Väittely verovälttelystä - Sunnuntai | HS.fi

Juho Romakkaniemi ja Sonja Finér

Väittely verovälttelystä

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ja kansalaisjärjestö Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér ottivat tulisesti yhteen veroista Twitterissä. Mutta pystyvätkö he upottamaan toistensa argumentit oikeassa keskustelussa?

Julkaistu: 14.6. 2:00, Päivitetty 14.6. 10:59

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi hyökkäsi toukokuussa blogissaan kansalaisjärjestöjen #430-kampanjaa vastaan. Kampanja vaatii päättäjiltä toimia verovälttelyn kitkemiseksi. Sen mukaan Suomi voisi saada 430 miljoonaa euroa lisätuloja vuodessa verovälttelyä torjuvilla keinoilla.

Kampanjaa koordinoi Finnwatch, yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö, jota johtaa Sonja Finér.­ Kampanjassa on mukana yli 30 suomalaista kansalaisjärjestöä, muun muassa­ ammattiliittoja, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Suomen lähetysseura ja Pelastakaa lapset.

Romakkaniemen mukaan koko verovälttely-sana on väärä, koska se luo mielikuvan, että yritykset rikkoisivat lakia. Hän kehotti Twitterissä lahjoittajia vetämään tukensa mukana olevilta järjestöiltä.

Kohun myötä kehitysyhteistyöjärjestö World Vision vetäytyi kampanjasta.

HS kutsui Romakkaniemen ja Finérin videopalaveriin väittelemään veroista, niiden välttelystä ja some-keskustelun pelisäännöistä.

Mitä ylipäätään on verovälttely? Onko se laillista vai laitonta?

Juho Romakkaniemi: ”Verovälttelyllä on eri merkityksiä, mutta Suomen verolainsäädännössä käytetään verovälttely-sanaa, jolloin tulkinta on, että se on joko rikollista tai vähintäänkin lain hengen vastaista. Moni yrittäjä on kokenut todella epäoikeudenmukaiseksi, että olisi verovälttelijä toimiessaan prikulleen niin kuin lain mukaan täytyy.”

Sonja Finér: ”Suomen verolainsäädännössä ei ole sanaa verovälttely. Sanaa on käytetty ihan yleisesti eduskunnassa ja verohallinnon harmaan talouden yksikön selvityksissä kuvaamaan toimintaa, jossa hyödynnetään veropohjan aukkoja ja saavutetaan matalampi verotuksen taso. Puhutaan usein laillisesta toiminnasta, joka jollain lailla on verolainsäädännön hengen vastaista.”

Rikoslain 29. luvun 1. pykälän 3. momentissa säädetään rikolliseksi verovelvollisuuden laiminlyönti veron välttämistarkoituksessa. Finér kuitenkin vetoaa siihen, että varsinainen rikos on veron laiminlyönti, ei välttämistarkoitus. Harmaan talouden selvitysyksikön raportin mukaan verovälttely voi olla myös ”hyväksyttävää verosuunnittelua”. Väittely on tämän kysymyksen osalta pattitilanteessa.

Mutta syyllistääkö kampanja yrittäjiä? Onko heidät leimattu verovälttelijöiksi ja lainrikkojiksi?

Finér: ”Me nostetaan esiin yleisesti tiedossa olevia verolainsäädännön ongelmia, jotka on todettu erilaisissa asiantuntijatyöryhmissä ja tutkimuksissa. Kampanjasta ei varmasti löydy sellaista viestiä, joka syyllistäisi yrittäjiä, vaan kohteena on hallitus, jotta voimme muuttaa verolainsäädäntöä.”

Romakkaniemi: ”Kampanjan otsikko on 430 miljoonaa ja pääslogan lopetetaan verovälttely. Jos toimenpiteet, joilla ne rahat kerätään, ovat yksinomaan yritysten ja yrittäjien verotuksen kiristämistä, niin yrittäjät ovat kokeneet, että tässä heitä syyllistetään verovälttelystä.”

