Janoisten ylioppilaiden vappusankari - Sunnuntai | HS.fi

Janoisten ylioppilaiden vappusankari

Ylioppilaat juhlivat vappua Ravintola Kaisaniemessä vuonna 1891.­

1.5. 2:00 | Päivitetty 1.5. 10:19

Helsinkiläisiin vappuperinteisiin kuuluu olennaisesti opiskelijoiden hilpeä juhlinta. Normaali­aikoina valkolakkien meri on tiheimmillään vapunpäivän aamuna Kaivopuiston Ullanlinnanmäellä. Toinen tärkeä juhlapaikka on Kaisaniemen puisto.

Vapun kosteilla traditioilla on omalaatuinen historia, johon liittyy Venäjän keisari ja Ruotsista muuttanut ravintoloitsija.

Catharina ”Cajsa” Wahllund syntyi 1. toukokuuta vuonna 1771 Värmlannissa Länsi-Ruotsissa. Ei ole varmaa tietoa, miksi hän päätyi Suomeen. Todennäköisesti Wahllund saapui Turkuun säätyläisperheen taloudenhoitajana 1810-luvun alussa.

Catharina ”Cajsa” Wahllund­

Turussa mamselli Wahllund ryhtyi joka tapauksessa ravintoloitsijaksi, joka teki nopeasti Seurahuoneesta kaupungin ykköspaikan. ”Mamselli” tarkoitti säätyläisiin kuuluvaa naimatonta naista.

Vuonna 1819 Wahllund muutti Turusta Helsinkiin, Suomen suuriruhtinaskunnan uuteen pääkaupunkiin. Helsingissä hän alkoi rakentaa pienoista ravintolaimperiumia. Hän perusti ensin majatalon Aleksanterinkadun ja Sofiankadun kulmassa sijaitsevaan Sunnin taloon. Sitten Kaupunginkellarin, teatterin ravintolan Esplanadin puistoon sekä ravintola Emilienburgin, joka sijaitsi Siltasaaren kärjessä.

Kun runoilija J. L. Runeberg muutti Porvooseen keväällä 1837, läksiäiset pidettiin tietysti Emilienburgissa. Kanta-asiakkaisiin kuuluivat myös Topelius, Snellman ja Cygnaeus. Emilienburgia kutsuttiin ”Säästöpankiksi”, sillä niin moni kaupunkilainen kantoi palkkapussinsa ravintolaan.

Mutta mamselli Wahllund halusi laajentaa affäärejään. Hän käänsi katseensa Siltasaaren vastarannalle.

Helsingin ensimmäiseen julkisen puiston oli suunnitellut kaupungin hoviarkkitehti Carl Ludvig Engel 1820-luvulla. Se oli saanut nimekseen ”Yleinen kävelypaikka”.

Vuonna 1837 Cajsa Wahllund sai yhdessä teurastaja Salomon Janssonin kanssa oikeuden pitää ravintolaa uudessa puistossa. Aluksi he perustivat kahvikioskin. Mutta vuonna 1839 Wahllund rakennutti puiston laidalle merenrantaan uuden paviljonkimaisen ravintolan, jonka piirustukset hän tilasi Engeliltä. Paikan nimeksi tuli Ravintola Kaisaniemi. Siitä tuli pian ylioppilaiden ja vallasväen suosikkipaikka.

Kun kapinoinnista huolestunut Venäjän keisari Nikolai I kielsi Helsingin ylioppilailta perinteiset vappujuhlat ja kokoontumiset, joku sai lyömättömän idean. Entä jos alkaisimme viettää 1. toukokuuta Cajsa Wahllundin syntymäpäivää? Eihän keisari syntymäpäiviä voi kieltää?

Ja niin ylioppilaat lähtivät vapunpäivän aamuna onnittelemaan ravintoloitsijaa. Ylioppilaat lauloivat päivänsankarille, joka puolestaan tarjosi heille boolia. Pidettiin puheita, usein isänmaallisia. Perinne kasvoi ja siitä tuli hilpeä osa kansakunnan henkistä heräämistä.

Cajsa Wahllundista tuli puolestaan niin rakastettu hahmo, että lopulta puisto nimettiin hänen mukaansa. Eikä se siihen jäänyt. Kaisaniemen puiston jälkeen tuli vielä Kaisaniemenkatu, Kaisaniementie, Kaisaniemenlahti ja Kaisaniemenranta.

Cajsa Wahllund kuoli kesällä 1843. Hänen kasvattityttärensä Emilia Myhrman jatkoi Ravintola Kaisaniemen pitämistä.

Paikassa on ollut ravintolatoimintaa aina viime vuosiin asti, vaikka paviljonki on päässyt rapistumaan. Mutta nyt ravintolalle on löydetty uusi yrittäjä, joka lupaa entisöidä sen 1800-luvun asuun. Paikan nimeksi tulee Cajsan helmi.

Ja on jotain muutakin jäljellä. Suomenkieliset opiskelijat vaihtoivat kieliriidan jälkeen vapun juhlapaikakseen ensin Alppilan ja myöhemmin 1920-luvulla Ullanlinnanmäen. Mutta ruotsinkieliset ylioppilaat kokoontuvat edelleen vappuna Kaisaniemeen. Glada Vappen!

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Sunnuntai