Mistä neuvotteleva virkamies neuvottelee?

Kysy mitä vain – Torsti ja hänen tikkaremminsä tarjoavat vastauksen. Jos vastaus ei tyydytä, lähetä oma ehdotuksesi. Sähköposti: hs.torsti@hs.fi.

8.5. 2:00 | Päivitetty 8.5. 17:16

Hei taas, lukijat, tässä Torsti.

Lauri Itäkangas kirjoittaa kehittäneensä jo aamukahvin ääressä käännöksen Torstin vaikeana käännettävänä pitämälle elokuvateorian käsitteelle suspension of disbelief. Itäkankaan mielestä voitaisiin puhua vaikkapa ”epäuskon hyllyttämisestä”.

HS:n toimittaja Heikki Aittokoski taas on kirjoittanut taannoin ”halukkuudesta uskoa vastoin parempaa tietoaan”.

Parempia versioita saa ehdottaa lisää. Varsinkin, jos elokuvapiireissä sattuisi olemaan vakiintunut tai edes vakiintumiskelpoinen suomenkielinen käännös.

Radion ajankohtaisohjelmassa Ukrainan tilannetta oli kerran kommentoimassa puolustusministeriön neuvotteleva virkamies. Mistä sellainen virkamies neuvottelee? Onko muissakin ministeriöissä sellainen? Onko heitä kenties useita ministeriötä kohden?

– Petri M

Neuvotteleva virkamies on samanlainen nimestään erilleen kasvanut hallintonimike kuin ylitarkastaja: harvoin he enää neuvottelevat tai tarkastavat. Pysyvyydestä ja yhtenäisyydestä pitävässä hallinnossa vakiintuneita titteleitä ei vain vaihdeta kovinkaan helposti.

Tätä nykyä lukuisia neuvottelevia virkamiehiä työskentelee kaikissa Suomen 12 ministeriössä lukuun ottamatta ulkoministeriötä.

Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että kyseessä on yleinen, vaativa asiantuntijatyö valtionhallinnossa. Ylempi korkeakoulututkinto vaaditaan, ja peruspalkka ennen henkilökohtaisia lisiä on vähintään nelisentuhatta euroa.

Muuten tehtävät, statukset ja alaisten määrät vaihtelevat. Entisen Puolustusvoimien tiedustelupäällikön Harri Ohra-ahon nimitys puolustusministeriön neuvottelevaksi virkamieheksi uutisoitiin erikseen pääsynä ”huippuvirkaan”, sillä kyseessä oli tiedusteluun erikoistunut upouusi tehtävä. Toisia neuvottelevia virkamiehiä palkataan koko ajan ilman sen kummempaa meteliä.

Jukka Nevakiven kirjoittaman Ulkoasiainhallinnon historian mukaan neuvotteleva virkamies on valtio-oikeuden professorin ja kokoomuslaisen pääministerin Rafael Erichin luomus.

Erich halusi vuonna 1918 ulkoasiaintoimituskunnan päällikölle kaksi avustajaa. Heidän olisi määrä olla ”kansainväliseen oikeuteen hyvin perehtyneitä neuvonantajia, jotka ensi sijassa olisivat mukana valtiosopimusten valmistamisessa, antaisivat lausuntoja ja tarvittaessa määrättäisiin edustajiksi kansainvälisiin järjestöihin”.

Näitä avustajia alettiin sitten kutsua neuvotteleviksi virkamiehiksi, ja tällaisen pestin sai Erich itse.

Erichin ehdotus tukee teoriaa, että neuvottelevan virkamiehen nimike olisi oikeastaan käännöskukkanen. Ruotsiksi virka on konsultativ tjänsteman, siis konsultoiva tai neuvoa antava virkamies. Samaan viittaa englanninkielinen titteli ministerial adviser.

Torstin on syytä huomauttaa lisäksi, että parjatun englannin kielen läpi suomalaisen valtionhallinnon rakenteisiin saa yllättävää selkeyttä. Ministeriöissä toimiva neuvos on englanniksi senior adviser, jonka pätevöitymisero ministerial adviseriin nähden on kirkas.

Voiko shakkia pelata ”käänteisesti”? Siis siten, että pelin voittaisi, jos saisi järjestettyä oman kuninkaansa shakkiin. Kumpikin yrittäisi hävitä. Onkohan tuon miettimisessä edes mieltä?

– Outojen asioiden seuraaja

Tietenkin kysymyksessä on mieltä! Myös Tikkaremmin shakkimestari sanoo, että shakin muunnokset ovat usein varsin hauskoja. Hän huomauttaa myös, että oikeastaan shakkina tuntemamme peli on sekin vain yksi muunnos jopa tuhansia vuosia vanhasta pelistä. Siirrot eivät ole muuttuneet 1400-luvun jälkeen ohestalyöntiä ja linnoitusta lukuun ottamatta.

Et myöskään ole ensimmäinen asiaa miettinyt, vaan erilaisia shakkimuunnoksia on satoja ellei tuhansia. Ne voidaan jakaa kahtia sen mukaan, muuttuvatko pelin säännöt vai eivät. Monia niistä voi myös pelata internetissä. Kilpatasolla muunnoksista pelataan lähinnä FischerRandomia, joka on normaalia shakkia lukuun ottamatta sitä, että upseerien paikat arvotaan tiettyjen sääntöjen mukaisesti.

Suosituista muunnoksista kuvaamaasi lähelle osuu syöttöshakki eli englanniksi losing chess tai antichess, jossa tarkoituksena on syöttää kaikki nappulat vastustajalle. Tässä pelissä ei kuitenkaan shakata tai tehdä mattia, vaan kuningas toimii kuin tavallinen nappula.

Vastausta voi hakea kuitenkin vielä syvempää. Yksi shakin osa-alue on tehtäväshakki. Ratkaisijan pitää esimerkiksi keksiä, miten valkean on pelattava, jotta musta saadaan mattiin tietyssä siirtomäärässä.

Shakkimestari sanoo, että pohtimasi muistuttaa shakkitehtävistä tuttua vaatimusta itsematista (selfmate). Itsemattitehtävässä valkea koettaa pakottaa vastentahtoisen mustan tekemään valkeasta matin tietyssä siirtoluvussa. Tämä on täysin mahdollista muuttamatta shakin sääntöjä lainkaan, mutta ei lainkaan helppoa. Siksi itsematit ovat pelatessa hyvin harvinaisia.

Tikkaremmi Facebookissa: http://facebook.com/tikkaremmi

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Sunnuntai