Finér: ”Me koemme, että viestiä yrittäjien syyllistämisestä on aika vahvasti nostettu esiin tietyiltä tahoilta. On pyritty ohjaamaan tätä keskustelua erilaiseen pöyristymiseen sen sijaan, että keskusteltaisiin näistä verolainsäädännön ongelmista.”

Romakkaniemi: ”Olen huomannut, että te nettisivuillanne syyllistätte Keskuskauppakamaria ikävästä kampanjoinnista. Emme ole tehneet mitään kampanjaa, emme ole mustamaalanneet ketään. Teillä on kampanja. Kampanjoiden tarkoituksena on herättää julkista keskustelua. Aina se keskustelu ei mene siihen suuntaan kuin kampanjan järjestäjä on toivonut, mutta sellaista se on avoimessa demokratiassa ja sananvapaudessa.”

Finér: ”Olemme huomanneet, että te olette satoja kertoja Twitterissä nostaneet tätä asiaa esiin. Monet järjestöt ovat kokeneet melko hyökkäävänä sen toiminnan. Olette esittäneet virheellisiä väittämiä ja kehottaneet vetämään rahoitusta pois mukana olevilta järjestöiltä.”

Romakkaniemi: ”Näistä sadoista twiiteistä, joihin viittasit, kolmessa on kysytty, onko tämän järjestön tarkoitus todella tämä ja kannattaako yrittäjän sellaista tukea. Kahdessa twiitissä olen esitellyt erinomaisia hyväntekeväisyyskohteita lastensuojelun, ympäristönsuojelun ja kehitysyhteistyön saralla, jos haluaa tukea järjestöjä, jotka keskittyvät näihin aiheisiin eivätkä johonkin muuhun.”

Finér: ”Sen takia olet näitä vetäkää lahjoituksenne pois -tyyppisiä twiittejä twiitannut, että sinun mielestäsi tai Keskuskauppakamarin mielestä kansalaisjärjestö ei voi ottaa kantaa verojärjestelmän oikeudenmukaisuuteen.”

Finnwatch ry:n toiminnanjohtaja Sonja Finér.

Romakkaniemi: ”Totta kai saa ottaa kantaa. Minä kannustan ottamaan kantaa ja lahjoittamaan järjestöille, jotka toimivat lahjoittajan arvojen mukaisesti.”

Todellisuus: twiiteissään Romakkaniemi on muun muassa kehottanut, että ”älkää hyvät ihmiset lahjoittako Lähetysseuralle mitään poliittisiin kampanjoihin” ja ”älkää vain enää tukeko näitä tahoja” viitaten Luonnonsuojeluliittoon. Finér puolestaan on nimittänyt Keskuskauppakamaria ”veropohjan aukkoja ja varakkaimpien veroetuja puolustavaksi edunvalvonta­koneistoksi”, joka ”näyttää nyt pimeimmät puolensa”.

Ovatko osapuolet saaneet keskusteluun liittyen henkilökohtaista vihapostia?

Romakkaniemi: ”Katsokaapa nimeni Twitteristä tai netistä, niin siellä tulee kaikennäköistä ryönää. Se on ollut henkilökohtaista maalittamista ja saanut erittäin ikäviä piirteitä.”

Finér: ”Olen ollut erittäin voimakkaan häirinnän kohteena. Minua on solvattu. Me ollaan koettu tämä keskustelu hyvin asiattomana. Me emme maalita emmekä hauku ketään emmekä esitä salaliittoteo­rioita.”

Romakkaniemi: ”Yhdessä voimme varmaan Sonjan kanssa vedota, että kuumapäisimmät keskustelijat pitäisivät keskustelun aiheessa. Maalittamista ei pidä hyväksyä, ja tämä pätee puolin ja toisin.”

Juho Romakkaniemi kirjoitti kampanjan olevan vasemmiston puoluepoliittisella asialla. Pitääkö se paikkansa?

Romakkaniemi: ”Kolme toimenpidettä, joilla nämä rahat kerättäisiin, ovat tismalleen samoja, joita vasemmistopuolueet ajoivat viime hallituskaudella, vaaleissa ja hallitusneuvotteluissa. Eikö näin, Sonja, todella ole?”

