilmauksilla ”virus sling” ja ”virus spewer”.

Helsingin Sanomissa sana ”viruslinko” on esiintynyt ensimmäistä kertaa 26. maaliskuuta yleisönosastokirjoituksessa, jossa ulkomailta saapunut lukija nimittää Helsinki-Vantaan lentoasemaa ”viruslingoksi”.

”Koronalinko” puolestaan esiintyy jo 20. maaliskuuta uutisessa, jossa kerrotaan alppikylä Ischglin tartunnoista. Viime viikkoina suosittu hiihtokeskus on saanut eurooppalaisessa lehdistössä uuden liikanimen – koronalinko, uutisessa kerrotaan.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luetuimmat - Sunnuntai

Luitko jo nämä?