Miksi maailmassa puhutaan niin monia eri kieliä? - Sunnuntai | HS.fi
Sunnuntai|Torsti tietää

Miksi maailmassa puhutaan niin monia eri kieliä?

Maailman kielten määrän lisäksi Torsti on selvittänyt tällä viikolla muun muassa sen, missä jää oli viime jääkaudella paksuimmillaan.

Julkaistu: 2.8. 2:00, Päivitetty 2.8. 12:03

Terve taas, lukijat, tässä Torsti.

Viimeksi palstalla puhuttiin äänialan periytymisestä. Petteri Aittola kirjoittaa:

“Omaan korvaan oma ääni kuulostaa erilaiselta. Jos puhetta vahvistetaan äänentoistolaitteella, emme ensin usko ääntä omaksemme. Puhelimen toistamasta äänestä tulee monotonisempi. Eri korkuisista puheäänistä leikkaantuu pois tunnistettava ero ja ne kuulostavat luurissa toistensa kaltaisilta.”

Myös väli-ilmansuunnat herättivät ajatuksia. Nimimerkki AKa kirjoittaa:

“Väli-ilmansuuntia käytetään tuomaan lisätarkkuutta pääilmansuuntiin. Minusta suunta kaakko-lounas on sama kuin itä-länsi ja luode-koillinen sama kuin länsi-itä. Väli-ilmansuuntien käyttö ei tuo lisäarvoa määrittelyyn.”

Meillä väli-ilmansuunnat ovat vakiintuneet käyttöön, toisin kuin vaikkapa englannin kielessä, jossa nimet johdetaan pääilmansuuntien nimistä. Kansanomaisissa ilmansuuntajärjestelmissä on Suomessakin ollut paikallisia eroja, ja väli-ilmansuuntien nimitykset ovat aikanaan vaihdelleet. Varoituksen sanana, että tälläkin kertaa palstalla käytetään väli-ilmansuuntia.

Miksi maailman ihmiset puhuvat niin monia kieliä? Mikä on kielien vähentymisvauhti?

– Kiäli

Maailmassa puhutaan tällä hetkellä noin 8 500 kieltä. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen professorin Matti Miestamon mukaan ihmisyhteisöt ovat tuhansien vuosien aikana levittäytyneet lähes koko planeetalle ja eriytyneet toisistaan mitä moninaisimmista poliittisista, taloudellisista ja kulttuurillisista syistä. Myös kielten kontaktit ja vaikutus toisiinsa ovat edesauttaneet uusien kielten syntyä.

Monien alueiden kieliolot tunnetaan edelleen puutteellisesti eikä osaa listatuista kielistä enää aktiivisesti puhuta. Kielten määrä on kuitenkin viimeisen parin vuosikymmenen aikana kasvanut. Miestamon mukaan monet aiemmin yhden kielen murteina pidetyt kielimuodot ovatkin osoittautuneet erillisiksi kieliksi.

Unescon jonkun vuoden takainen arvio kielten vähenemisestä oli, että puolet maailman kielistä ovat uhanalaisia ja maailmasta katoaa keskimäärin yksi kieli joka toinen viikko.

Suomen järvet ovat saaneet muotonsa jääkauden vaikutuksesta. Minua ihmetyttää, etteivät ne ole pohjois-eteläsuunnassa vaan noin 45 astetta kaakko-luode suunnassa. Miksi jääkausi liikkui tähän suuntaan?

– Aaro

Mannerjäätiköiden aiheuttama kulutus on tosiaan vaikuttanut merkittävästi Suomen järvien syntyyn. Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Arto Luttinen kertoo, että jäätikön virtaus suuntautui säteittäin poispäin jäämassan paksuimmasta osasta, joka oli viimeisimmän kylmyysmaksimin aikaan Pohjois-Ruotsissa. Näin ollen eteläisessä Suomessa jää virtasi pääosin suuntaan kaakko-eteläkaakko.

Luttisen mukaan järvien muotoon vaikuttavat myös kallioperän rakenteet, kuten eri kivilajialueet, liuskeisuus ja murrosvyöhykkeet. Esimerkiksi Laatokan ja Perämeren välisellä alueella kallioperässä on vahva luode-kaakko -suuntainen yleisrakenne, mikä on osaltaan ohjannut jäätikön voimakkainta kulutusta ja järvialtaiden muotoutumista.

Tarkoittavatko mänty, honka ja petäjä samaa asiaa? Edesmennyt isoisäni oli sitä mieltä, että kaikki petäjät ovat mäntyjä, mutta kaikki männyt eivät ole petäjiä. Metsätöissä ollessamme hän näytti, mistä taimista tulee petäjiä, ja kielsi koskemasta niihin. Korkeat suorat männyt lienevät honkia, niihin kai viittaa nimitys “hongankolistaja”. Myös männyn ulkonäkö pohdituttaa. Miksi kaarna on kaksiosainen? Entä miksi koivun runko on valkoinen, vaikkakin rauduskoivun rungossa valkoista on vain vähän.

– Susanna

Tikkapiirini kontaktit ohjasivat minut suuren puulajien tuntijan, lehtori Heikki Kiurun pakeille. Hän vahvisti isoisäsi opetuksen: kaikki petäjät ja hongat ovat mäntyjä, samaa lajia, mutta erinäköisiä puita. Petäjä on jykevärunkoinen ja paksuoksainen; hongalla taas on latvukseen asti sileä ja oksaton runko ja ylhäällä hienot, koukeroiset oksat.

Hongat ja petäjät ovat aina vanhoja, ainakin lähes 200-vuotiaita puita. Talousmetsän 80–120 vuoden kiertoajassa mänty ei siis ehdi saavuttaa täyttä kokoaan. ”Kannattaa säästää ikuisuuspuiksi mäntyjä, joilla on edellytyksiä kehittyä hongiksi ja petäjiksi”, Kiuru neuvoo.

Männyn alaosan paksu kaarna suojaa puuta tulelta ja eläimiltä. Tuli selittää myös hies- ja rauduskoivujen runkojen erot: kosteilla paikoilla kasvavan hieskoivun ei tarvitse kuluttaa energiaa tulelta suojautumiseen, kuivempien paikkojen rauduskoivu taas hyötyy palolta suojaavasta kaarnasta.

Kysy mitä vain – Torsti ja hänen tikkaremminsä tarjoavat vastauksen. Jos vastaus ei tyydytä, lähetä oma ehdotuksesi. Osoite: Usko Siskoa / Torsti tietää, HS Sunnuntai, PL 65, 00089 Sanoma. Sähköposti: hs.sisko@hs.fi tai hs.torsti@hs.fi.

Luetuimmat - Sunnuntai

Luitko jo nämä?