Finér: ”Finnwatch on esittänyt korko­vähennyksen kiristämistä jo 2017. Esimerkiksi Sdp:n vero-ohjelma julkaistiin 2018. Se, että järjestöillä ja puolueilla voi olla joissakin asioissa samanlaisia tavoitteita, ei tarkoita, että järjestöt olisivat puoluepoliittisesti sitoutuneita tai jonkin puo­lueen asialla. Se ei pidä paikkaansa tämä syytös.”

Faktantarkistus: Sdp:n vero-ohjelmassa esitetään listamaattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristystä ja korkovähennyksen rajoittamista lisää. Korkovähennysrajoitukset ovat ohjelmissaan maininneet myös esimerkiksi keskusta ja kristilliset.

430-kampanjan mukaan verotuloja voisi kasvattaa eniten kiristämällä pörssiin listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta. Tämä tuottaisi valtiovarainministeriön laskelmiin perustuen lähes 290 miljoonaa euroa vuodessa. Kiristystä ovat ehdottaneet myös Terhi Järvikareen yritysverotyöryhmä vuonna 2017 ja hiljattain Vesa Vihriälän koronatyöryhmä.

Osinkoverohuojennusta pidetään varakkaiden yhtiöiden omistajia suosivana verotukena. Olisiko osinkoverotuksen kiristys paha juttu?

Romakkaniemi: ”On vähän tautologinen ajatus, että hyötyy verojärjestelmästä enemmän, jos tienaa enemmän. Minä näen,­ että yritysten perustamiseen ja suomalaisten työllistämiseen pitää kannustaa eikä lannistaa. Yritysten tulon ja palkkatulon välillä neutraliteetin vaatiminen on erikoista. Yrittäjä investoi, ottaa riskiä eikä ole oikeutettu palkansaajia vastaavaan sosiaaliturvaan. Pitäisikö sitten molemmista olla kultavaa’alla punnittu tasainen verotus, niin ei. Yritystulon pitääkin olla hieman kevyemmin verotettua, koska yrittäjät tarjoavat työpaikkoja ja generoivat yhteiskunnan verotuloja.”

Finér: ”Me ollaan tutkittu tätä vuoden 2017 lukujen pohjalta, ja 74 prosenttia näistä huojennetuista osingoista menee suurituloisimmalle kymmenykselle. Tämä hyödyttää niitä omistajia, joiden yhtiöissä on eniten tasevarallisuutta ja jotka ovat kaikkein hyvätuloisimpia. Tämä on asiantuntijaraporteissa todettu, tästä ei ole erimielisyyttä. Suomessa on valtava määrä yrittäjiä, joita huojennus ei hyödytä. Huojennuksen avulla työtuloa pystytään muuttamaan osinkotuloksi ja saavuttamaan matalampi verotus. Se ei ohjaa yritysten investointeja tuottavimpiin kohteisiin vaan sellaisiin, jotka kerryttävät tätä nettovarallisuutta.”

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Romakkaniemi: ”Listaamattomista yrityksistä osinkotuloja saa yli 300 000 suomalaista. Jokainen voi perustaa yrityksen. Järjestelmän idea oli, että yritys ei jakaisi kaikkea voittoa osinkoina vaan investoisi ja kasvattaisi taseita kestämään vaikeita aikoja. Tämän kriisin keskellä on tuhansia yrityksiä, jotka selviävät, koska verojärjestelmä on kannustanut kasvattamaan tasetta.”

Toinen iso kampanjassa ehdotettu toimi olisi korkovähennyksen kiristäminen. Se tuottaisi 140 miljoonaa euroa.

Korkovähennys tarkoittaa sitä, että yritys saa vähentää velkojensa korkomenot verotuksessa. Aggressiivisessa verosuunnittelussa kansainvälinen konserni voi sisäisten lainojen avulla siirtää rahaa korkoina itselleen toiseen maahan ja keventää näin verotusta Suomessa.

Voisiko korkovähennysrajoitusten tiukennus tuottaa näin paljon verotuloja?

