Koronarokotedraamassa on päästy vaiheeseen, jossa kilpaillaan siitä, kuka ymmärtää parhaiten rokottamattomien sielunliikkeitä, kirjoittaa kolumnissaan Jari Tervo - Sunnuntai | HS.fi

Väärin rokotettu

Jotkut kieltäytyvät neulasta tyhmyyttään, jotkut saamattomuuttaan, jotkut ovat seuranneet juutuupista Ozarkvuorten käärmeenkesyttäjän tiedepalstaa, kirjoittaa kolumnissaan Jari Tervo.

6.11.2021 2:00 | Päivitetty 6.11.2021 7:23

Anders Chydenius (1729–1803) sai aikaan paljon. Hän oli pappi, mutta kannatti siitä huolimatta järkeä ja valistusta. Chydenius puolusti ja edisti sanan- ja uskonvapautta aikana, jolloin se oli harvinaista. Hän oli talousmies, joka valmisti myös oopiumia. Chydeniuksen ansiot kansan rokottamisessa ovat mittavat.

Rokottaminen ei ollut yksinkertaista edes 1760-luvulla.

Ruotsin valtakunnan ensimmäinen rokotus isorokkoa vastaan järjestettiin Suomessa vuonna 1754. Se vähensikin lapsikuolleisuutta. Papistoa kehotettiin edistämään rokotuksia. Chydenius tarttui toimeen seuraavan epidemian aikana. Piirilääkäri Hast rokotti kesällä 1761 viisitoista säätyläislasta.

Rahvas ei kuitenkaan tahtonut laskea lapsiaan rokotettavaksi. Sitä pidettiin Jumalan tahtoon puuttumisena. Tätä mieltä hihhulit ovat olleet lähes jokaisesta ihmisen keksinnöstä kautta historian. Pelkkää tuskaa ja kärsimystä aikaan saanut Jumalan tahto -luulo on voimissaan myös nykyaikana, vieläpä samassa rokotusasiassa.

Chydenius pauhasi rokotusten puolesta pitäjänkokouksissa kesällä 1761. Keskipohjalaisen Alavetelin isäntien jukuripäät eivät kääntyneet. Chydenius ryhtyi kulkemaan savusta savuun ja vetosi äiteihin, joita ei näkynyt pitäjänkokouksissa. Hän puhutteli vanhempien omaatuntoa. Heidän olisi vastattava laiminlyönnistään rokotusasiassa Jumalan edessä.

Pidän mahdollisena, että Chydenius on ärhäkkänä debatöörinä saattanut kysäistä vanhemmilta: kumpi tietää Jumalan mahdollisen tahdon tarkemmin, rahvas vai pappi? Tahtoiko Jumala täyttää ihmisillä maan vain runnellakseen lapset, käskynsä hedelmät, sitten rokolla? Vai oliko Jumala sittenkin varustanut ihmisen järjellä, jonka valoa hyödyntäen tämä voisi sulostuttaa ja pidentää maallista vaellustaan, esimerkiksi rokotuksella?

Chydenius tunsi ihmisluonnon ja päätti vihdoin vedota pohjalaiseen itaruuteen. Hän huomautti, että lasten hautaaminen maksoi viidestä kuuteen kertaan enemmän kuin heidän rokottamisensa. Jopa tepsi.

Piirilääkäri Hast rokotti lokakuussa 1761 Alavetelissä 23 rahvaan lasta. Kun seudulle levisi isorokko, rokotetut eivät sairastuneet. Monet rokottamattomat kuolivat tai vammautuivat. Lääketieteen historiaa tutkineen tohtori Arno Forsiuksen mukaan silloin myös rokotusta viimeiseen saakka vastustaneiden ja lapsiltaan suojan evänneiden vanhempien mieli muuttui.

Anders Chydeniuksen rivakka ja suora puhe pelasti monen lapsen hengen. Jos rokotuksen vastustajilla olisi ollut käytössään 1700-luvulla some, olisimme saaneet lukea kritiikkiä: Papinretale pelottelee äitejä viimeisellä tuomiolla!, Kruunupyyssä rokotettiin yksi lapsi, ja se putosi tallin ylisiltä heti seuraavana kesänä!, Hirveetä syyllistämistä!

Koronarokotedraamassa on päästy vaiheeseen, jossa kilpaillaan siitä, kuka ymmärtää parhaiten rokottamattomien sielunliikkeitä. Jotkut kieltäytyvät neulasta tyhmyyttään, jotkut saamattomuuttaan, jotkut ovat seuranneet juutuupista Ozarkvuorten käärmeenkesyttäjän tiedepalstaa. Ketään rokottamatonta ei saa kuitenkaan oikaista äkeään sävyyn. Saattavat vielä loukkaantua, mennä lukkoon ja kieltäytyä lopullisesti rokotuksesta.

Rokottamattomien perusteluja tulee kuunnella kuin täysivaltaisen aikuisen selostusta, mutta heille saa sanoa vastaan vain kuin uhmaikäiselle. Näin rokottamattomat ovat päässeet siihen, mihin ovat pyrkineetkin: rokotuksen hyödyllisyys on muka mielipidekysymys. Ei sen kummempaa.

Kaiken varalta haluan muistuttaa rokotusten vastustajia yhdestä asiasta. Omaisten hautaaminen on yhä monta kertaa kalliimpaa kuin heidän rokottamisensa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Sunnuntai