Kirjoitetut roolit - Sunnuntai | HS.fi

Kirjoitetut roolit

Afrikan yoruba-kansalla ei ollut institutionalisoitua sukupuolijärjestelmää ennen kolonialismia. Kolonialismin ajan tiedemiehet loivat käsitteitä, joilla oli valtava vaikutus.

16.5. 2:00 | Päivitetty 16.5. 6:22

Kymmenen viime vuoden aikana on voimistunut globaali poliittinen liikehdintä, joka vastustaa ”gender-ideologiaksi” kutsuttua toimintaa. Liikehdintä pyrkii oikeuttamaan syrjintää naisia ja sateenkaarivähemmistöjä kohtaan ja kampanjoi ihmisoikeuksia vastaan.

Julian Honkasalo, Suomen Akatemian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa, kirjoitti lokakuussa Politiikasta-verkkolehdessä, että liikettä kannattavat keskenään ristiriitaisia tavoitteita ajavat tahot: konservatiiviset kristilliset ryhmät, herätysliikkeet, oikeistopopulistiset puolueet ja radikaalit äärioikeistoaktiivit.

Yhteistä on sama vihollinen: feministit ja antirasistit. Gender-ideologian nähdään olevan sivilisaation tai kansakunnan perusarvojen tuhoamiseen tähtäävää poliittista propagandaa, salaliitto, kirjoittaa Honkasalo.

Varsinkin oikeistopopulistit ovat nostaneet maahanmuuttajat ja monikulttuurisuuden kannattajat vihollisikseen. Taustalla näkyy halu säilyttää valkoinen rotu ”puhtaana”, sanoo Tuija Saresma, joka on tutkinut oikeistopopulistien naisvihaa ja rasismia verkossa Jyväskylän yliopiston kulttuurintutkijana.

”Muukalaiset eivät saa tunkeutua maahan, muuten on vaara, että valkoinen rotu heikkenee”, Saresma kuvailee tätä ajattelua.

Kun Darwinin evoluutioteoria vuonna 1859 julkaistiin, valkoiset eurooppalaiset tieteilijät joutuivat hyväksymään, että he ovat samaa ihmislajia kuin villeinä pitämänsä alkuperäiskansat Afrikassa.

Aiemmin tieteilijät olivat uskoneet, että tumma iho ja erilainen ruumiinrakenne ovat merkki siitä, että ihminen on biologisesti eri alkuperää kuin eurooppalainen kolonialisti. Sitä oli todisteltu muun muassa kallonmittauksin. Eri ihmisroduilla ajateltiin olevan erilliset alkuperät.

Darwinin evoluutioteorian myötä eliölajien ymmärrettiin kehittyneen samasta kantamuodosta. Nyt jotkut tieteilijät alkoivat ajatella, että mustat eivät olleet toista lajia, vaan alikehittyneitä ihmisiä. Rotujen välisen evoluutioteorian mukaan mustat olivat lähimpänä eläimiä, heidän jälkeensä tulivat muut värilliset. Kolmannella portaalla olivat valkoiset naiset.

Ja kukas se siellä luomakunnan huipulla patsastelikaan? Valkoinen mies.

Länsimaisesta hierarkisesta ja binäärisestä sukupuolijärjestelmästä tuli yksi kolonialistisen hallitsemisen keino.

Modernit sukupuolen ja rodun kategoriat kehitettiin juurikin luonnollistamaan orjuutta ja kolonialismia, sanoo yhdysvaltalaistaiteilija Alok Vaid-Menon, joka tunnetaan kirjastaan Beyond the Gender Binary. Hänet tunnetaan myös Instagramista, jossa hän nostaa esiin teoksia ja tutkimusta muun muassa sukupuoliroolien historiasta.

Eugeenikot – siis rotyhygienistit tai rodunjalostusopin harjoittajat, miten heitä kutsummekaan –, alkoivat väittää, että mitä erilaisemmilta miehet ja naiset näyttävät, mitä erilaisemmin he pukeutuvat ja käyttäytyvät, sen sivistyneemmästä yhteiskunnasta on kyse.

”Primitiivisissä” yhteiskunnissa nimittäin miesten ja naisten väliset sukupuolierot olivat epäselviä. Moni alkuperäiskansa tunsi niin sanotun sukupuolittamattoman ihmisen käsitteen, eikä sukupuoli ollut yhteiskuntaa järjestävä tekijä.

Esimerkiksi Afrikan yoruba-kansalla ei ollut institutionalisoitua sukupuolijärjestelmää ennen kolonialismia.

Valkoisten naisten karvattomuudesta tuli rodullisen edistyksen symboli 1900-luvun alussa. Karvaisuus nähtiin todisteena eläimellisyydestä. Samoihin aikoihin alettiin demonisoida sekä homoseksuaalisuutta että sukupuolen ilmaisemista epätyypillisesti, ilmenee Vaid-Menonin siteeraamasta tutkimuksesta.

Homoseksuaalisuuden ajateltiin olevan merkki raakalaismaisuudesta. Hermafrodiitteja pidettiin primitiivisinä. Tieteilijät väittivät, että valkoisten homoseksuaalien fyysiset piirteet muistuttivat mustien miesten piirteitä ja lesbojen genitaalit muistuttivat mustien naisten genitaaleja. Esimerkki on tutkija Siobhan B. Somervillen kirjasta Queering the Color Line.

Kun naiset tulivat 1900-luvulla työpaikoille, miesten taloudellinen dominanssi ja miesten ja naisten väliset erot haastettiin. Saman tekivät siirtolaisvirrat.

Tämä sai jotkut poliitikot viestimään, että valkoisten pitäisi lisääntyä enemmän. Tieteilijät alkoivat patologisoida homoseksuaalisuutta, koska homoseksuaaliset ihmiset eivät jatkaneet rotua, kirjassa kirjoitetaan.

1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Yhdysvalloissa oli laajalle levinnyt huoli, että yhteiskunnan kehitys teki valkoisista miehistä liian heikkoja.

Eugeenikot määrittelivät valkoisen maskuliinisuuden uudelleen: primitiivisyydestä tuli sen olennainen osa. Heidän julkaisunsa ilmensivät nyt käsitystä, että primitiivisyyttä piti harjoittaa nuoruudessa takaamaan kasvu täyteen miehuuteen. Valkoisilla miehillä nähtiin olevan ”sisäänrakennettu kansanmurhahalu”. Yhdysvaltain nuorin presidentti, republikaani Theodor Roosevelt uskoi, että valkoisen miesten tuli valloittaa vieraita maita kehittyäkseen parhaimpaan miehuuteensa. Tässä Vaid-Menon siteeraa professori Gail Bedermanin kirjaa Manliness and Civilization. Bederman on Brownin eliittiyliopistossa tohtoriksi väitellyt historioitsija ja kirjailija.

Hänen mukaansa rotuhygieenikot onnistuivat: Enää ei nähty, että väkivalta ei sovi sivistyneeseen maskuliinisuuteen. ”Toksinen maskuliinisuus” oli nyt isänmaallinen tehtävä.

Kun seuraavan kerran joku esittää väitteen siitä, mitä miehen tai naisen pitää olla, on hyvä selvitellä, millainen historia on väitteen taustalla, sanoo taiteilija ja Insta-vaikuttaja Vaid-Menon.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Sunnuntai