Finér: ”Meidän arvio tästä perustuu valtiovarainministeriön laskelmaan. Tämä tulee esiin meidän omista selvityksistä, joissa on tarkasteltu esimerkiksi [sähköverkkoyhtiö] Carunan verosuunnittelua ja viimeisimpänä kansainvälisten kiinteistösijoittajien toimintaa. Siellä pystyy näkemään, että pilkkomalla näitä yhtiöitä tietyllä tavalla voidaan erittäin suuria korkomenoja vähentää verotuksessa, mikä johtaa siihen, että suomalaiset maksavat isojen yritysten rahoituskuluja, koska nämä ovat kokonaan verovähennyskelpoisia. Myös Vihriälän työryhmän raportin liitteessä professori Timo Viherkenttä totesi, että korkovähennysrajoituksia voitaisiin kiristää.”

Romakkaniemi: ”Korkomenojen vähentäminen on ongelma, jota meidän pitää pystyä kansainvälisesti taklaamaan. Vaikkapa digijäteillä on näitä epäreiluja konsernijärjestelyjä. Sen takia meillä on ollut voimakas tuki [teollisuusmaiden järjestön] OECD:n [veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoa torjuvalle] BEPS-menettelylle. Nyt meillä on tämä BEPS:n ja EU:n [veronkierron vastaisen] direktiivin mukainen tilanne ollut viime vuodesta Suomen lainsäädännössä. Pitää tarkkailla, miten tämä toimii, eikä lähteä hätiköityihin muutoksiin. Keinotekoisiin rahajärjestelyihin pystytään puuttumaan yleisellä veronkiertosäännöksellä, kuten KHO on useassa tapauksessa tehnyt. Sen sijaan yleinen korkovähennyksen kiristäminen osuisi yli 90-prosenttisesti yrityksiin, jotka eivät ole tehneet mitään väärää.”

Finér: ”Minä ehkä vähän ihmettelen, kun sanoit, että olette kannattaneet näitä EU:n laajuisia ja BEPS-toimia. Kun teidän lausuntojanne katsoo, olette koettaneet esimerkiksi veronkiertodirektiivin soveltamista jarruttaa. Olette vastustaneet näitä korkovähennysrajoitusten kiristyksiä kautta linjan. Yleisellä veronkiertopykälällä ei pystytä puuttumaan korkojärjestelyihin. Sen takia OECD on suosittanut erillisten rajoitussäännösten tekemistä.”

Romakkaniemi viittaa korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2016 ratkaisemiin tapauksiin 71 ja 72, joissa on viitattu veronkiertopykälään korkoihin liittyen.

Finér korostaa, että näissä tapauksissa koko järjestely on todettu keinotekoiseksi, mutta yleensä veronkiertopykälän soveltaminen korkovähennyksien avulla tapahtuvaan aggressiiviseen verosuunnitteluun ei onnistu.

Pandemia on aiheuttanut ennennäkemätöntä julkisten menojen kasvua ja verotulojen laskua. Yrityksiäkin on nyt pidettävä pystyssä verovaroin. Millä koronalasku pitäisi kuitata?

Finér: ”OECD:n koronakriisiin liittyvissä verolinjauksissa korostetaan samoja asioita kuin meidän kampanjassa: miten voitaisiin tukea verojärjestelmän progressiivisuutta, edistää digiveroa, minimiyhteisöveroa ja lisätä kehittyvien maiden veronkantokyvyn vahvistamista.”

Romakkaniemi: ”Globaalisti ne ovat päteviä neuvoja. Toisaalta Suomessa on yksi OECD-maiden korkeimpia veroasteita. Onko se kiristämisen ja progressiivisuuden lisäämisen tie täällä oikea? Näitä vajeita ei pelkästään leikkaamalla tai verottamalla korjata. Tarvitsemme investointeja yksityiseltä sektorilta, työtä, kasvua, ja siksi on tosi tärkeä yritysverokeskustelussa puhua niistä kannustimista.”

Väittely on päättynyt. Jokainen voi valita voittajansa, johon uskoo. Keskustelu jatkuu.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luetuimmat - Sunnuntai