Ovatko feministit nyt tyytyväisiä, kun naiset johtavat? - Sunnuntai | HS.fi

Ovatko feministit nyt tyytyväisiä, kun naiset johtavat?

Sukupuoleen kiinnitetään vähemmän huomiota, kun hallituksessa on monta naista, sanoo tutkija Saara Särmä.

8.5.2020 2:00 | Päivitetty 8.5.2020 7:06

Feministit ovat olleet koronakriisin aikaan maailmalla paljon äänessä. Keskeiset pointit ovat nämä: Koronakriisi vaikuttaa erityisen haitallisesti naisten asemaan sekä työelämässä että kotona. Sotavertaukset eivät sovi pandemiaan. Kapitalismi on tullut tiensä päähän. Haavoittuvuus ja hoivaetiikka on unohdettu.

Miksi Suomessa feministit eivät ole tuoneet omia näkökulmiaan esiin? Ehkä meillä vain ei tuoda samoja asioita esiin feminismin nimissä. Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro on tehnyt Helsingin kaupunginvaltuutettuna aloitteen sosiaalisen jälleenrakentamisen ohjelmasta, jotta koronakriisin vaikutuksista selvitään. Mutta ei se otsikoihin noussut.

Ehkä sekin vaikuttaa, että hallituksessa kriisinhoitoa johtaa viisi naista. Jokuhan voi ajatella, että naiset ovat jo edenneet tarpeeksi ja f-sana voisi vain ärsyttää. Annetaan hallituksen naisille työrauha.

Ei ole ainakaan tarvinnut valittaa, että esillä olisi illasta toiseen vain miehiä antamassa lausuntoja, all male panel taitaa olla mennen talven lumia. Eihän talvella enää edes ole lunta. Onkohan Saara Särmä nyt tyytyväinen?

Soitin Särmälle. Hän on tutkijatohtori Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa. Feministi, aktivisti, taiteilija ja tutkija, jonka idea all male panel -meemeistä levisi ympäri maailman.

Särmä sanoo, että maailmalla on enemmän feministejä julkisuudessa esiintyvien intellektuellien joukossa. Suomessa mediaan mahtuu yleensä vain yksi päivystävä ajattelija kerrallaan. Feministi ei siihen rooliin usein osu.

Hallituksessa naiset ovat tosiaan hyvin esillä. Myös naisasiantuntijoita on esillä. Mutta silti mediassa sukupuolijakauma on vino, miesten hyväksi. Jatkossa nähdään, millä alueilla naiset pääsevät ääneen.

”Helposti lipsahtaa niin, että kun aletaan etsiä talousviisaita, miehet tulevat ikään kuin kertomaan naisille realiteetit.”

Hallitusta ei ole kyllä haukuttu sanomalla, että naiset eivät muka tajua jotain tai että naiset tekevät tietynlaista politiikkaa. Mistä se kertoo?

Kun naisia on monta, sukupuolen merkitys vähenee, Särmä sanoo. Pääministeri Sanna Marinin (sd) puhetapaa on kyllä arvosteltu, mutta ulkonäköasioista on puhuttu entistä vähemmän.

”Jos hallituksessa olisi vain yksi nainen, hän olisi enemmän sukupuolensa edustaja. Nyt on esillä naisten moninaisuus, he ovat montaa mieltä, heidän välillään on eroja.”

Tunnustan Särmälle ajattelevani välillä, etteivät miespoliitikot ole intiimien asioiden, kuten sairauden ja hoivan, äärellä yhtä uskottavia kuin naiset. Pukuko sen tekee?

”Voi olla. Puku irrottaa ihmisen kaikesta ruumiillisuudesta, ja kravattikin epäkehoistaa. Tuo asu vie heidät ikään kuin ajatusten maailmaan”, Särmä selittää.

Hän sanoo, että miespoliitikot ovat kuitenkin viime vuosina muuttuneet positiiviseen suuntaan. Hekin voivat puhua pehmeämmistä asioista. Kuten burnouteista. Niin kuin esimerkiksi entinen työministeri Jari Lindström (ps) teki.

Särmä on suuri humoristi. Mutta virusepidemiasta vitsailu ei ole helppoa. Paitsi meemeissä eli sosiaalisessa mediassa kiertävissä huumorikuvissa, jotka ammentavat populaarikulttuurista. Kuvissa huumori on helpompi ymmärtää kuin kirjoituksissa.

Särmä tutkii meemejä. Nyt niitä on tullut ihan hirveästi, hän sanoo. Mille niissä nauretaan? Tosi paljon vitsejä on väännetty esimerkiksi siitä, millaiseksi maailmanloppu on elokuvissa kuvattu ja miltä se nyt näyttää – kotona pyjamassa.

Itselle nauraminen on turvallisin huumorin laji.

Anna-Stina Nykänen kirjoittaa Yksin kotona -kolumneja etätyönä kotonaan Töölössä. Hän liikkuu vilkkaasti verkossa, seurustelee somessa ja piipahtaa harkiten ulkona.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Sunnuntai