Mihin tarvitaan 62,8 biljoonaa piin desimaalia? - Sunnuntai | HS.fi

Mihin tarvitaan 62,8 biljoonaa piin desimaalia?

Kysy mitä vain – Torsti ja hänen tikkaremminsä tarjoavat vastauksen. Jos vastaus ei tyydytä, lähetä oma ehdotuksesi. Sähköposti: hs.torsti@hs.fi.

29.8. 2:00 | Päivitetty 29.8. 7:12

Hei taas, lukijat, tässä Torsti!

Kuten ennustaa saattoi, Torstin linjanvedot olympiaurheilusuoritusten pituuksista aiheuttivat rutinaa: miksi golfkierros lasketaan koko kierroksena, mutta kuulantyönnön kävelyä rinkiin ei. Torsti pitäytyy omassa tulkinnassaan mutta myöntää muiden näkökulmien olevan yhtä hyviä. Joskus lukuasioissakin totuus on tulkintakysymys.

Noteeraamisen arvoinen huomio tuli Eija Salolta. Hänen arvionsa mukaan uimahypyissä yksi hyppy vie 1,2–1,7 sekuntia. Yksilökilpailuissa naiset hyppäävät viisi ja miehet kuusi hyppyä karsinnassa, semifinaalissa ja finaalissa, jolloin naisten kuulakullan kuudella työnnöllä voittanut Gong Lijao selviää vähemmällä.

Parikilpailuissa hypättiin vain yksi kierros. Naisten kulta jaettiin siis reilusti alle kymmenen sekunnin suorituksella. Se on Torstin arvion mukaan vähiten koko kisoissa. Alkuperäinen kysymys koski kuitenkin yksilölajeja.

Valuuttakauppiaana vuosina 1963–1989 toiminut Jaska tarkentaa toissa palstan valuuttakurssikysymykseen liittyen, että aina 1970-luvun puoliväliin asti Suomen Pankki järjesti päivittäisen valuuttapörssin, jonka pohjalta markan ja taalan kurssit määräytyivät. Pankkien väliset valuuttanoteerauksetkin tehtiin siis omassa pörssissään, toisin kuin Torsti antoi vastauksessaan ymmärtää.

”Toukokuussa 1969 minut kutsuttiin kesätöihin KOP:n valuuttaosastolle. Joka päivä kello 11.50 sieltä lähti yksi porukasta Suomen Pankkiin, valuuttapörssiin. Nuorelle diilerinplantulle homma oli jännittävä ja haastava tehtävä”, entinen valuuttakauppias muistelee.

Katselen Sopranosia vasta nyt – hyvin vaikuttuneena. Kolmoskaudella kiinnitin huomiota perheen tyttären Meadow’n useissa kohtauksissa näkyvään tyynyyn, jonka kuosi on Marimekon sinistä Unikkoa. Millaisten vaiheiden kautta tyyny on päätynyt Meadow’n vuoteeseen?

– Markku Tampereelta

Hyvä kun kysyit, sillä Torsti on intohimoinen Sopranos-sarjan ystävä. Juuri siksi seuraa potentiaalinen pettymys. Torsti muistaa hyvin Sopranosin kolmannen kauden ja Meadow’n opintojen alun Columbian yliopistossa. Hänen huoneessaan on sinisävyinen sisustus ja kukkatyyny. Vaan tyyny ei ole Marimekon Unikkoa!

Periaatteessa se olisi voinut olla. Oli ja on hyvin tavallista, että lavastajat ovat yhteydessä firmoihin ja saapuvat tutustumaan näiden mallistoihin. Myös Marimekolla on käynyt vuosien saatossa lukuisia ja lukuisia lavastajia, joille yhtiö on esitellyt kokoelmia mielellään – voihan se johtaa kaikenlaisiin brändihyötyihin.

Vuonna 2004 näin tapahtuikin. Sinimustavalkea Unikko vilahti toisen HBO-sarjan, Sinkkuelämään, lavasteiden pöytäliinoissa, mikä uutisoitiin Suomessa laajasti. Neljä vuotta myöhemmin Marimekkoa päätyi myös Sinkkuelämää-elokuvaan, mistä saimme myös lukea lehdistä. Jos Meadow’n huoneessa olisi ollut tuon ajan hittikuosia, sinistä Unikkoa, juttuja olisi todennäköisesti tehty silloinkin. Ja pakko todeta: hyvinhän tyynynpäällinen olisi sinne sopinut.

HS uutisoi vastikään, että piille oli onnistuttu määrittämään ennätyksellisen tarkka likiarvo, 62,8 biljoonaa desimaalia. Onko näin tarkalla tiedolla ihan oikeasti kenellekään mitään oikeaa hyötyä? Artikkelissa mainitaan, että ”piin likiarvon laskemisesta saatua tietoa ja osaamista voidaan käyttää hyväksi muun muassa rna-analyysissä, nesteiden käyttäytymisen simuloinnissa ja tekstianalyysissä”. Menisikö kaikki pieleen, jos 62,8 biljoonan desimaalin sijaan arvo tiedettäisiinkin vain 40 biljoonan desimaalin tarkkuudella?

– Laskettiinko turhaan?

Ensiksi Torsti kysyy: entä sitten, jos laskettiin turhaan? Ehkä piin desimaaliennätyksen saama maailmanlaajuinen uutishuomio on tarpeellinen muistutus siitä, että tieteen pitäisi olla itseisarvo eikä hyödyn väline. Asian tieteellisestä tärkeydestä kertoo, että vanha ennätys oli Googlella, uusi laskettiin sveitsiläisessä ammattikorkeakoulussa.

Missään laskelmissa ei ole käytännön hyötyä siitä, että desimaalit tiedetään noin tarkasti, arvioi myös Tikkaremmin matemaatikko.

Rna-analyysien ja simulointien sijaan kannattaa painottaa sanoja tieto ja osaaminen.

Piin desimaalien laskeminen on yksinkertainen tehtävä, joka vaatii supertietokoneilta valtavasti nopeutta ja muistitilaa. Näin ollen laskutoimitusta voi käyttää koneiden rakenteen testaamiseen ja pullonkaulojen etsimiseen. Samaten sen avulla voi verrata eri tietokoneiden tehokkuutta.

Matemaatikoille vielä miljoonan desimaalin likiarvoista on ollut hyötyä, kun testataan lukuisten eri piin kaavojen efektiivisyyttä eli sitä, kuinka ne lähenevät piin lopullista arvoa.

On myös paljon piihin liittyviä kysymyksiä, joita ei ole vielä onnistuttu todistamaan. Jos piin desimaalit ovat täysin satunnaisia, luvun 1 pitäisi esiintyä lasketuissa desimaaleissa yhtä monta kertaa kuin luvun 2. Väite on todennäköisesti tosi, mutta emme voi olla siitä varmoja. Uusien desimaalien avulla toden ja epätoden raja kuitenkin siirtyy hieman aiempaa kauemmas.

Tähtitieteilijä Carl Sagan oli sitä mieltä, että piin desimaaleista paljastuu sanoma korkeammalta sivilisaatiolta. Tikkaremmin fyysikko on kuitenkin skeptinen. ”Piitä ei voi räätälöidä, se vain on”, hän sanoo.

Torstin tikkaremmi myös Facebookissa

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Sunnuntai