Muuttuiko elämä? - Sunnuntai | HS.fi
Sunnuntai|HS-koronakysely

Muuttuiko elämä?

Poikkeusajasta kerätään nyt kokemuksia, joita pelkät numerot ja graafiset käyrät eivät koskaan voi tavoittaa. HS:n koronakysely on osa maailmanlaajuista tutkimushanketta.

Kuva: JONNE SIPPOLA / HS

Julkaistu: 24.5. 2:00, Päivitetty 24.5. 8:58

Tämä on ollut poikkeuksellinen kevät, jonka vaikutuksia kukaan ei vielä voi tietää. Ei täysin tunneta koronaviruksen toimintaa. Mutta ei myöskään sen seurauksena syntyneen poikkeusajan vaikutuksia.

Miten epidemia on vaikuttanut sinun elämääsi? Se kiinnostaa nyt tutkijoita muuallakin kuin Suomessa. Voit kertoa kokemuksesi HS:n koronakyselyssä.

Maailman terveysjärjestö WHO on pyytänyt kaikkia maita tekemään tutkimuksia koronaepidemian sosiaalisista seurauksista ja sen vaikutuksesta seksuaaliterveyteen. Suomi on maailmanlaajuisessa tutkimushankkeessa vahvasti mukana, sillä sitä suunnittelevaan asiantuntijaryhmään on kutsuttu tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliitosta.

HS:n koronakysely on osa tätä hanketta. Vastaajien henkilöllisyys ei tule missään vaiheessa kenenkään tietoon. Vastauksista ja tuloksista tullaan kertomaan HS:n jutuissa. Niistä on hyötyä, kun etsitään uusia keinoja auttaa, kun halutaan toipua pandemiasta ja kun suunnitellaan, miten ensi kerralla asiat hoituisivat paremmin.

Kontula sanoo, että tiedon tarve on suuri. Eivät vain yritykset kaipaa elvytystä. Myös elämän sosiaalinen puoli on vaurioitunut ja se pitää saada elpymään.

Tarvitaan tietoa esimerkiksi poikkeusolojen vaikutuksista mielialaan, perheeseen, työelämään, parisuhteeseen, seksiin, yksinäisyyteen, tulevaisuuden näkymiin.

Erityisesti kaivataan omin sanoin kerrottuja kokemuksia, joita pelkät numerot ja graafiset käyrät eivät koskaan voi tavoittaa.

Koronaepidemialla ei ole siis vain terveysvaikutuksia, vaan myös taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Poikkeusolot synnyttävät myös sosiaalisia vaurioita, Kontula sanoo.

Tärkeää on nyt kuulla, ovatko ihmiset epidemian aikana tarvinneet apua ja onko apua saatu. Onko yksinäisyyden tunne lisääntynyt? Onko epidemia ylipäätään muuttanut elämää suuntaan tai toiseen? Miltä elämä tuntuu nyt ja miltä näyttää tulevaisuus?

”Myös ajatukset tulevaisuudesta ovat hyvin tärkeitä”, Kontula sanoo.

Eristyksissä eläminen on ollut yksin elävälle erilaista kuin perheelliselle, mutta sekään ei kerro kaikkea. Lisääntynyt perheaika voi olla jollekin myönteinen asia ja toiselle tuoda lisää paineita.

Poikkeusolot voivat muuttaa keskinäistä kommunikointia, suhtautumista läheisiin, herättää erilaisia tunteita. Onko tullut lisäpaineita tai tuntuuko elämä epäoikeudenmukaiselta?

Työn tulolla kotiin on myös vaikutusta. ”Joillekin työpaikalle pääsy on ollut henkireikä, nyt sitä ei ole”, Kontula sanoo.

Yhdelle etätyö sopii, toiselle se tuo keskittymisvaikeuksia, kolmas ahdistuu ilman työtovereita.

”Kiinnostavaa on juuri kokemusten moninaisuus. Se, miten eri tavoilla ihmiset kohtaavat saman muutoksen ja miten he siitä omin sanoin kertovat”, Kontula sanoo.

Maailmanlaajuisesti tiedetään jo, että epidemian aiheuttamat taloudelliset ongelmat ja eristäytyminen vaikuttavat eniten köyhiin ihmisiin. Tätä kuvaa halutaan nyt tutkimuksella tarkentaa.

Siksi on tärkeää tietää, millaisia nuo vaikutukset ovat olleet Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa. Millaisia ongelmia köyhät täällä kokevat?

Esimerkiksi Intiassa köyhillä on pienemmät mahdollisuudet välttää sosiaalisia kontakteja. Siellä ei tule toimeen eristäytymällä. Suomessa voi pärjätä, vaikka elää yksin. Täällä hyvinvointivaltio tulee väliin ja lievittää ongelmia, jotka muualla ovat rankempia, Kontula sanoo.

Mutta mikä hyvinvointivaltiossa toimii ja mikä ei? Kontula näkee kotikulmillaan ihmisten jonottavan arkisin ruoka-apua – eikä siinä pidetä turvallista etäisyyttä.

”Eri maita vertaamalla nähdään, miten erilaisten yhteiskuntien perusrakenteet mahdollistavat tai vaikeuttavat ongelmakohtien hoitoa.”

Sosiaalisen elvytyksen kannalta mielenterveyspalvelut ovat tärkeitä. Onko nyt rohjettu hakea apua terveydenhuollosta ja onko sitä saatu? Neuvontaa ja terapiapalveluita tarvitaan varmasti myös, kun pandemiasta aletaan toipua.

Esimerkiksi perheväkivallan lisääntyminen on tullut näkyviin poliisin kautta. Eikä vielä tiedetä, miten pakollinen eristäytyminen on lisännyt yksinelävien masennusta, sosiaalisia pelkoja ja huolta tulevaisuudesta.

Paljon puhetta on herättänyt yli 70-vuotiaiden elämän rajoittaminen sekä se, ettei hoivakodeissa asuvia ole päästy tapaamaan. On tärkeää kuulla rajoitusten vaikutuksista, jotta voidaan tunnistaa niihin liittyviä riskejä. Se voi vaikuttaa tuleviin poliittisiin päätöksiin.

Poikkeusajan sosiaaliset vaikutukset koskevat myös seksielämää. Mutta millä tavalla, sekin on moninaista. Osalla seksi on lisääntynyt osalla ihan nollassa.

Epidemiaan liittyvä huoli ja pelko vaikuttaa. Etäisyyden pitäminen kuuluu asiaan ja koskettamisesta on tullut riski.

”Voiko ihmiset toteuttaa seksin kaipuutaan näissä olosuhteissa edes oman kumppanin kanssa”, Kontula kysyy.

On yksilöiden, parien ja koko yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeää, miten epidemia heijastuu sosiaaliseen vuorovaikutukseen pandemian jälkeen. Miten tästä pelosta päästään yli, hän kysyy.

”Rohkenevatko nuoret hakea seurustelukumppanin? Uskovatko he voivansa koskettaa ja pelkäävätkö he sitä?”

Jokainen vastaaja tuo mukanaan tärkeää tietoa. Ehkä jotain onkin jäänyt huomaamatta. Vastaamalla HS:n koronakyselyyn tulee itsekin miettineeksi näitä asioita monelta kannalta.

HS-koronakysely|Miten korona on vaikuttanut arkeesi ja ihmissuhteisiisi?

Luetuimmat - Sunnuntai

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat