Veljeskansasta fasisteiksi

Viholliskuvaa ukrainalaisista on rakennettu Venäjän televisiossa vuosia, sanoo aiheesta väitöskirjan tehnyt Irina Grigor.

Irina Grigor alkoi tutkia Venäjän television konfliktiraportointia vuonna 2014, kun uutiset Ukrainasta alkoivat ahdistaa häntä.

27.2. 2:00 | Päivitetty 27.2. 6:51

Tämän viikon torstaina Irina Grigor heräsi kotonaan Espoossa ja näki järkyttävät uutiset. Venäjä oli hyökännyt naapurimaa Ukrainaan. Presidentti Vladimir Putin oli pitänyt sotaanlähtöpuheen.

Monille Putinin puhe kuulosti harhaiselta höpinältä. Jorinoita toisesta maailmansodasta, viittauksia fasisteihin, sekavaa saarnaa pahasta lännestä ja uhoa mahtavasta Venäjästä.

Irina Grigorille se kaikki oli tuttua tarinaa. Hän tutki vuosina 2014–2020 Helsingin yliopistossa Venäjän television konfliktiraportointia. Syntyi väitöskirja siitä, kuinka uutisista tehdään aseita.

Grigor näki Putinin puheen huipentumana tarinalle, jota venäläiselle yleisölle on rakennettu vuosien ajan. Siinä tarinassa ukrainalainen veljeskansa on muutettu halveksittavaksi viholliseksi.

Alkuvuodesta 2014 Irina Grigoria ahdisti. Uutiset Ukrainasta eivät jättäneet rauhaan. Venäjä miehitti Krimin ja tuki separatistitaistelijoita Itä-Ukrainassa, Donetskin ja Luhanskin alueilla.

Se tuli Grigoria lähelle. Hän oli syntynyt ja elänyt lapsuutensa Neuvostoliitossa – Kirgisiassa. Kotikieli oli venäjä. Äiti oli ukrainalainen ja asui Harkovan kaupungissa Koillis-Ukrainassa.

Grigor oli tullut Suomeen Britanniasta vuonna 2009 jatkamaan opintojaan. Helsingin yliopistossa hänellä oli tekeillä väitöskirja blogien tietovirroista. Se ei enää tuntunut tärkeältä, kun Ukrainan kriisi alkoi. Grigor ryhtyi tutkimaan sodan uutisia.

Grigor keräsi tutkimukseensa mittavan aineiston: 7 346 uutista.

Grigor keskittyi väitöstutkimuksessaan Venäjän television ykköskanavaan, Pervyi Kanaliin. Siihen on hyvä syy. Ykköskanavan vaikutus on ylivoimainen. Venäjällä 80 prosenttia ihmisistä piti ykköskanavaa tärkeimpänä uutislähteenään vuonna 2019. Kanava lähettää venäjänkielistä ohjelmaa myös 190 muussa maassa.

Ykköskanava noudattaa uutisoinnissaan vahvasti valtiojohdon linjaa. Valtakunnallisten televisio- ja radiokanavien kontrollia kiristettiin vuonna 2001 tehdyllä asetuksella. Silloin oli meneillään Putinin toinen vuosi vallassa.

Grigor keräsi tutkimukseensa mittavan aineiston: 7 346 uutista. Niistä hän analysoi tarkemmin 480.

Aineistosta hahmottui suuri kertomus, tutkimuskielellä strateginen narratiivi. Kyse on yhteisestä kansallisesta tarinasta, jonka avulla ihmiset hahmottavat maailmaa ja omaa paikkaansa siinä.

”Tärkeintä on, että narratiivi on yhteydessä yleisönsä arvoihin tai pelkoihin. Niin siitä tulee hyväksytty. Se muuttuu yleiseksi käsitykseksi, jota ei enää kyseenalaisteta”, Grigor sanoo.

Väitöstutkimuksessaan Grigor havaitsi Venäjän ykköskanavan narratiivissa kolme alatarinaa.

Venäjä vastaan länsi.

Tämä kertomus kiihtyi Venäjän mediassa vuonna 2011. Silloin Putin halusi neljän pääministerivuoden jälkeen palata presidentiksi. Vaalivilppi nostatti mielenosoituksia, jotka hallinto tukahdutti väkivaltaisesti.

Valtiontelevisiossa yleistyi tarina, jonka mukaan mielenosoittajat olivat länsimaiden kätyreitä, jotka toimivat Venäjää vastaan. EU-maat ja Yhdysvallat itsessään olivat moraalisessa rappiossa. Televisiossa kerrottiin, kuinka lännessä ihmisiä pakotetaan homoiksi tai sukupuolineutraaleiksi. Hirveä Suomi kaappasi venäläisiä lapsia.

