Jos Suomesta tulee Naton jäsen, kumpi edustaa maata huippukokouksissa, presidentti vai pääministeri?

Kysy mitä vain – Torsti ja hänen tikkaremminsä tarjoavat vastauksen. Jos vastaus ei tyydytä, lähetä oma ehdotuksesi. Sähköposti: hs.torsti@hs.fi.

10.4. 2:00 | Päivitetty 10.4. 9:31

Terve taas, lukijat, tässä Torsti.

Viime palstalla puhuttiin Viipurin evakuoinnista. Heikki Vaisto halusi täydentää Torstin vastausta muistuttamalla, että evakkojen mukanaan tuomien tavaroiden lisäksi myös valtio evakuoi Viipurista yksityistä omaisuutta. Näin esimerkiksi Vaiston isoäiti sai ompelukoneensa Helsinkiin.

Tiina Mälkki puolestaan huomautti oman sukunsa kokemuksista, että kaupunkien vähävaraisille evakuointi oli monesti helpompaa kuin maaseudun ihmisille. Kaupunkilaisilla ei ollut maata, ei taloa eikä eläimiä. Niinpä koko vähäinen omaisuus oli mahdollista kuljettaa mukana.

Vastaukseen Helsingin viemäreistä oli puolestaan pujahtanut virhe. Viemäreissä liikkuessa ei tarvitse kytätä rikkihapon vaan rikkivedyn pitoisuuksia.

Aloitetaan tällä kertaa toisella kaupunkiin liittyvällä kysymyksellä.

Suomessa oli hyvä käytäntö talon eri rappujen erottamisessa kirjaimilla. Kun oli vain yksi A-rappu, sen löysi helposti. Kirjaimia riitti. Jossain vaiheessa tuli muutos, ehkä EU-säädös, jossa ei ole mitään järkeä, ainakaan itselle se ei ole avautunut. Löytyy niin 1 a B kuin 1 A b. Kuka on loppukädessä vastuussa tästä muutoksesta?

– Kuka kivitetään

Numeroinnissa noudatetaan Suomessa Kuntaliiton ohjeita. Pikkukirjaimia etenkin aakkosten alkupäästä on tosiaan alkanut ilmestyä osoitenumeroihin yhä useammin.

Syynä ei kuitenkaan ole EU-säännös vaan kasvava täydennysrakentaminen, kertoo Helsingin kaupungin kaavoituksessa työskentelevä tikkaremmiläinen.

Osoitenumeroissa ei voi käyttää murtolukuja tai desimaaleja. Mutta jos esimerkiksi talojen 5 ja 7 väliin rakennetaan uusi rakennus, ei kadun olemassa olevia numeroita ruveta tavallisesti muuttamaan. Niinpä uusi rakennus saa numeron 5 a.

Koska täydennysrakentamista tehdään yhä enemmän, tulevat pienet kirjaimet osana osoitenumeroita valitettavasti vain lisääntymään.

Isot kirjaimet osana osoitetta taas tarkoittavat lähtökohtaisesti eri rappuja. Jos esimerkin uudisrakennuksessa olisi kolme rappua, olisivat ne siis 5 a A, 5 a B ja 5 a C.

Toinen vaihtoehto olisi tietysti nimetä uusi talo numeroksi 7 ja vaihtaa loppujen numerot sen mukaisesti. Tätä pyritään kuitenkin välttämään, koska asunnon osoitenumero on hyvin perustavanlaatuinen tieto, jonka vaihtuminen johtaa helposti monenlaiseen sotkuun, pahimmillaan siihen, etteivät hälytysajoneuvot osaa perille. Silti siihenkin joudutaan joskus turvautumaan, esimeriksi tilanteessa, jossa täydennysrakennus tehdään ripotellen aiemman kerrostaloyhtiön sekaan.

Ihan aukotonta numeroinnin logiikka ei kuitenkaan ole. Kaupungissa on myös kerrostaloyhtiöitä, joissa saman yhtiön eri rakennuksille on yhtenäinen numero, mutta taloille on annettu isot kirjaimet, joissa edelleen on pienillä kirjaimilla eroteltuja rappuja. Tällaisia ratkaisuja pyritään nykyään välttämään.

Jo olemassa olevien numeroiden annetaan kuitenkin olla, koska vaihtamisen haitat on arvioitu hyötyjä suuremmiksi.

Jos Suomesta tulee Naton täysjäsen, kumpi edustaa Suomea huippukokouksissa, tasavallan presidentti vai pääministeri?

– Jukka Niskanen, Kajaani

Naton huippukokoukset ovat valtion päämiestason tapaamisia. Koska Suomen valtion päämies on tasavallan presidentti, edustaisi presidentti Suomea Naton huippukokouksissa, kerrotaan Torstille ulkoministeriöstä.

Tähän perussääntöön ovat poikkeuksena EU:n huippukokoukset eli Eurooppa-neuvostojen kokoukset sekä Euroopan neuvoston kokoukset. Niissä molemmissa Suomea edustaa presidentin sijasta pääministeri. Tämä perustuu eduskunnan linjaukseen vuodelta 2009, kun molempien päätettiin niin sanotun lautaskiistan päätteeksi kuuluvan pääministerin ja hallituksen toimivaltaan.

Onko edes teoreettisesti mahdollista ampua aseella tarkasti, jos sulkee silmänsä laukaisuhetkellä? Elokuvassa Tappava ase päähenkilöpari ampuu ampumaradalla pistooleilla miehen kuvan muotoisiin maaleihin. Toinen heistä, Mel Gibsonin esittämä, sulkee silmänsä ennen laukaisua ja muka osuu maaliin täsmälleen siihen, mihin haluaa.

– Entinen ampumaharrastaja

Teoreettisesti moni asia on mahdollista, myös osuminen napakymppiin silmät kiinni. Mutta mitenkään hyödyllistä tai kannattavaa silmien sulkeminen ei ampumishetkellä ole, kertoo tikkaremmin ampumavalmentaja.

Silmät ovat ampujan tärkein työkalu. Luoti lähtee siihen suuntaan, johon pistoolin piippu sen lähtöhetkellä osoittaa. Vaikka dramaattinen keskittyminen silmät kiinni voi näyttää elokuvassa tyylikkäältä, todellisuudessa ei ole mitään järkeä katkaista silmien ja käden yhteispeliä.

Aseen lauettua moni ampuja toki räpäyttää silmiään, mutta siinä vaiheessa ampumistilanne on jo ohi.

Kokonaan toinen asia on, että hyvin harjaantunut ampuja voi silti osua hämmentävän hyvin myös silmät kiinni. Esimerkiksi savikiekkoampuja voi liikkeitä tuhansia kertoja toistettuaan pystyä arvioimaan kiekon paikan pelkän lähtöäänen perusteella.

Suurin osa elokuvissa nähtävistä ampumatilanteista ei toki tapahdu ampumaradoilla. Niissä ammutaan usein eläviä olentoja eikä maaliin. Niissä tilanteissa näyttelijä voi sulkea silmänsä ihan vain korostaakseen tilanteen ahdistavuutta esittämälleen hahmolle.

Torsti Facebookissa: www.facebook.com/torstintikkaremmi

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Sunnuntai