Tuleeko taideteoksen arvo itse teoksesta vai sen tekijästä? - Sunnuntai | HS.fi

Tuleeko taideteoksen arvo itse teoksesta vai sen tekijästä?

Kysy Siskolta etiikasta, tapakulttuurista ja elämän pulmatilanteista. Ellei vastaus tyydytä, voit ehdottaa parempaa. Osoite: Usko Siskoa / Torsti tietää, HS Sunnuntai, PL 65, 00089 Sanoma. Sähköposti: hs.sisko@hs.fi tai hs.torsti@hs.fi.

13.12.2020 2:00 | Päivitetty 13.12.2020 9:12

Rakkaat ystävät! Viimeksi palstalla käsiteltiin sitä, miksi koira haukkuu ihmisten seksille. Ulla Kokko Espoosta pohtii koirien käyttäytymistä laajemmin:

”Koiran tai omistajan sukupuolesta riippumatta moni koira esimerkiksi menee väliin, kun omistaja alkaa halailla toista ihmistä. Mielestäni inhimillistämistä on väittää sen olevan mustasukkainen. Se on vain huolestunut omistajan hyvinvoinnista. Varsinkin uudessa tilanteessa se saattaa kokea omistajansa uhatuksi. Mutta vanhassakin liitossa: meillä koira tulee haukkuen väliin, jos korotamme ääntä. Kiivastuessamme se vimmastuu niin, että puhetta ei enää kuule ja on lopetettava. Hiljeneminen palkitsee koiraa ja vahvistaa käytöstä entisestään. Koirissa on eroja. Toinen koiramme ei kiivailuille korvaansa lotkauta.”

Peruna on meille rakas ruuan raaka-aine. Mutta miten urbaanit suomalaiset voisivat turvallisesti säilyttää kotonaan tätä suomalaisten ruokien kuningasta?

Ohjeiden mukaan perunaa ei saa säilyttää jääkaapissa, koska se imeltyy ja pilaantuu. Kun jääkaapissa säilytetyn perunan keittää tai paistaa, sokeri reagoi asparagiinihapon kanssa ja syntyy terveydelle haitallista akryyliamidia. Huoneenlämpö ei myöskään käy, koska perunat alkavat lämpimässä itää ja niihin voi muodostua myrkkyä, solaniinia. Miten tavalliseen suomalaiseen kotiin voisi loihtia perunalle sopivan säilytyspaikan?

– Iida Pitkänen

Joissakin taloissa on kylmäkomeroita tai kylmähuoneita, joissa perunoita voi säilyttää syksystä kevääseen. Jos ei ole, paras paikka on jääkaapin viileälokero, jossa lämpötila on muuta jääkaappia lämpimämpi.

”Valitettavasti nykykeittiöissä ja -kodeissa ei ole kasvisten näkökulmasta kaikkein optimaalisimpia säilytysolosuhteita, mutta toisaalta varastointi- ja säilytysajat kotikeittiöissä ovat lyhyitä”, arvioi Marttaliiton kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen.

Huoneenlämmössä perunat alkavat tosiaan itää, ja itäneisiin perunoihin muodostuu solaniinia.

Akryyliamidia taas muodostuu, kun tärkkelyspitoisia elintarvikkeita kypsennetään korkeissa lämpötiloissa. Tuovinen kuitenkin muistuttaa, että perunoita keittäessä sitä ei vielä muodostu. Toisin voi olla perunoita paahtaessa tai paistaessa.

”Mutta jos huolehtii siitä, että ei paahda leipiä tai perunoita kovin tummiksi ja syö vaihtelevasti erilaisia ruokalajeja ja eri tavoin kypsennettyjä elintarvikkeita, ei akryyliamidi muodostu riskiksi ruokavaliossa”, Tuovinen ohjeistaa.

Teollisissa elintarvikkeissa, kuten perunalastuissa, akryyliamidia esiintyy. Siksi niiden osalta asiaa valvotaan. Mutta jos sipsit jättää vain herkutteluhetkiin, ei tätäkään tarvitse murehtia.

Perunaa kannattaa joka tapauksessa syödä!

”Se on sekä ravitsemuksen että ympäristön näkökulmasta järkevä valinta.” 

Kiertelen paljon taidemuseoissa ja gallerioissa. Aina vain enemmän mietin, mitä on taide ja millä perusteella joku on taiteilija ja joku ei ole. Sama työ peruskoulun kuvaamataitoluokan seinällä on ihan kiva, taiteilijan tekemänä keskustan arvostetussa galleriassa 35 000 euron arvoinen.

Onko nykyään teoksella itsellään arvoa vai tuleeko arvo siitä, kuka sen on tehnyt? Nykyäänhän erotellaan harrastelijataiteilijat ite-taiteilijoiksi ja koulutetut taiteilijat omaksi ryhmäkseen. Ite-taiteilijan tekemä teos on ihan kiva puupalikka, taiteilijan tekemänä se on herkän ihmisen syvällinen näkemys maailmasta.

– Katselijapähkäilijä

Kuka tahansa ihminen voi kutsua itseään taiteilijaksi. Eri asia sitten on, pitävätkö muut ihmiset häntä sellaisena.

Lukupiirini galleristi kehottaa tässä erottamaan toisistaan teoksen taiteellisen arvon ja sen markkina-arvon: teoksella voi olla taiteellista arvoa, mutta sen markkina-arvo määräytyy pitkälti tekijän mukaan.

”Esimerkiksi vanhan taiteen huutokaupassa voi olla myynnissä hienoja teoksia, joiden taiteellinen arvo on korkea, mutta koska niiden tekijät ovat tuntemattomia, teosten taloudellinen arvo ei ole sitä. Kysyntä kohdistuu tekijöihin, jotka ihmiset tuntevat”, galleristi sanoo.

Galleristi on vuosien varrella kuratoinut myös monia ite-taiteen näyttelyitä. Hän muistuttaa, että ite-taiteilijat ja harrastajataiteilijat ovat eri porukkaa.

”Ite-taiteilijat ovat niitä, joiden on pakko tehdä taidetta. Heillä on vahva luovuuden ja itseilmaisun tarve, mikä sitten tulee ulos kuvataiteena.”

Ite-taide on viime aikoina saanut yhä enemmän arvostusta osakseen, mutta esimerkiksi edesmennyt kokkolalainen ite-taiteilija Tyyne Esko sai paljon mainetta jo elinaikanaan.

Ite-taiteen hinnat sen sijaan eivät ole nousseet kovin paljon, koska sen keräilijäpiirit ovat ainakin toistaiseksi Suomessa aika pienet.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Sunnuntai