Onko lintuauroissa lintsareita?

Kysy Siskolta etiikasta, tapakulttuurista ja elämän pulmatilanteista. Ellei vastaus tyydytä, voit ehdottaa parempaa. Sähköposti: hs.sisko@hs.fi tai hs.torsti@hs.fi.

20.3. 2:00 | Päivitetty 20.3. 13:45

Rakkaat ystävät!

Palstalla puhuttiin vastikään kasvisruokavaliosta. Vesa kirjoittaa: ”Suosittelen kuuntelemaan Ylen podcastin Pieleen mennyt historia: Lihansyönti teki meistä älykkäitä. Hyvää asiaa siitä, kuinka ylivoimainen energialähde liha on esimerkiksi aivoille. Kannattipa lihansyöntiä tai ei.”

Vaan eipä meillä täällä lännessä ole puute energiapitoisesta ruoasta. Kuten podcastissa todetaan, lihanhimo uhkaa nyt tuhota koko ekosysteemin.

Kevätmuuttoa tekevät linnut vaihtavat usein vetovuoroa aurassa. Mahtaako joukossa olla lintsareita, jotka eivät koskaan ota vetovastuuta?

– Jartsa

Dosentti Timo Vuorisalo Turun yliopistosta on tutkinut aurassa lentävien isojen lintujen kuten kurkien, hanhien ja joutsenten kevätmuuttoa. Hän kertoo, että lintsareita ei kuitenkaan valitettavasti voi tutkia mitenkään. Tämä johtuu siitä, että lintuaura on näkyvillä kovin vähän aikaa, kun se lentää taivaalla ylitsemme. Järjestyksen vaihtoa ei ehdi havainnoida katsomalla.

Jotta lintujen järjestystä aurassa voitaisiin tarkastella, pitäisi jokainen lintu olla merkitty jonkin sortin radiopannalla, joka lähettää tarkkaa signaalia lintujen sijoittumisesta auran eri kohtiin reitin varrella. ”Mutta sellaisia rahoja ei kyllä tutkimushankkeeseen koskaan saa!”

Kukaan ei siis tiedä vastausta, mutta kysymys itsessään on mainio! Se on pohdituttanut ihmisiä jo ainakin kahdentuhannen vuoden ajan. Kreikkalaiset filosofit Aristoteleestä lähtien ovat miettineet, kuinka kurjet vuorottelevat aurassa, ja samaa pohti myös saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Fredrik II 1200-luvulla.

Vuorisalo miettii, että varmaan linnut lintsaavat, sillä on lähtökohtaisesti fiksua panna kaveri tekemään enemmän töitä kuin itse: yksilöt ovat itsekkäitä ja ajavat omaa etuaan. Parempi on mennä muiden perässä kuin itse edeltä. Tästä kertoo esimerkiksi hypoteesi, jonka mukaan naakat vakoilevat muita lintuja, jotta voivat suunnistaa niiden perässä parhaille ruoka-apajille.

Samanlaista keskustelua on käyty lintujen varoitusäänistä. Kahlaajalintujen parvessa ensimmäisenä haukan huomaavan linnun ei kannata altistaa itseään syötiksi varoittamalla muita. Järkevämpää on paeta paikalta ja jättää muut pedon armoille, ellei parvessa ole lähisukulaisia. Toisaalta, lintsareita ei katsota hyvällä. Käytös voi koitua lopulta omaksi kohtaloksi.

Lintsaavatko linnut velvollisuuksistaan? Varmoja emme ole, joten voimme vain todeta, että luonto on edelleen ihmeellinen.

Lapsemme on 2,5-vuotias ja nauttii musiikista. Hän tykkää laulaa ja ihmetyksekseni vaikuttaa pitävän äitinsä lauluesityksistä. Olemme vieneet lastamme muskariin. Meillä on mieheni kanssa laaja musiikkimaku (metalli, pop, rock, indie, folk ja Muistojen bulevardin biisit radiosta). Tahtoisin kuitenkin tukea lasta klassisen musiikin pariin, sillä itse pidän lähinnä oopperoista, kuten Carmen ja Turandot, ja tunnetuista sinfonioista. Mitä teoksia ja keitä säveltäjiä suosittelisit, jotta lapsemme saisi kuunneltavaksi klassista musiikkia, jonka päälle hän pystyy alkaa rakentamaan omaa musiikkimakuaan?

– Lapsen kanssa yhteisiä oopperaretkiä odottava äiti

Ensinnäkin: varaudu siihen, että musiikki, jota lapselle suositellaan, alkaa vieroksuttaa häntä. Kun lapsi alkaa tehdä vanhemmistaan pesäeroa ja etsii omaa identiteettiään, voi olla ihan sama, vaikka tälle suosittelisi maailman parasta musiikkia – se voi olla lapsen mielestä noloa aikuisten musiikkia.

Mutta ensin oopperoista! Tunnetut teokset sinulla on jo hallussa. Mutta oletko kuunteluttanut lapselle musiikkia vaikkapa laulajien mukaan? Tunnetuimmat nimet kannattaa panna muistiin: Maria Callas on ihana, mutta oletko kuunnellut Dmitri Hvorostovskia tai Anna Netrebkoa?

Kannattaa pitää silmällä kuuluisia oopperataloja ja niiden tarjontaa. Mitä menee Milanon La Scalassa, New Yorkin Metropolitan-oopperassa tai Sydneyn oopperatalossa? Myös Berliini on kuuluisa oopperakaupunki. Ketkä kapellimestarit ja mitkä kokoonpanot siellä soittavat? Tämän hetken kiinnostavat nimet voi löytää myös ihan Helsingin Musiikkitalossa käymällä.

Sitten klassisesta musiikista yleensä. Preludeista on helppo aloittaa: ne ovat ikään kuin alkusoittoja, kestoltaan lyhyitä ja toimivat hyvinä esittelyinä. Makuasioistahan ei voi kiistellä, mutta oletko kuunnellut Chopinin masurkoita tai Rahmaninovin pianokonserttoja? Pane korvan taakse islantilainen Daníel Bjarnason ja sävellys Collider. Yhdysvaltalainen viulisti Hilary Hahn on maailmankuulu, aloita Bruchin ensimmäisestä viulukonsertosta. Ja nyt mitä ajankohtaisimpana ukrainalainen pianisti ja säveltäjä Leo Ornstein. Kuuntele kaunis Piano Sonata numero 4.

Myös suomalaiset kansainvälisesti tunnetut nimet on mainittava: säveltäjät Esa-Pekka Salonen ja Kaija Saariaho.

Tässä joitain Siskolle mieluisia mutta toki melko romanttisia vinkkejä. Jospa näillä pääsisi alkuun ja klassisen musiikin ystävät antaisivat kirjeitse suosituksia lisää!

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Sunnuntai