Nuusk, nuusk. Hei täällä se haju on, täällä kaapissa. Vuh! Tule tänne, ihminen!
Pakopeliharrastajat ovat jo vuosia jaksaneet kiusata aivonystyröitään ja testata tiimityötaitojaan niin sanotuissa pakohuonepeleissä. Niissä etsitään erilaisia vihjeitä, joiden avulla pelissä pääsee etenemään. Vihjeet voivat olla muun muassa kirjaimia, numeroita, ääniä – ja hajuja.
Nyt ihmiset voivat valita tiimiinsä todellisen supernuuskijan.
Uudenlaisia koirien pakopelejä järjestää suomalainen Dogescape. Se aloitti toimintansa noin puolitoista vuotta sitten, ja jo kymmenet koirakot ovat ehtineet pelata pakopelejä.
Idean äidiksi tunnustautuu eläinkouluttaja Katja Etelävirta. Hän on erikoistunut hajutyöskentelyyn ja pohti, miten koirien taitoja voisi hyödyntää tositilanteessa muualla kuin kisoissa.
”Tajusin, että pakopeleissähän koiran pitää selvittää tehtäviä. Aloin googlettaa englanniksi enkä ainakaan silloin löytänyt maailmalta vastaavaa.”
Pakopelissä koirakot, eli koira ja yhdestä kolmeen ihmistä, yrittävät selvittää aivopähkinöitä yhteistyöllä. Testiin joutuvat sekä koiran hajuaisti että ihmisten looginen päättelykyky. Peliaika on rajattu, ja suoritusaika kellotetaan.
Peli etenee koiran nenä edellä. Koira etsii hajun ja ilmaisee sen löytymisen ohjaajalle esimerkiksi istumalla tai jähmettymällä. Koira voi vaikkapa pysähtyä kukkaruukun tai purkin viereen ja johtaa näin ihmiset oikean vihjeen luo.
”Koirabisneksessä pyörii aina vain enemmän rahaa.
Peli ei sovi harjaantumattomalle kotikoiralle, vaan eläimellä pitää olla perustaidot hajutyöskentelystä. Koira voi etsiä kahta hajua: eukalyptushydrolaattia tai Kong-lelun palasia.
Nakkipiiloja ei käytetä, sillä kalusteet joutuisivat hajoamisvaaraan.
Dogescapella on pysyvät pakopelihuoneet Nummelassa ja Turussa ja pian myös Loimaalla. Lisäksi yritys järjestää pop-up-pakohuoneita koirakouluissa eri puolilla Suomea. Yksi peli maksaa 60–80 euroa.
Koirien pakopelit ilmentävät koiramaailman pitkäaikaista kehitystä eli lemmikkibisneksen kasvua.
Koiranomistajille on tarjolla yhä monipuolisempia hyvinvointi- ja koulutuspalveluita, tarvikkeita ja harrastuksia. Siten koirabisneksessä pyörii jatkuvasti enemmän rahaa.
Tilastokeskuksen uusimman kulutustutkimuksen mukaan Suomessa on noin 700 000 koiraa ja kotitaloudet käyttivät lemmikkieläinten hankintaan, ruokiin, tarvikkeisiin, lääkkeisiin, vakuutuksiin ja eläinlääkäri- sekä muihin palveluihin yli 925 miljoonaa euroa vuonna 2016.
Uusimmat luvut ovat vanhoja, kuuden vuoden takaa. Silti tilastosta näkee, että lemmikkikotitalouksissa lemmikkeihin käytetty rahamäärä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvun alusta. Kun lisäksi huomioidaan ”koronakoirailmiö”, uskaltaa jo puhua miljardibisneksestä.
Lue lisää: Korona-ajan lemmikkejä hylätään nyt Helsingissä
Pakopeli soveltuu hajutyöskentelyn perusteet hallitsevalle koirakolle. Pelaajat eivät ole lukkojen takana, vaan koiran voi viedä pelin aikana esimerkiksi ulkoilemaan. Kuvassa Kuje-koira.
Koiranomistajat voivat kilpailla monissa lajeissa, esimerkiksi nenätyöskentelyyn keskittyvässä noseworkissa tai perinteisimmissä lajeissa, kuten agilityssä ja tokossa. Osa vie mustejaan näyttelyihin.
Tietämys koirien hyvinvoinnista lisääntyy koko ajan. Onko kisaaminen hyväksi eläimelle?
Eläintenkouluttaja EAT Nina Laiho suosittelee asiakkailleen koiraharrastuksista ensisijaisesti juuri hajutyöskentelyä, koska se on koiralle luontaista. Pakopeliin hän suhtautuu myönteisesti.
”Harrastuksessa pitäisi olla jotain, joka tyydyttää koiran laji- tai rotutyypillisiä tarpeita. Nykytiedon mukaan haistelu ja hajusta saatu tiedonhankinta edistää hyvinvointia, jos se toteutetaan koiralähtöisesti.”
Koiralähtöisyys tarkoittaa, että tekeminen on stimuloivaa ja vaatimustaso koiralle sopiva, Laiho sanoo. Silloin eläimellä on mahdollisuus onnistua. Jos tehtävä osoittautuu liian vaikeaksi, koira voi turhautua, pettyä ja luovuttaa.
Laiho muistuttaa, että lajiharrastuksia järjestetään ensisijaisesti ihmisiä, ei koiria varten. Joskus ihmisen odotukset nousevat liian korkeiksi.
”Omistajien pitää aina olla valmiita keskeyttämään, jos koira turhautuu tai ahdistuu. Vaikka harrastuksesta on maksettu, koiraa ei saa jättää tilanteeseen, jossa se kokee epämukavuutta.”