Näin tehtiin eroa ”meidän” ja ”niiden” välille. Moraalinen närkästys meni venäläisyleisöllä tunteisiin. Tuollaisia emme halua olla.

”Putin esitettiin ainoana johtajana, joka voisi puolustaa Venäjää ja sen perinteisiä arvoja lännen rappiolta”, Grigor sanoo.

Venäjä slaavilaisten kansojen johtajana.

Ajatus pohjaa jo Neuvostoliiton aikaan. Monista kansallisuuksista – ja aiemmin itsenäisistä valtioista – koostunut Neuvostoliitto esitti itsensä veljeskansojen liittona. Mutta isoveli oli Venäjä ja muut olivat pikkuveljiä, joita Venäjän kuului ohjata.

Nykyaikaan sovitettuna kertomus tarkoitti, että Venäjällä oli oikeus puuttua itsenäisten naapurimaidensa tekemisiin.

Voitto fasismista toisessa maailmansodassa.

Natsi-Saksa kukistui toisessa maailmansodassa. Voittajiksi selvisi liittouma, jossa Neuvostoliitto soti yhdessä kapitalististen länsimaiden Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltain kanssa. Omassa propagandassaan Neuvostoliitto otti voitosta kunnian itselleen.

Suuren isänmaallisen sodan tarina ei koskaan kadonnut, mutta se on voimakkaasti elvytetty Putinin aikana. Television ykköskanavalla fasismin vastaista voittoa puskettiin uutisiin erityisen paljon sen jälkeen, kun ukrainalaiset syksyllä 2013 alkoivat osoittaa mieltään Kiovassa vaatien läheisempiä suhteita Euroopan unioniin.

Irina Grigor muistaa näitä suuren kertomuksen piirteitä jo omasta lapsuudestaan Neuvostoliitossa 1980-luvulla. Toisen maailmansodan sankaritarinaa toistettiin koulussa, kirjoissa ja televisiossa niin, että Grigorin mielestä kyse oli ”kultista”.

Grigor kasvoi patrioottiseksi neuvostokansalaiseksi. Hän kuului nuoriin pioneereihin. ”Olin viimeinen, joka riisui huivin. Olin hyvin lojaali”, hän sanoo.

Grigorin perhe kuvasti Neuvostoliiton kirjoa. Äiti oli ukrainalainen ortodoksi. Isä oli uzbekki ja muslimi. He elivät Kirgisian neuvostotasavallassa Keski-Aasiassa. Opetus, uutiset, hallinto ja kulttuurielämä kuitenkin toimivat venäjäksi, isoveljen kielellä.

Ukrainan natsiyhteys esitettiin Venäjän ykköskanavalla hämmästyttävin tavoin.

Vuonna 2014 Venäjän propagandakoneistolla oli ongelma. Ukrainalaiset oli pitkään esitetty slaavilaiseksi veljeskansaksi. Mutta nyt Venäjällä oli konflikti Ukrainan kanssa. Narratiivi piti muuttaa.

Grigorin tutkimuksen mukaan muutos alkoi siitä, että ukrainalaiset alettiin esittää Venäjän uutisissa pettureina. ”Ukrainalaiset olivat pettäneet slaavilaisen perheen ja yhteiset arvot. He käänsivät selkänsä Venäjälle ja esittivät olevansa muka eurooppalaisia.”

Seuraava vaihe oli ajatus, että itse asiassa ukrainalaiset haluavat tuhota Venäjän ja sen edustamat arvot. He ovat siis fasisteja.

Ukrainan natsiyhteys esitettiin Venäjän ykköskanavalla hämmästyttävin tavoin. Uutisjuttu saattoi näyttää surullista venäjänkielistä mummoa Itä-Ukrainassa, mutta juttuun leikattiin mukaan arkistokuvaa natsi-Saksan soihtukulkueista 1930-luvulta. Uutisten taustalla soitettiin musiikkia, joka yhdistyi toiseen maailmansotaan. Tällainen toiminta oli ykköskanavan uutisissa Grigorin tutkimuksen mukaan enemmän sääntö kuin poikkeus.

Ukrainalaisia ja heidän johtajiaan kutsuttiin uutisissa toistuvasti termillä ”banderovski”. Sillä viitattiin ukrainalaiseen äärinationalistiin Stepan Banderaan, joka 1940-luvulla tarjoutui yhteistyöhön natsi-Saksan kanssa.

”Ukrainan tilanteen ja toisen maailmansodan välille vedettiin käytännössä yhtäläisyysmerkit. Se oli itsellenikin tyrmistyttävää”, Grigor sanoo.

