Naisministerien paheet ovat kesyjä ja syntirima alhaalla - Sunnuntai | HS.fi
Sunnuntai|Kolumni

Naisministerien paheet ovat kesyjä ja syntirima alhaalla

Naisten – ammattikunnasta riippumatta – iso puute on se, että heidän keskimääräiset paheensa ovat paljon kesympiä kuin miesten paheet, kirjoittaa HS:n Annamari Sipilä.

Julkaistu: 7.6. 2:00, Päivitetty 7.6. 12:05

Annamari Sipilä

Viimeinkin putosivat suomukset suomalaisäänestäjien silmiltä ja nykyhallituksen koko kauheus paljastui: ministereillä ei ole kunnon paheita, vaan he ovat yrittäneet kehittyä työssään ja osallistuneet jopa esiintymiskoulutukseen. Törkeää. Kaikkihan me tiedämme, että vain lahjattomat harjoittelevat.

Ongelman juuret juontavat luonnollisesti siihen, että hallituksen kaikki johtavat ministerit ovat olleet naisia. Jos valta olisi miesten käsissä, paheetkin olisivat paremmat. Kansan mielessä jaksaisi elää edes pikkuruinen toivonkipinä siitä, että joku miesministeri sortuisi perinteisiin kunnon paheisiin (ryyppääminen, alaisten tai ulkomaisten kollegojen lähentely, hyväveliverkottelu) tai nykyaikaisiin digipaheisiin (rasistinen twiittailu, humalainen somepäivittely, sekstailu sopimattoman kohteen kanssa).

Naisten – ammattikunnasta riippumatta – iso puute on se, että heidän keskimääräiset paheensa ovat paljon kesympiä kuin miesten paheet. Naispoliisit eivät hakkaa kaduilla joukolla mielenosoittajia. Naispappien sisarverkosto ei hyväksikäytä kirkkokuoron lapsia. Naissijoittajat eivät juoni ponzi-huijauksia (tai sitten ne ovat niin ovelia, että eivät ole paljastuneet).

Yhtä lailla naispoliitikkojen (kyllä, käytän etuliitettä tietoisesti) käytös jättää toivomisen varaa. Britanniassa entisen pääministerin Theresa Mayn ”tuhmin teko” oli juosta lapsena viljapellon läpi. Ei ihme, että konservatiivipuolue korvasi Mayn Boris Johnsonilla, jonka pahe-CV on paljon uskottavampi.

Suomessakin naisministerit tuottavat pettymyksen toisensa jälkeen. EU-puheenjohtajakautena eurooppaministeri Tytti Tuppurainen jakeli sulavia kommentteja kansainväliselle medialle sen sijaan että olisi kunnioittanut demarien 1970-luvun perinteitä ja tönöttänyt Brysselin lentokentällä muovikassi kädessä.

Keskustan perinteitä talloi puolestaan valtiovarainministeri Katri Kulmuni. Hänelle ei riittänyt perinteinen suomalainen yksitavuviestintä, vaan hän tyrkytti itsensä esiintymiskoulutukseen. Ja mitä tekikään Kulmuni, kun koulutuksesta nousi kohu? Erosi. Heti. Oma-aloitteisesti. Vaikea nähdä, että miesministeri olisi päätynyt samaan. Naisten syntirima on niin paljon matalammalla.

Samaa kouluttautumisen syntiä kuuluvat harjoittaneen muutkin ministerit (IS 4.6.). Mitä paljastuukaan seuraavaksi? Tankataanko siellä salaa myös vieraita kieliä ja asiaosaamista?

Selvää on tietysti se, että kalleimmat koulutukset olisi pitänyt panna puolueen, ei ministeriön, maksettavaksi. Jotain liikuttavan suomalaista närkästyksessä kuitenkin on.

Kymmenien tuhansien eurojen koulutusta on tietysti huomattavasti helpompi ruotia kuin EU:n 750 miljardin euron elvytyspakettia. Paketista on tulossa unionille järkyttävän iso velkataakka ja vaarallinen ennakkotapaus, mutta antaa tulla vaan. Tärkeämpää on nyt panna piste sinne minne piste kuuluu, eli naisministerien julkeaan itsensä korostamiseen.

Se, joka todella kaipaisi esiintymiskoulutusta, on pääministeri Johnson. Lontoon pormestarina toimiessaan Johnson sai supliikkimiehen maineen. Markkinointihommissa pärjäsi nokkelilla vitseillä. Pääministerinä tilanne on toinen, kun retoriikan lisäksi pitäisi hallita asiat ja yksityiskohdat.

Onneksi hänellä on aivoapuna etevä erityisavustaja Dominic Cummings. Koronarajoituksia rikkoneen Cummingsin eroa vaadittiin päiväkausia. Erosiko hän? Ei tietenkään. Hänhän on mies.

Luetuimmat - Sunnuntai

Luitko jo nämä?