Todellisessa tilanteessa kyse oli siitä, että ukrainalaisten enemmistö halusi lähentyä mieluummin EU:ta kuin Venäjää. Itä-Ukrainan venäjänkielisten parissa taas separatistit halusivat irti Ukrainasta.

Venäjän televisiossa ja sen uutisia seuraavien venäläisten mielissä alkoi toistua uusia sanoja. Khunta eli juntta, uusnatsi, kansanmurha. Ne olivat nyt sitä, mitä Ukraina edusti. Kaiken takana oli tietenkin ilkeä länsi, joka manipuloi ukrainalaisia valheilla tai rahalla.

Tapahtumat Itä-Ukrainassa eivät tukeneet väitettä, että siellä riehuivat venäjänkielisten joukkotuhoa toteuttavat natsit. Tarinaansa tukeakseen Venäjän ykköskanava tukeutui valeuutisiin. Uutisissa esitettiin esimerkiksi sepitetty tarina kolmevuotiaasta pojasta, jonka ukrainalaiset sotilaat ristiinnaulitsivat.

Grigor kiinnitti tutkimuksessaan huomiota siihen, että valeuutisen ei tarvinnut olla kovin uskottava. Tärkeintä oli, että valeuutinen herätti tunteita ja sopi yleisön ennakkoluuloihin.

Grigorin uutisanalyysi osoitti, että Venäjän ykköskanavan narratiivi muuttui hämmästyttävän nopeasti, muutamassa kuukaudessa. Veljistä tuli vihollisia.

Vaikutus näkyi kansassa. Vuonna 2012 venäläisistä 74 prosenttia suhtautui myönteisesti ukrainalaisiin, kertoi Levada-tutkimuskeskuksen tutkimus. Mutta puoli vuotta Ukrainan kriisin kärjistymisen jälkeen, marraskuussa 2014, luku oli enää 28 prosenttia.

Venäläiset ja venäjänkieliset ystävät haukkuivat Grigoria petturiksi.

Irina Grigorin väitöskirja hyväksyttiin kuuden vuoden työn jälkeen vuonna 2020. Sen seurauksena hän joutui vihahyökkäyksen kohteeksi. Venäläiset ja venäjänkieliset ystävät haukkuivat Grigoria petturiksi. Hänen syytettiin ottaneen EU:lta rahaa Venäjän-vastaiseen työhön. Grigoria uhattiin, samoin hänen lastaan.

Grigor poisti kaikki tutkimukseensa liittyneet asiat Facebook-sivultaan. Muutenkin hän lähes lopetti sosiaalisen median käytön. Grigor myös huomasi tarvitsevansa irtiottoa myrkyllisistä uutisista. Hän siirtyi yliopistosta töihin teknologiayritykseen.

Tutkimuksestaan Grigor ei ole halunnut puhua uudestaan ennen kuin tänä talvena, kun Venäjä keskitti sotajoukkonsa Ukrainan ympärille ja lopulta hyökkäsi. ”Tuntuu niin voimattomalta. Tästä asiasta puhuminen on ainoa asia, jonka voin tehdä.”

Grigor sanoo, että Putinin tämän viikon sotapuhe ei ehkä olisi uponnut venäläisiin vuonna 2014. Tähän mennessä vihollisnarratiivia on kuitenkin toistettu ykköskanavalla ja muualla Venäjän mediassa jo kahdeksan vuotta. Kun Putin sanoo, että Itä-Ukrainassa tapahtuu venäjänkielisten kansanmurha, moni Venäjällä uskoo. Eivät kaikki. Mutta Grigorin venäläisessä tuttavapiirissäkin on paljon niitä, jotka tukevat sotaa.

”Sattuu nähdä ihmisten tukevan Putinia tässä tilanteessa. Mutta ymmärrän kyllä, miksi he ajattelevat niin.”

Venäjä on hyökännyt Ukrainassa myös Harkovan kaupunkiin. Harkova on ukrainalaisen kulttuurin keskus, monien yliopistojen, teattereiden ja taidegallerioiden kaupunki, jossa asuu puolitoista miljoonaa ihmistä.

Seudulla ovat myös Irina Grigorin vanha äiti, sisarentytär ja tämän kymmenvuotias poika. Tällä viikolla räjähdysten paineaallot ovat rikkoneet ikkunoita asuintalosta.

”He ovat paniikissa”, Grigor sanoo. ”He eivät tiedä, mitä ulkona tarkalleen tapahtuu, koska eivät uskalla mennä ulos. He vain kuulevat ja tuntevat räjähdykset lähellä ja pelkäävät.”

Venäjän televisio kertoo, että Ukrainan fasistit on pian nujerrettu.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Sunnuntai